Eläköityvien toimihenkilöiden hurja määrä haastaa suomalaisen teknologiateollisuuden kasvun
Eläköityvien määrä tulee kasvamaan noin kolmanneksella tämän vuosikymmenen kuluessa, ja ennusteen mukaan vuonna 2030 alalta eläköityy jo noin 8 000 henkilöä vuosittain. Vuoteen 2040 mennessä eläköityvien määrän ennakoidaan nousevan jo yli 9 000 henkilöön vuositasolla. Samaan aikaan teknologiateollisuutta (sekä koko Suomea että Eurooppaa) riivaa jo valmiiksi osaajapula.
Työntekijöiden osuus laskee ja eläköityvien määrä tasaantuu
Vuosittain teknologiateollisuudesta eläköityy noin 2 300 työntekijää, suurin ryhmä kone- ja metallituoteteollisuudesta, noin 1 600–1 800 henkilöä vuosittain. Sekä metallien jalostuksesta että sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta eläköityy noin 300 henkilöä vuosittain.
Työntekijöiden osalta eläköityvien lukumäärät pysyvät ennusteen mukaan tulevina vuosina varsin vakaina. Eläköityvien kokonaiskasvu syntyy jatkossa nimenomaan toimihenkilöistä.
Eläkepommi tikittää toimihenkilöissä
Toimihenkilöiden osuus teknologiateollisuuden henkilöstöstä on ollut viime vuosikymmenet ripeässä kasvussa. Tällä hetkellä yli 70 prosenttia alan henkilöstöstä on toimihenkilöitä, työntekijöiden osuus on noin 30 prosenttia.
Muutos henkilöstörakenteessa näkyy myös eläköitymisluvuissa. Teknologiateollisuuden henkilöstön eläköitymisessä tapahtuukin tulevien parin vuosikymmenen aikana radikaali muutos. Parhaillaan teknologiateollisuudesta eläköityy vuosittain noin 4 000 toimihenkilöä, mutta vuoteen 2040 mennessä määrä lähes kaksinkertaistuu. Samaan aikaan eläköityvien työntekijöiden määrä pysyy varsin vakaana, joten toimihenkilöiden osuus eläköityvistä kasvaa voimakkaasti. Jatkossa yhä useampi alalta eläkkeelle jäävä työskentelee tietotekniikan alalla tai toimihenkilötehtävissä valmistavassa teollisuudessa.
Eläkkeelle jäävien määrä 2015–2040 henkilöstöryhmittäin, toimihenkilöiden osalta myös toimialoittain. Vuosien 2015-2022 luvut ovat toteutuneita eläköitymisiä, vuoden 2040 luvuissa kyseessä on ennuste.
Osaajapula vaatii korkeakoulutusta ja maahanmuuttoa
Vielä vuonna 2015 alle 60 prosenttia eläköityvistä oli toimihenkilöitä, nyt osuus on jo lähellä 70:tä prosenttia. Vuonna 2040 toimihenkilöitä on jo kolme neljästä teknologiateollisuudesta eläkkeelle jäävistä.
Eläköityvien toimihenkilöiden hurja määrä tulee jättämään monta työpaikkaa ilman tekijää. Samaan aikaan työntekijöiden tarve pysyy ennallaan, joten siltäkään puolelta ei ole tulossa pelivaraa. Automaatio ja robotisaatio yleistyvät koko ajan, mutta verrokkimaissa ne eivät ole vähentäneet työpaikkoja, ennemminkin lisänneet. Näiden ilmiöiden tulo muuttaa teollisuutta uuteen suuntaan, ja kaikkien osaamisen tason vaatimukset nousevat.
Osaajapulan ratkaiseminen edellyttää onnistumista sekä korkeakoulutuksessa että työhön johtavassa maahanmuutossa. Korkeakoulujen aloituspaikkojen pitää pysyä nykyisellä korkealla tasolla. Lisäksi on tärkeää pitää huolta siitä, että tekniikan alan opiskelijat myös valmistuvat korkeakouluista. Yritysten tulee pystyä houkuttelemaan valmistuvat nuoret töihin alalle. Lisäksi niukkenevien ikäluokkien maana tarvitsemme eri alojen ammattilaisia yhä enemmän ulkomailta Suomeen tekemään töitä.
Muutoksen rajuus kasvaa, jos henkilöstömäärä kasvaa
Tämän kirjoituksen eläkelaskelmat ovat perustuneet oletukselle, että alan henkilöstömäärä pysyy ennallaan. Tosielämässä näin ei ole. Kymmenen viime vuoden aikana teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on kasvanut keskimäärin 1,4 prosenttia eli yli 4 000 henkilöllä vuodessa. Teknologiateollisuuden kasvu myös jatkossa olisi koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta erityisen toivottavaa.
Miten teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kasvu vaikuttaa eläkelaskelmiin? Vuotuinen yhden prosentin kasvu henkilöstössä kasvattaa vuonna 2040 eläköityvien määrän lähes 12 000 henkilöön. Kahden prosentin vuotuinen kasvu lisäisi eläköityvien määrää lähes puolella ja alalta eläköityisi yli 13 000 työntekijää vuonna 2040.
Eläkkeelle jäävien määrä 2022–2040 eri kasvuskenaarioilla laskettuna. Huom! Skenaario on vain suuntaa-antava. Laskelmassa toimialojen ja työntekijäryhmien väliset mittasuhteet sekä henkilöstön ikärakenne pysyvät ennallaan.
Skenaariot ovat suuntaa antavia eivätkä ota huomioon teknologiateollisuuden sisäistä rakennemuutosta muun muassa toimialojen tai henkilöstöryhmien välillä. Laskelma myös olettaa henkilöstön ikäjakauman pysyvän ennallaan. Todennäköisesti jo käynnissä olevat kehityskulut kuitenkin jatkuvat eli teknologiateollisuus toimihenkilöistyy ja muun muassa tietotekniikka-alan merkitys tulee kasvamaan.
Digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly ovat omiaan voimistamaan tätä toimihenkilöistymistä. Siten aiemmin kuvattu toimihenkilöiden eläkepommi tikittää entistäkin uhkaavammin.
Kaikki nämä kehityskulut vievät siihen suuntaan, että toimihenkilöiden tarve nykytilaan verrattuna tulee kasvamaan. Tämä asettaa aiempaa suurempia paineita alan korkeakoulutukselle. Teknologiateollisuuden yritysten viesti korkeakoulutettujen osaajien tarpeesta tulee ottaa vakavasti.
Jos haluamme taata, ettei Suomen suurin vientiala hyydy osaajapulaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, toimilla alkaa olla kiire. Sujuva työhön johtava maahanmuutto ja oikeasuuntaiset panostukset korkeakoulutukseen tulisivat tarpeeseen.
Kirjoittaja/Lisätiedot:
Hanne Mikkonen, hanne.mikkonen@teknologiateollisuus.fi; puh: 0440 296 152
Lähteet: Teknologiateollisuuden palkkatilastot, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
Lisää aiheesta:
Tilastoja: Tietoa teknologiateollisuuden henkilöstöstä
Blogi: Osaaminen on vaikeuksienkin keskellä Suomen syömähammas
