Terveiden tilojen vuosisata
Pääministeri Sipilä antoi tällä viikolla ilmoituksen Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmasta. Ohjelman tarkempi sisältö julkaistaan joulukuussa. Tämä on tärkeä keskustelun avaus, johon toivottavasti saadaan laajalti hyviä ja rakentavia mielipiteitä. Ja mikä tärkeintä, myös niitä oikeita toimenpiteitä! Laadukas ja terve sisäympäristö on kaikkien oikeus.
Kuvitellaan tilanne, jossa vanhempi vie lapsensa aamulla päiväkotiin. Matka taittuu puolessa tunnissa juuri huolletulla autolla, jossa on hyvä ilmastointi ja raittiin ilman suodatus. Seuraavat yhdeksän tuntia lapsi on päiväkodissa, jossa on tunkkainen ilma, puutteellinen ilmanvaihto ja rakenteissa kosteutta. Mikä mättää?
Osaamme tehdä terveellisen sisäympäristön ja yhdistää siihen vielä tehokkaan energian käytön. Tämä edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua sekä laajaa yhteistyötä ja ymmärrystä investoida oikeisiin asioihin. Ja tietysti elinkaaren aikainen käyttö, kunnossapito ja uudistaminen pitää olla hallittua ja luonteva osa kiinteistön hallintaa. Näin toimitaan ns. elinkaarimalleissa, joissa investoinneista päättävä taho joutuu miettimään tilojen käyttöä ja tuottoa muutaman vuosikymmenen eteenpäin. Tilojen pitää olla terveelliset ja viihtyisät, jotta käyttöaste on hyvä ja käytöstä maksavat tyytyväisiä. Investoinneissa mietitään ratkaisujen kestävyyttä, käyttökuluja sekä huolto- ja uusimistarvetta pitkälle eteenpäin. Elinkaarimalli ei ole ainoa autuaaksitekevä tapa toimia, mutta siitä on hyvä ottaa parhaita ajatuksia kaikkeen rakentamiseen.
Osa-optimointi tulee kalliiksi.
Suurin osa rakennuskannastamme on rakennettu 60-, 70- ja 80-luvuilla. Rakennusten uusiutumisvauhti on kuitenkin vain 1 - 2 % vuodessa. Teknologia ja vaatimustasot ovat muuttuneet hurjasti näistä ajoista. Kuvaavaa on, että 1960-luvulla asunnoista vain reilussa kolmanneksessa oli sisävessa. Rakennukset tarvitsevat aktiivista korjaamista vaurioitumisen, teknologian päivityksen ja kiristyneiden energiavaatimusten takia.
Myös tietoisuus hyvän sisäilman merkityksestä on kasvanut. Eri aikakausilla on erilaisia teknisiä ratkaisuja ja myös rakennusvirheitä. Liian usein korjataan vain rikkoontunutta tai paikataan ongelmia. Osaoptimointi ja väärät korjaukset tulevat ajan mittaan kalliiksi niin rakennuksille kuin käyttäjillekin. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa otetta ja ajattelua. Kestävä, vastuullinen rakentaminen huomioi koko elinkaaren aikaiset kustannukset ja hyödyt aina käyttömukavuuteen ja -terveyteen asti. Siten luodaan olosuhteet, joissa ihmisten on hyvä elää.
Toimitusjohtaja
Talotekniikkateollisuus ry
