Uudistusten hinta on aivan tarpeettoman kova, mutta se ollaan valmiita maksamaan

Otsikon teksti on keskeinen viesti Teknologiateollisuus ry:n jäsenilleen toteuttamasta, työtaisteluiden vaikutuksia kartoittavan kyselyn tuloksista. Tietoja kerättiin 13.–18. maaliskuuta ja vastauksia saatiin peräti 645. Lukema lienee kaikkien aikojen ennätys Teknologiateollisuuden tekemien kyselyiden vastausaktiivisuudessa. Kyselyyn vastasi useampi kuin joka kolmas jäsenemme. Siitä heille kiitos!

Kartoitimme kyselyllä, millaisia vaikutuksia nyt käynnissä olevilla ja talven aikana jo koetuilla lakoilla on ollut ja tulee olemaan yritysten toimintaedellytyksiin sekä kykyyn ja haluun työllistää ja investoida Suomessa. Tulokset ovat valitettavasti pitkälti odotusten mukaisia.

Lakot vaikuttavat teknologiateollisuudessa selvästi enemmän teollisiin toimialoihin kuin tietotekniikka-alaan tai suunnittelu- ja konsulttialaan. Kohdistimme kyselyn kuitenkin myös palvelutoimialoillemme nähdäksemme, miten teollisuuden vaikeudet heijastuvat laajemmin arvoketjuihin. Tulokset onneksi osoittavat, että vaikutukset ovat palvelutoimialoilla selvästi teollisuutta pienemmät, mutta eivät sielläkään mitättömiä. Palvelualojen vastaajista peräti joka toinen kertoi, että lakot vaikuttavat heidän asiakkaidensa liiketoimintaan ja siten aiheuttavat haittaa myös heille. Verkottuneessa maailmassa lakkojen vaikutukset yltävät pitkälle arvoketjuissa.

Teollisuus ottaa lakoista selvästi suurimman iskun, joten keskitytään lakkojen vaikutuksiin teknologiateollisuuden teollisilla toimialoilla.

Teollisuustoimialojen vastaajista noin viidennes kertoi olleensa talven aikana suorien työtaistelutoimien kohteena. Toisin sanoen 80 prosenttia ei ole ollut suorien lakkojen kohteena. Tulokset kuvaavat siis varsin hyvin keskimääräisen teollisen yritysten tilannetta eivätkä pelkästään niiden yritysten näkemyksiä, jotka ovat joutuneet kärsimään työtaisteluiden suorista vaikutuksista.

Tulosten perusteella siis joka kolmannessa yrityksessä osa henkilöstöä jää ilman työtä lakkojen takia.

Vajaa kolmannes (31 prosenttia) teollisista vastaajista kertoi joutuvansa lomauttamaan henkilöstöään työtaisteluiden aiheuttamien häiriöiden takia. 14 prosenttia kertoo joutuvansa turvautumaan irtisanomisiin tilanteen takia. Luvut ovat varsin korkeita. Tulosten perusteella siis joka kolmannessa yrityksessä osa henkilöstöä jää ilman työtä lakkojen takia.

Kysyttäessä millaista haittaa tai millaisia ongelmia lakot aiheuttavat yrityksille, noin 40 prosenttia vastaajista kertoi kokevansa hankaluuksia tuotantopanosten saannissa, viennin selvästi vaikeutuneen sekä yritykselleen tulevasta mainehaitasta epävarmana kumppanina. Peräti 60 prosenttia vastaajista kertoo asiakkaidensa kärsivän lakoista.

Joka kymmenes teollinen vastaaja kertoi siirtäneensä tuotantoa ulkomaisiin yksikköihinsä. Luku ei kuulosta järin dramaattiselta, mutta vakavuuskerroin kasvaa merkittävästi, kun tuloksia tarkastelee kokoluokittain. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä peräti noin joka neljäs vastaaja kertoo, että tuotantoa on siirretty konsernin ulkomaisiin yksiköihin lakon vuoksi. Lukema on hätkähdyttävän korkea. Mikäli tuotantoa jää pysyvästi ulkomaille – jonka riski näin heikossa suhdannetilanteessa on ilmeinen –, näkyvät vaikutukset viiveellä myös suomalaisessa alihankintasektorissa kysynnän heikkenemisenä.

Pyrimme myös selvittämään, miten työtaistelut vaikuttavat yritysten tuleviin investointisuunnitelmiin. Aluksi tarkoituksena oli kysyä, miten lakot vastaajan arvion mukaan vaikuttavat Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena. Jätimme kuitenkin kysymyksen kysymättä, koska arvioimme sen olleen lähes no-brainer tason kysymys: totta kai massiiviset lakot vähentävät houkuttelevuutta.

