Lettan selvitys nostaa ilmastojohtajuuden ja datatalouden EU:n sisämarkkinoiden kehityksen keskiöön
Euroopan tulevaisuuden kartoittaminen noudattaa Suomestakin tuttua kaavaa: tarvitaan kovia uudistuksia ja keskustelun käynnistämiseksi asetetaan selvitysmies kirjaamaan ne raporttiin, jotta saadaan lähtökohta keskustelulle. Euroopassa uudistusten tarve on kasautunut siinä määrin, että selvitysmiehiä on asetettu kolme, kaksi Italiasta ja yksi Suomesta.
Pelin avaa Italian entinen pääministeri Enrico Letta, jonka neuvosto asetti selvittämään EU:n sisämarkkinoiden uudistamista. Lettan mukaan hän koki tehtäväkseen enemmän pöydän kattamisen kuin strategisten valintojen tekemisen. Raportti on tärkeä, koska se asettaa raamin keskustelulle komission tulevasta ohjelmasta.
Miksi Euroopan pitää uudistua? Eurooppa harmaantuu, on strategisesti riippuvainen kilpailijoistaan ja menettää osuuksiaan maailmantaloudessa. USA:ssa bruttokansantuote henkilöä kohden on kasvanut 60 prosenttia vuosien 1993–2022 välillä, siinä missä Euroopassa on jääty puoleen tästä. Energiariippuvuus on Euroopan heikko kohta: 2022 EU käytti tuontienergiaan 4,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan ja 2023 alhaisempien hintojenkin aikana 2,4 prosenttia. EU:n yhteisen energiamarkkinan vahvistaminen on yksi pääviesteistä.
Lettan lähtökohtana on Euroopan ilmastojohtajuuden säilyttäminen. Ilmastonmuutokseen mukautuminen tulee niin kalliiksi, että johtajuudesta lipsumiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Johtajuus edellyttää investointeja, paljon investointeja. Niiden rahoittamiseksi komission on saatettava sisämarkkina, mukaan lukien uusi säästö- ja investointiunioni, valmiiksi. On hyvä, että lähtökohtana ovat yksityiset investoinnit. Valtiontukien alasajoon Lettalla on pragmaattinen tulokulma: joitakin tukia vielä tarvitaan ja osana ratkaisua voisi olla kansallisista tuista tietyn osan kanavoiminen EU:n yhteiseen rahastoon.
Uudet ja nopeimmin kasvavat talouden mallit perustuvat dataan, kestäviin toimintatapoihin ja osaamiseen.
Teollisuuden kilpailukyky yhdistyy raportissa kolmeen teemaan: vihreään siirtymään, innovaatioihin ja kiertotalouteen. Ehkä merkittävin uusi avaus on viides elementti jo tunnustettujen tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja pääomien vapaan liikkumisen jatkumoon. Letta toteaa, että vanhat vapaudet perustuvat omistamiseen perustuvaan talouteen. Uudet (ja nopeimmin kasvavat) talouden mallit eivät perustu omistamiseen vaan dataan, kestäviin toimintatapoihin ja osaamiseen. Siksi Letta ehdottaa EU:n viidenneksi vapaudeksi tutkimuksen ja innovaatioiden vapautta. Tähän kuuluisi jaettu digitaalinen infra (data, tekoäly, laskenta) ja koordinoidut investoinnit tutkimukseen ja innovaatioihin.
Nopeaan kasvuun ratkaisuksi enemmän Eurooppaa ja verotyökaluja
Letta ehdottaa ratkaisuksi enemmän Eurooppaa: tien raivaamista eurooppalaisten suuryritysten kehittymiselle kilpailulainsäädäntöä muokkaamalla. Sisämarkkina toimii enemmän puheissa kuin teoissa, sillä esimerkiksi valmistavan teollisuuden pk-yrityksistä vain 17 prosenttia käy kauppaa toiseen jäsenvaltioon.
Sosiaalinen Eurooppa saa raportissa suuren painoarvon. Työvoiman liikkuvuutta käsitellään yksityiskohtaisesti ja raportissa suositellaan ratkaisuja, joilla liikkuvuutta ja edellytyksiä liikkuvalle etätyölle voidaan kehittää. Tässä tullaan lähimmäksi kipeää ongelmaa: koheesiopolitiikasta huolimatta Eurooppa on kehittynyt suuntaan, jossa korkeaa osaamista edellyttävät työt eivät ole levinneet koko EU:n alueelle, vaan alueet jakautuvat selvästi voittajiin ja häviäjiin. Kuilun tasoittaminen ei ole helppo tehtävä.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?
Raportissa on lopulta myös strategisen tason ehdotuksia ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka ovat hyvin linjassa suomalaisen teollisuuden EU-tavoitteiden kanssa. Sen sijaan raportista puuttuvat eri kokonaisuuksien, kuten digitaalisten teknologioiden roolista turvallisuuden tai vihreän siirtymän edistämisessä. Sama pätee teollisuuspolitiikassa: raportista puuttuu näkemys siitä, miten kilpailukykyä ja tuottavuutta voidaan EU:n vahvuuksia hyödyntäen kehittää datan ja tekoälyn aikakaudella.
Letta osuu oikeaan ehdotuksessaan sääntelyn valvonnan keskittämisessä EU-tasolle, ainakin koko Eurooppaa koskevissa kysymyksissä. Sääntelyn laatuun ehdotuksena on vaikutusarviot. Sen sijaan laaja hanke siviililainsäädännön harmonisoinnista ei toteutune.
Lettan kattama pöytä toimii hyvin Suomelle: meillä on tarjota teknologisia ratkaisuja, jotka sitovat eri politiikka-alueet yhteen niin vihreän siirtymän kuin turvallisuudenkin alalla. Samoin suomalaiset kokeilut ohjauskeinoissa, kuten energiatehokkuussopimukset ja kiertotaloussitoumukset voivat olla juuri se keino, joilla Eurooppa saadaan kasvun ja uudistumisen tielle.
Lisätiedot:
Johtaja Jussi Mäkinen (EU-regulaatio), puh: 040 900 3066, jussi.makinen@teknologiateollisuus.fi, X: @Jussi_M
LISÄÄ AIHEESTA:
Miten taataan taloudellista turvallisuutta Eurooppaan? – Parantamalla EU:n omaa teknologista kilpailukykyä
Blogi: Komission esitys päästöjen vähentämisestä tukee Suomen teollisuuden vihreää murrosta
