PISA-alhosta ei nousta ilman vaikuttavia toimenpiteitä – Kehittämisresursointia ei ole vielä toistaiseksi tehty
Suomalaisen osaamisen suunta jatkuu alavireisenä tuoreiden PISA-tulosten mukaan (Programme for International Student Assessment). Esimerkiksi matematiikassa Suomen tulokset ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen nopeasti ja jyrkästi, ja sijoituksemme verrokkimaiden joukossa on laskenut maailman huipulta keskikastiin. Tästä on syytä olla erittäin huolissaan.
Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet 15 vuodessa lähes kahden kouluvuoden verran. Nyt tuloksemme laskivat hieman enemmän (23 pistettä) kuin OECD-maissa keskimäärin (17 pistettä). Suomalaisnuorten osaaminen matematiikassa on kuitenkin edelleen OECD-maiden keskiarvoa parempaa.
Sama, laskeva kehitys on nähtävissä myös monilla muilla mittareilla, joissa kehityksen suunta on ollut laskeva jo vuosituhannen vaihteesta saakka. Pärjääminen kansainvälisessä vertailussa ei ole yhtä olennaista kuin oman osaamisemme kehittymisen tarkastelu, mutta on hyvä huomata muidenkin maiden kohdanneen samoja syntipukkeja, joita selitellään helposti Suomen tulosten syyksi: myös muualla digitalisaatio on muuttanut tapoja oppia ja elää, myös muualla korona ja etäopetus haastoivat oppilaiden oppimista. Tämä näkyy laskeneina tuloksina kautta linjan.
Suomen laskevien tulosten syyksi on jo vuosia syytetty opetussuunnitelman muutosta vuonna 2016. Joulukuun 5. päivänä julkistetut tulokset ovat kuitenkin ensimmäiset, joissa edes osa oppilaista on kulkenut uuden oppimissuunnitelman polkua. Suurimman varjon tuoreimpiin tuloksiin luo Covid19-pandemia: 9. luokalla PISA-testauksensa suorittaneet oppilaat olivat pandemian alkaessa 7. luokan kevätlukukaudella. Käytännössä koko yläkoulu meni etä- ja lähiopetuksen vaihdellessa, hyvin monimuotoisesti myös oman maamme sisällä.
”Suurimman varjon tuoreimpiin tuloksiin luo Covid19-pandemia.”
Olemme viimein tänä vuonna saaneet Kansallisen LUMATE-strategian, jonka yhdeksi tavoitteeksi on asetettu palaaminen aiemmalle huipputasollemme. Vaikka suuntaviivat toimenpiteille on tehty ja hallitus on sitoutunut strategian toimeenpanoon, ei tosiasiallisia toimenpiteitä ja resursointia kehitystoimenpiteiden edistämiseksi ole vielä tehty. Kansallinen LUMA-neuvottelukunta on arvioinut strategian toimeenpanon ensivaiheet ja luovuttaa työnsä tulokset opetusministeriön ministereille lähipäivinä.
LUMA-neuvottelukunnan selvitysten pohjalta näyttäisi alustavasti siltä, että tarvitaan pohjatutkimusta siitä, onko nykyinen opetuksemme oikeanlaista. Opettajien osaamisen kehittämiseen tulee laittaa merkittäviä panostuksia täydennyskoulutuksen osalta, mutta myös peruskoulutuksen rakenteeseen tulee tehdä muutoksia. Sekä opinto-ohjaajien että kaikkien opettajien ohjausosaamisen vahvistamiseen on panostettava.
Palaaminen huipputasolle ei ole minkään yksittäisen toimen varassa, toimia tarvitaan monimuotoisesti varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen saakka. Tiukassa julkisen talouden tilanteessa on pohdittava tarkkaan, mihin koriin kannattaa sijoittaa. Siksi LUMA-strategian 31 toimenpiteestä kannattaa valita toteutukseen ne, jotka ovat vaikuttavimpia ja parhaiten leviäviä.
"LUMA-strategian 31 toimenpiteestä kannattaa valita toteutukseen vaikuttavimmat ja parhaiten leviävät."
Kaikkein tärkeintä on, että Suomi sitoutuu omaan tavoitteeseensa eli nostamaan nuorten aikuisten osaamis- ja koulutustason OECD-maiden kärkitasolle. Koko koulupolku on laitettava kuntoon. Siihen on nyt panostettava, jotta voimme olla rakentamassa sitä kasvua, jolla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta palaa maailman huipulle myös osaamisessaan.
Kirjoittaja on kansallisen LUMA-neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.
Lisätiedot:
Osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 130 6113, X: @leenapontynen