Sen sijaan pyrimme konkretisoimaan investointiaikomuksia kysymällä suoraan, ”vähentävätkö lakot yrityksenne investointeja lähivuosien aikana”. Näin ollen ”pakotimme” vastaajan ottamaan konkreettisesti kantaa siihen, miten yrityksen käyttäytyminen muuttuu lakkojen takia. Näin pääsemme ainakin lähemmäs todellisia vaikutuksia.

Tulokset vaikuttavatkin uskottavilta. Selvähkö enemmistö (60 prosenttia) sanoo, että vaikutus investointipäätöksiin on lopulta vähäinen. Hyvä niin. Kuitenkin peräti 40 prosenttia vastaajista kertoo lakkojen vähentävän investointeja Suomeen selvästi ja hieman. Näin korkea lukema kertoo vähintäänkin siitä, että näin massiivisilla ja ylimitoitetuilla työtaisteluilla todella on vaikutusta yritysten todellisiin investointipäätöksiin – ainakin yhtenä muuttujana, kun sopivaa sijaintipaikkaa investoinnille mietitään.

Edelleen huolta lisää, että suurilla yrityksillä lakkojen negatiiviset vaikutukset ovat kaikkein suurimmat. Yli puolet suurista yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttavan negatiivisesti tuleviin investointeihin Suomessa. Tulos on valitettavan looginen. Suurilla yrityksillä on jo usein toimintoja ulkomailla ja kynnys siirtää niiden painopistettä muualle on pienempi. Toisaalta monilla suurilla yrityksillä on ulkomainen omistaja. Ulkomaisella omistajalla on valitettavasti usein hyvin vähän ymmärrystä sille, että poliittiset lakot syövät vuoden tulosta dramaattisesti. Ulkomaisella omistajalla on toki usein paljon muitakin vaihtoehtoja, mihin investointejaan kohdentaa.

Ulkomaisella omistajalla on valitettavasti usein hyvin vähän ymmärrystä sille, että poliittiset lakot syövät vuoden tulosta dramaattisesti.

Loppujen lopuksi todellisten menetysten arviointi pidemmällä aikajänteellä on todella vaikeaa. Niistä investointihankkeista, joiden suunnittelussa Suomi putoaa pois alkumetreillä, emme koskaan tule kuulemaankaan. Siten emme pysty myöskään mittaamaan sitä, mitä olemme menettäneet.

Pyrimme selvittämään kyselyllä myös sitä, miten satamien ja raideliikenteen lakot vaikuttavat valmistavaan teollisuuteen laajemmin. Vajaa kolmannes teollisista vastaajista kertoi joutuvansa sulkemaan tai rajoittamaan tuotantoa logistiikkalakkojen vuoksi. Tuotantohäiriöistä kertoneista useampi kuin joka viides kertoi tuotantotahdin putoavan lakkojen aiheuttamien ongelmien takia alle puoleen normaalista. Avoimista kommenteista käy ilmi, että ongelmat alkavat kasaantumaan ja kertaantumaan, mitä pidempään häiriöt jatkuvat. Onkin selvää, että lakkojen jatkaminen viikolla kasvattaa ongelmia nousevalla kulmakertoimella.

Hyvin karkean laskuharjoituksen seurauksena voi päätyä arvioon, jonka mukaan tuotanto tulee häiriintymään lakkojen takia sadoissa yrityksissä ja koskettamaan jopa 20 000:ta työntekijää. Lakkojen vaikutukset ovat siis laajoja ja rajuja. Merkittävä joukko ihmisiä tulee jäämään tulevien viikkojen aikana ilman palkkaa.

Avoimissa kommenteissa toistuu yritysten turhautuneisuus tilanteeseen ja toisaalta vahva tuki ja ymmärrys uudistusten tarpeellisuudelle. Yritykset kokevat olevansa tilanteessa voimattomia sekä aidosti huolissaan myös työntekijöistään, jotka ovat pitkälti yhtä syyttömiä lakkoihin kuin yrityksetkin. Tilanne on raastava: lakkojen hintalappu kasvaa kasvamistaan ja taloudellinen tilanne muuttuu yrityksissä yhä tukalammaksi.

Samalla yritykset viestittävät, että uudistusten tekemättä jättäminen olisi investointinäkymille vielä haitallisempi signaali. Kipeää siis tekee ja vahingot ovat nousemassa valtaviksi, mutta vielä kalliimpaa olisi jättää uudistukset tekemättä. Tosiasia on myös se, että monet yritykset mieltävät joutumalla ottamaan lakot vastaan ”investoineensa” uudistusten läpimenoon jo niin paljon, että niiden toteuttamatta jättäminen ei ole enää minkäänlainen vaihtoehto.

Lisätiedot:

Johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras, petteri.rautaporras@teknologiateollisuus.fi, puh: 050 304 2220 

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden yrityskysely: 40 % arvioi vähentävänsä investointeja Suomeen poliittisten lakkojen vuoksi – Myös irtisanomisiin joudutaan

Kysely jäsenyrityksille: Poliittisten lakkojen vaikutus teknologiateollisuusyrityksiin 2024