Säästä riippumattomaan ja joustavaan energiantuotantoon on tehtävä investointeja
Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on rakentaa teknologiayrityksille edellytyksiä menestyä ja luoda innovatiivisista puhtaista ja vastuullisista ratkaisuista suomalaisia kilpailuvaltteja myös maailmalla. Samaan aikaan maapallon keskilämpötilan nousu täytyy saada rajoitettua enintään 1,5 asteeseen. Suomen ilmastolain tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035 ja Suomen tulee vähentää hiilidioksidipäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Suomalaisilla yrityksillä on tarjota ratkaisuja, joiden avulla voimme mahdollistaa Suomelle asetetut hiilineutraalisuustavoitteet.
Tavoitteiden tueksi Teknologiateollisuus on valmistellut tuoreet ilmasto- ja energialinjaukset, jotka sisältävät kymmenen teemakokonaisuutta.
Linjaukset toimivat pohjana Teknologiateollisuuden tulevan kevään vähähiilisyystiekarttatyön päivitykselle, jonka tavoitteena on ylläpitää tilannekuvaa ja arviota Suomen päästövähennystavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamisen kannalta riittävistä toimista. Vähähiilisyystiekartat tarjoavat valtionhallinnolle erinomaisen työkalun, jonka avulla ne voivat arvioida toimialojen odotettavaa kehitystä. Arvioihin voivat kuulua esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehitys sekä uusien teknologioiden käyttöönoton aikataulu.
Suomessa tulee pyrkiä siihen, että sähkön tuotanto ja kysyntä kasvavat samaa tahtia ja että korkeamman jalostusarvon teollisuus kasvaa entisestään. Päästökauppajärjestelmä, taakanjako- ja maankäyttösektorille asetetut päästövähennys- ja hiilinielutavoitteet sekä pitkäjänteinen ennustettava ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikka ovat tärkeimpiä ohjauskeinoja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi.
Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan parhaiten investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä panostamalla teollisuusprosessien päästöjen vähentämiseen. Tavoitteiden saavuttamisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työn tuloksilla on keskeinen merkitys.
Tavoitteiden saavuttamisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan työn tuloksilla on keskeinen merkitys.
Panostamalla TKI:hin yritykset voivat edistää Suomen omien ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä tarjota kotimaisiin vahvuuksiin perustuvia ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja, joiden kysyntä maailmanmarkkinoilla on kasvamassa. Kannusteita tulisi kehittää siten, että kokonaisuus vauhdittaa ilmastotavoitteiden toteutumista, yritysten uudistumista ja koko suomalaisen yhteiskunnan kestävää muutosta. Siirtymä on tehtävä hallitusti siten, että yritysten toimintaympäristö Suomessa säilyy globaalisti kilpailukykyisenä.
Investoinnit säästä riippumattomaan ja joustavaan energiantuotantoon ovat välttämättömiä tulevaisuuden sähkömarkkinamallin kehittämisen rinnalla.
Suomen sähköjärjestelmä muuttuu 2020-luvun aikana erittäin nopeasti. Tuuli- ja aurinkovoima ovat voimakkaassa kasvussa ja vaihteleva uusiutuva tuotanto muodostaa yhä suuremman osan sähköntuotannosta. Fingrid ennakoi myös sähkön kulutuksen kasvavan voimakkaasti etenkin 2020-luvun jälkipuoliskolla teollisten investointien ja lämmöntuotannon sähköistymisen myötä.
Sähkön riittävyyteen ja joustoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota sähköjärjestelmämme muuttuessa lähivuosina.
Investoinnit vakaaseen, säävarmaan sekä joustavaan ja tasapainottavaan järjestelmään ovat nykyisellä markkinarakenteella huomattavasti kalliimpia. Kehitys edellyttää sähköjärjestelmän joustavuuden kehittämistä. Samalla se mahdollistaa uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kuten vedyntuotannon ja älykkäiden energiajärjestelmien ohjausta, hiilidioksidin talteenottoa, erilaisten varastointiratkaisujen kasvua sekä modulaaristen pienydinreaktoreiden edistämisen.
Samalla kun kehitetään teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmien sähköistymistä ja vähähiilisyyttä, tulee edesauttaa uusien energiainvestointien toteutumista. Silloin saatavilla on riittävästi puhdasta ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin, ja samalla huomioidaan energian toimitus- ja huoltovarmuus. Näin pystymme kilpailemaan uuden teknologian ratkaisuista ja teollisuuden investoinneista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Yhteiskunnan sähköistyessä Suomen ja EU:n energiaomavaraisuutta tulee nostaa, jotta markkinat toimivat vakaasti myös kriisitilanteissa
Tulevaisuudessa sähkön hinnanvaihtelut voivat olla voimakkaita ja hinnat nousta hyvin korkeiksi myös normaalioloissa, kun sään mukaan vaihtelevan tuotannon osuus kasvaa.
Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että EU:n sähkömarkkinasääntelyn uudistus varmistaa energiasisämarkkinoiden toimivuus sekä parantaa sähkön kriisitilanteiden hallintaa.
EU:n tulee varmistaa, että eri maiden kansalliset ratkaisut ovat yhteensopivia. Niiden tulee parantaa markkinan toimivuutta ja lisätä päästöttömän energian tuotantoa koko Euroopassa. Sähkömarkkinoita tarkasteltaessa tulee varmistua, että markkinoilla säilyvät kannusteet investoida puhtaaseen, joustavaan ja älykkääseen energiajärjestelmään sekä infrastruktuuriin. Tämä auttaa pitämään huolta energiakustannusten kohtuullisuudesta ja vakaudesta niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä.
Tulevaisuuden sähköntuotannon haasteena on sääriippumattoman uusiutuvan tuotannon ylläpito ja kehittäminen vastaamaan kasvavaa, uuden teknologian ja uudistuvan teollisuuden sähkönkulutuksen kasvua.
Tämän haasteen ratkaisuun pitää löytää uusia teknologisia ja markkinamalleja niin Suomessa kuin EU-tasollakin.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Annukka Saari (ilmasto- ja energiapolitiikka), puh. 044 578 9139, annukka.saari@teknologiateollisuus.fi,X:@SaariAnnukka
