Suomen talouteen tulossa kylmä alkutalvi, jota lakot viilentävät lisää

Kerroimme Talousnäkymät -raportissamme marraskuun alussa erittäin heikoista tilauskertymistä teknologiateollisuudessa vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Tuotantomäärät ja työllisyys sinnittelivät kuitenkin edelleen erittäin korkealla tasolla.

Marraskuun alun johtopäätöksemme olikin, että mikäli kysyntä ei ala vuoden lopulla piristymään eivätkä tilausvirrat ehtymään, tulee alkuvuodesta varsin haastava niin tuotannon kuin työllisyydenkin osalta.

Ikävä kyllä hyviä uutisia ei nyt ole. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että lähiajan ennusteiden suunta on alaspäin. Samaan aikaan ammattiliittojen laajat poliittiset lakot sulkevat teknologiateollisuudessakin tuotantoa kokonaiseksi vuorokaudeksi torstaina 14.12.2023. Tällä viikolla lakoista ilmoitti myös auto- ja kuljetusliikenteen AKT. Pelkästään ahtaajien poliittinen tempaus käytännössä pysäyttää Suomen viennin.

Lakot tekevät poliittisten toimien kohteena olevien yritysten tilanteen entistä vaikeammaksi.

Lakot tekevät poliittisten toimien kohteena olevien yritysten tilanteen entistä vaikeammaksi. Poliittinen lakkoilu heikossa hapessa olevan talouden aikana alleviivaa hallituksen esittämien uudistusten tarvetta.

Katsotaan tarkemmin, miltä tilanne näyttää nyt ennen vuoden vaihtumista, kun uutta tietoa vuoden viimeisen vuosineljänneksen tapahtumista on jonkin verran kertynyt.

Aloitetaan tilauskertymistä. Tilastokeskus julkaisee tietoa teollisuuden uusista tilauksista kuukausittain. Viimeisimmät tiedot koko valmistavan teollisuuden osalta kertovat uusien tilausten olleen Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 16 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset vähenivät lokakuussa vuodentakaisesta 15 prosenttia.

Näyttää siis siltä, että ainakaan neljänneksen ensimmäinen kuukausi ei tuonut piristymistä tilauksiin tai kysyntään.

Tuotantomäärät sen sijaan ovat edelleen sinnitelleet hyvällä tasolla. Tiedot tuotantomäärien kehityksestä yltävät lokakuulle. Tuolloin tuotanto pyöri Tilastokeskuksen tietojen perusteella teknologiateollisuudessa edelleen hyvin. Vielä ei olla laskevalla trendillä, hyvä niin.

Henkilöstömäärän kehityksestä ei ole käytettävissä tuoretta tietoa. Henkilöstömäärä kehittynee kuitenkin pitkälti käsi kädessä tuotantomäärien kanssa. Lokakuun hyvien tuotantolukujen perusteella ainakaan dramaattista pudotusta henkilöstömäärässä ei ole vuoden lopulla ennakoitavissa.

Entä vientikysynnän kehitys? Euroopassa ostopäällikköindeksien arvot ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina muutaman kuukauden takaiseen heikkoon tasoon verrattuna. Viesti Euroopasta on edelleen se, että tuotanto teollisuudessa supistuu. Viimeisimmät barometrit Euroopasta kertovat myös henkilöstömäärien kääntyneen laskuun.

Teknologiateollisuuden pk-barometrissä on parhaillaan käynnissä tiedonkeruu. Vaikka vastauksia vielä kerätään, on viesti barometristä kuitenkin jo tässä vaiheessa varsin kirkas. Kysyimme yrityksiltä arviota vuoden viimeisen vuosineljänneksen tilauskertymästä kolmanteen verrattuna.

Vain noin joka kymmenes vastaaja kertoo tilauskertymän parantuneen vuoden lopussa. Noin joka neljäs kertoo, että tilauskertymässä ei ole tapahtunut olennaista muutosta aiempaan. Peräti noin 2/3 kertoo tilauskertymän heikentyneen hieman tai paljon edelliseen neljännekseen verrattuna.

Vaikka otos on pienehkö ja tiedonkeruu vielä kesken, on viesti selvä: kysynnässä ei näytä tapahtuneen käännettä parempaan. Pikemminkin tilanne on edelleen heikentynyt.

Ensi vuosi tulee olemaan teknologiateollisuudessa vaikea.

Yhteenvetona voi todeta, että loppuvuoden aikana kertyneet tiedot valitettavasti vahvistavat näkemystä, että ensi vuosi tulee olemaan teknologiateollisuudessa vaikea. Näyttää koko ajan selvemmältä, että tuotanto ja työllisyys tulevat heikkenemään alkuvuoden aikana. Tähän kysymykseen osaamme vastata tarkemmin 7.2.2024, kun julkaisemme seuraavan Talousnäkymät -raportin.

Lakot eivät tule koskaan hyvään aikaan, kun kyse on suomalaisen hyvinvoinnin rahoitukselle elintärkeän vientiteollisuuden pysäyttämisestä. Nyt ne tuntuvat erityisen huonosti harkituilta. Kun vientiteollisuutta rampautetaan laajasti poliittisesta syystä, vaikeutetaan oman työnantajan tilannetta ja samalla vahingoitetaan muutenkin rapautuvaa kansantaloutta. Toivottavaa olisi, että toimissa otettaisiin huomioon koko talouden kokonaiskuva.

Maan hallitus on jo todennut, että se jatkaa hallitusohjelman toteuttamista eikä lähde uhkailuista huolimatta neuvottelemaan erikseen SAK:n kanssa. Hallituksen linjaus on oikea. Työelämäuudistuksia valmistellaan kolmikantaisissa työryhmissä normaalin lainsäädäntöprosessin mukaisesti, ja työmarkkinajärjestöt ovat niissä edustettuina. Lisäksi työmarkkinamallista käydään neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kesken. Prosessi etenee, kuten sen pitääkin.

Talousrintamalla ennakoidaan kylmää alkutalvea. Vaikka meitä nyt koetellaan, ovat suomalaisen teollisuuden pitkän aikavälin näkymät hyvät. Puhtaalla teknologialla on maailmalla iso kysyntä ja osaajia tullaan tarvitsemaan. Tätä kehitystä pitäisi nyt vahvistaa eteenpäin katsoen – ei tärvellä. Työelämäuudistukset tarvitaan, jotta sääntely saadaan nykyaikaan.

Lisätiedot:

Varatoimitusjohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884, minna.helle@teknologiateollisuus.fi

Johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220, petteri.rautaporras@teknologiateollisuus.fi

Lisää aiheesta:

Vientinäkymät synkkenivät: Teknologiateollisuuden uusien tilausten ja tarjouspyyntöjen määrä putosi rajusti