Tekniikan ja ICT-alan aloituspaikkojen määrän pelätään vähentyvän, vaikka teknologia-alan tulevaisuus edellyttää lisäyksiä

Teknologiateollisuuden alan osaajatarpeesta jo nyt noin 60 prosenttia kohdistuu korkeakoulutasoiseen osaamiseen. Kun tarkastellaan pelkkiä kasvun tuomia uusia työpaikkoja, on osuus 65 prosenttia. Myös eläköityviä korvaavissa rekrytoinneissa korkeakoulutuksen tarve alkaa korostua, kun alalta eläköityvien toimihenkilöiden määrä nousee vuosittain yli tuhannella.

Samaan aikaan ala on sitoutunut vahvasti tutkimus- ja kehityspanostusten (T&K) nostoon kohti 4 prosentin tavoitetta. Tämä tarkoittaa T&K-henkilöstön kasvua niin insinööreissä, diplomi-insinööreissä kuin tohtoreissakin.

Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Touko Apajalahti.

– Korkeakoulutettujen osaajien tarve teknologiateollisuuden toimialoilla ei näytä heikkenemisen merkkejä. Viime vuosina henkilöstöään on kasvattanut nopeimmin tietotekniikan ala, jossa osaajatarpeesta peräti 80 prosenttia kohdistuu korkeakoulutettuihin, kertoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Touko Apajalahti.

Tämä jatkaa pitkän ajan kehitystä teknologiateollisuuden yrityksissä: kun vuonna 2010 henkilöstöstä vasta 37 prosentilla oli korkeakoulututkinto, oli 2020 korkeakoulutettujen osuus noussut jo lähes puoleen. Lisäksi on huomioitava, että alan yrityksissä työskentelee myös paljon heitä, joilla on taskussaan pitkällekin vietyjä korkeakouluopintoja mutta varsinainen tutkinto puuttuu.

Valtaosa teknologiateollisuuden korkeakoulutettujen osaajatarpeesta kohdistuu tekniikan ja ICT-alan osaajiin. Edellisen hallituskauden määräaikaiset aloituspaikkalisäykset mahdollistivat sen, että useampi aloittikin opinnot aloilla. Määräaikaisen rahoituksen päättyessä on kuitenkin vaarana, että ilman uusia toimia tekniikan ja ICT-alan opiskelut aloittavien määrä tippuu jopa useammalla tuhannella takaisin vuoden 2019 tasolle. Tulijoita alalle riittäisi jatkossakin, sillä ensisijaisesti tekniikan alalle hakevien määrä on noussut vuosi vuodelta uuteen ennätykseen.

Ensisijaiset hakijat ja valitut tekniikan ja ICT:n alojen korkeakoulutukseen. Tarkastelussa suomalaiset hakijat korkeakoulujen perustutkintojen hakukohteisiin. Lähde opintohallinnon tilastopalvelu Vipunen.

Yritykset viestivät, että osaajien saatavuus on merkittävimpiä kasvun esteitä. Samaan aikaan on tilastoihin pohjautuvassa virallisessa ennakointitoiminnassa usein haasteena ymmärtää erityisesti voimakkaasti kasvavan tietotekniikan alan osaajatarvetta. Ennakoinnissa ei pystytä aukottomasti huomioimaan sitä, että ICT-tehtävissä on paljon piilevää tilastoimatonta kysyntää. Lisäksi lukuja vääristää se, että historiallisia kasvulukuja katsottaessa piiloon jäävät ne kasvun mahdollisuudet, jotka jäivät osaajapulan vuoksi toteutumatta.

It- ja liiketoimintakonsultointiyritys CGI:lle yrityksen menestykselle sekä tulevaisuuden investoinneille on aivan ensisijaisen tärkeää näkymä siitä, että Suomessa uskalletaan lisätä ICT-alan osaamista jatkossakin.

CGI:n osaamisen ja organisaation kehitysjohtaja Henna Falk.

– Meillä CGI:llä osaavat työntekijät ovat ykkösprioriteetti, ja panostamme vahvasti heidän jatkuvaan kouluttautumiseensa työn ohella. Digitaalisen transformaation eteneminen yrityksissä ja organisaatioissa on jatkuvaa kehittämistä ja muutosta, jossa osaavalla henkilöstöllä on keskeinen rooli, kertoo osaamisen ja organisaation kehitysjohtaja Henna Falk.

Budjettiesitys ei tuonut hallitusohjelman mukaisia kohdennuksia vientialojen tarpeisiin

Hallitus on sitoutunut lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Uusia aloituspaikkoja on tarkoitus osoittaa erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä niiden määrä suhteessa nuoriin on alhainen sekä aloille ja alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa.  Aloituspaikkojen suuntaamisessa on luvattu huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatusalan sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet.

Ensimmäisessä budjettiriihessään hallitus päätti osoittaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille hallituskauden aikana uusiin aloituspaikkoihin yhteensä 41,3 miljoonan euron lisämäärärahan.  Vuoden 2024 osalta määräraha on suuruudeltaan 11,7 miljoonaa euroa. Teknologiateollisuus ry vaati eduskuntavaaliviesteissään aloituspaikkalisäyksille hallituskauden loppuun mennessä 180 miljoonaa euroa nykytasoa suuremman perusrahoituksen priorisointia. Luvut perustuivat opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen kestävän kasvun ohjelmaan.

Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.

– Aloituspaikkoihin esitettävä lisärahoitus on vaikeassa julkisen talouden tilanteessa oikeansuuntainen signaali, mutta se ei riitä hallituksen tavoitteeseen, jonka mukaan 50 prosenttia nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja, kertoo Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.

Tiedeministeri Sari Multala on kertonut, että lisäaloituspaikkoja kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten varhaiskasvatukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloille. Kohdennuksia vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeisiin ei mainittu eikä kohdennuksia erityisesti niihin maakuntiin, joissa nuoria on paljon aloituspaikkoihin nähden.

Aloituspaikkojen lisäämisen ohella hallitus pyrkii aiheellisesti kohdistamaan suuremman osan nykyisistä aloituspaikoista ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Tämä ei kuitenkaan tuo vastauksia osaamistarpeisiin tekniikan ja ICT:n aloilla, joilla päällekkäisiä tutkintoja suoritetaan verrattain vähän. Siksi hallituksen tekemät tehostamistoimet eivät helpota teknologia-alan osaajapulaa.

Aloituspaikkoja myös tekniikkaan ja ICT:hen, lisärahoitusta etsittävä

Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia, osaamista varmistavia toimenpiteitä ovat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja koulutuksen huippulaadun takaava rahoitus.

– Vaarana tehdyissä päätöksissä on, että joko tekniikan korkeakoulutuksen aloittavien määrä jää alan kasvupotentiaaliin nähden liian alhaiseksi tai määrää kasvatetaan laadun kustannuksella eikä koulutus enää vastaa työelämän tarpeisiin. Lisäksi on huomioitava, että kasvava tekniikan ja ICT:n osaamistarve koskettaa vahvasti muitakin kuin teknologiateollisuuden toimialoja, Pöntynen huomauttaa.

Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia, osaamista varmistavia toimenpiteitä ovat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja koulutuksen huippulaadun takaava rahoitus.

Nyt tehtävissä aloituspaikkalisäyksissä tulee huomioida tekniikan ja ICT-alan tarpeet. Lisäksi esimerkiksi Uudellamaalla aloituspaikkoja on liian vähän suhteessa alueen nuoriin ikäluokkiin: alue vastaa kuitenkin 35 prosentista koko Suomen teknologiateollisuuden liikevaihdosta sekä leijonanosan koko Suomen tavaraviennistä. Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on hallituksen priorisoitava riittävä rahoitus korkeakoulutuksen laadun ja määrän varmistamiseksi. Budjettiriihessä päätetyllä summalla voidaan lisätä arviolta vajaat tuhat aloituspaikkaa, kun pelkästään tekniikan ja ICT:n tarpeet ovat Teknologiateollisuuden arvion mukaan kaksinkertaiset.

Ongelma on havaittu myös Suomen korkeakouluissa.

Aalto-yliopiston opetusvararehtori Petri Suomala.

– Pyrkimyksemme on ylläpitää vuoden 2022 sisäänottotaso Aalto-yliopistossa, koska meillä on hyviä hakijoita, kysyntää osaamiselle ja Uudenmaan nuorten tilanne on erityisen haastava koulutuspaikkojen suhteen, toteaa Aalto-yliopiston opetusvararehtori Petri Suomala.

Korkeakoulut neuvottelevat pian opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tulostavoitteistaan seuraavalle nelivuotiskaudelle. Akuuttien aloituspaikkalisäysten ohella on tärkeää, että korkeakoulujen resursoinnista on sellainen pitkän ajan varmuus, joka mahdollistaa korkeakoulujen sitoutumisen tekniikan ja ICT-alojen korkeakoulutuksen lisäämiseen ja laadun kehittämiseen.

– Yliopistojen perusrahoituksen myönteinen kehitys pitkällä aikavälillä on välttämätön edellytys sille, että tutkimusperustaisen opetuksen taso voidaan laadukkaasti pitää jatkossa, Suomala sanoo.

Ammattikorkeakouluissa aloituspaikat tulevat todennäköisesti vähenemään määräaikaisten aloituspaikkojen jäädessä pois.

Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala.

– Ammattikorkeakoulun perusrahoitus on jo nyt vedetty niin tiukalle, että emme voi kauheasti käyttää omaa luovuutta aloituspaikkojen suuntaamisessa. Kasvualueilla, kuten Pirkanmaalla, se merkitsisi entistä suurempaa työvoimapulaa esimerkiksi tieto- tai konetekniikan puolen osaajista. Välillisesti se siis vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn, kuvaa Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala.

Lisätietoja:

Johtaja Leena Pöntynen (osaamispolitiikka), puh. 040 1306 113, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @leenapontynen

Johtava asiantuntija Touko Apajalahti (korkeakoulupolitiikka), puh. 040 160 5006, touko.apajalahti@teknologiateollisuus.fi, twitter: @ToukoApajalahti