Osaaminen on vaikeuksienkin keskellä Suomen syömähammas
Suomessa on ollut ikävien uutisten sävyttämä alkuvuosi. Talouden taantuma on tukahduttanut kasvun, julkinen velka kasvaa ja suomalaislasten koulumenestyksestä ja hyvinvoinnista kuuluu huolestuttavia uutisia. Ennätyksellisen pitkien poliittisten lakkojen aikaansaamaa taloudellista kuoppaa kurotaan sitäkin umpeen vielä pitkään.
Kun akuutit vaikeudet raastavat, on vaikeaa pitää katsetta horisontissa. Ja silti niin täytyy tehdä. Päivänpolttavat ongelmat vaativat ratkaisuja, mutta jos katse ei ole riittävän kaukana, saattaa valittu tie johtaa näivettyvälle reitille. Maan hallituksella onkin kevään kehysriihessä poikkeuksellisen iso haaste, kun pöydällä ovat sekä akuutit ongelmat että tarve panostaa kestävään tulevaisuuteen – ja kaiken tämän tekemiseen miinusmerkkisesti rahaa.
Teknologiateollisuus ei ole esittämässä kehysriiheen menolisäyksiä. Niihin ei yksinkertaisesti ole varaa. On kuitenkin asioita, joista ei pidä lähteä säästämään, jotta emme syö tulevaisuuden eväitä. Tällainen asia on osaaminen ja koulutus. Osaaminen on ja tulee olemaan Suomen menestyksen syömähammas.
Ilman riittävää määrää laadukasta osaamista emme saa lisää investointeja emmekä pysty satsaamaan enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Osaamishaaste pitää ratkaista.
Elämme huonomman suhdanteen aikaa ja lomautukset ovat teollisuudessakin lisääntyneet. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Osaajien saatavuus on ollut teknologia-alan yritysten kasvun suurin pullonkaula jo useiden vuosien ajan, eikä suhdannevaihteluista johtuvien, väliaikaistesti parempien osaajamarkkinoiden pidä antaa hämätä. Kunhan kasvu saadaan taas vauhtiin, tulee työntekijöistä olemaan laajasti pulaa.
Suomessa tarvitaan lisää korkeakoulutusta nuorille ja erityisesti teknologia-alan tarpeisiin. Nämä alat kiinnostavat nuoria ja töitä on tarjolla. Myös lisääntyvien tutkimus- ja kehittämispanosten tuottaman kasvun toteutuminen edellyttää riittävää määrää osaajia, sillä uudet innovaatiot ja vientituotteet tarvitsevat tekijöiksi ihmisiä.
Tekniikan ja ICT:n aloilla korkeakoulujen aloituspaikkamääriä onkin viime vuosina onneksi kasvatettu. Tekniikan aloituspaikkojen määrä tulee säilyttää korkealla tasolla, vaikka hallitusohjelmassa sovittu lisäraha aloituspaikkoihin ollaankin pettymykseksemme kohdistamassa vain sote- ja varhaiskasvatuksen aloille.
Koko koulutusjärjestelmä rakentuu hyvän perusosaamisen päälle. Tekniikan ja ICT:n aloilla erityisesti matemaattinen osaaminen on tärkeää. Haastavasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta on olennaista, että perusopetukseen suunnitellut vahvistukset toteutetaan. Esimerkiksi matematiikan tunnin lisäys alakouluun on tärkeä. Suomen pitää haluta olla edelläkävijämaa perusopetuksen kehittämisessä.
Väki ei Suomessa riitä, ja siksi osaajahaaste liittyy paitsi osaamisen laatuun myös osaajien määrään. Suomessa on Euroopan vanhenevin väestö, emmekä pysty ylläpitämään pohjoismaista hyvinvointia nykyisellä väkimäärällä. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää.
Hallitusohjelman kiristykset saattavat ajaa suomalaisten yritysten tarvitsemia osaajia kilpailijamaihin.
Onkin kriittisen tärkeää, että maahanmuuton prosesseja sujuvoitetaan edelleen: prosesseista on tehtävä digitaalisia ja palvelut olisi saatava yhdeltä luukulta. Lisäksi on tehtävä panostuksia Suomen vetovoiman kasvattamiseen kansainvälisten osaajien kohdemaana. Unohtamatta tietenkään maahanmuuttoa tukevaa asenneilmastoa. On kaiken A ja O, että Suomeen töihin tai opiskelemaan tullut ulkomaalainen kokee itsensä tervetulleeksi.
Lisätiedot:
Varatoimitusjohtaja Minna Helle, minna.helle@teknologiateollisuus.fi, puh. 050 341 4884, X: @MinnaHelle
Lisää aiheesta:
Teknologiateollisuuden viestit kehysriiheen 2024: Vahva julkinen talous investoinneilla ja osaamisella
Blogi: Suomi tarvitsee kasvua tukevan ryhtiliikkeen
Blogi: Hallituksen kasvuinvestoinnit on suunnattava uuden viennin luomiseen
