Yrityksissä alkoi biodiversiteettibuumi: Luontovaikutusten uhat ja mahdollisuudet kiinnostavat yrityksiä
Milloinkaan aiemmin luonnon monimuotoisuus ja lajien katoaminen ei ole puhututtanut yritysten johtoa yhtä paljon kuin tänä vuonna. Aivan kuin ilmastoasioista olisi yhdessä yössä siirrytty pohtimaan biodiversiteettiä. Mistä oikein on kysymys?
”Aikamoinen buumi tässä todella on alkanut”, vahvistaa Tiina Kähö. Hän johtaa kestävyyskonsultoinnin palveluja AFRY:ssä, joka ennen yritysfuusiota ruotsalaisen Åf:n kanssa tunnettiin nimellä Pöyry.
Puheenaiheen muutoksen voi jäljittää viime joulukuuhun, Kanadan Montrealiin, jossa YK järjesti suuren luontokokouksen. Siellä syntyi päätös, jota Kähö pitää yhtä merkittävänä kuin kahdeksan vuoden takaista vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimusta. Pariisissa valtiot sitoutuivat hidastamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 – 2 asteeseen.
Montrealissa valtiot sitoutuivat turvaamaan luonnon monimuotoisuuden ja lupasivat pysäyttää lajien katoamisen. Ne ovat suuria tavoitteita. Luonnon monimuotoisuus heikentyy koko ajan ja lajeja kuolee sukupuuttoon.
Pariisin ilmastosopimus johti aikoinaan lainsäädännön uusimiseen, mikä puolestaan kiritti yritysmaailmaa. Viime vuosina myös yritykset ovat kirittäneet valtioita konkreettisiin toimenpiteisiin päästöjen vähentämisessä.
Sen jälkeen on syntynyt uusia standardeja ja läpinäkyvyyttä korostavia raportointivelvoitteita. Parhaillaan Euroopassa valmistaudutaan kiristyvään sääntelyyn luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
”Ilmastotyöhön verrattuna muutos on paljon nopeampi ja aaltovaikutukset monimutkaisempia, Kähö sanoo.
Monimuotoisuus nousemassa päätöksenteon ytimeen
Osa yrityksistä on ryhtynyt toimiin jo aikaisemmin, mutta etenkin tämän vuoden aikana on syntynyt paljon uutta kysyntää palveluille ja asiantuntijoille, jotka osaavat auttaa yrityksiä biodiversiteettikysymyksissä.
Tiina Kähö puhuu tiedostamisen evoluutiosta. Tiedemaailmassa on tiedetty jo kauan, että luonnonvarojen kiihtyvä käyttö ilmaston lämmetessä köyhdyttää myös luonnon monimuotoisuutta. Viime vuosina luontokadosta on saatu aikaan uusia selvityksiä. Yleisen ymmärryksen kasvaessa monimuotoisuuden turvaaminen on lopulta nousemassa päätöksenteon ytimeen.
”Nyt yrityksissä on kova paine ymmärtää se yhteys, miten luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vaikuttaa niiden liiketoimintaan ja lopulta meidän kaikkien toimintaan.”
Vesipula pahenee. Biodiversiteetin vaaliminen luo yrityksille sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tiina Kähö kannustaa arvioimaan uutta toimintaa mahdollistavia reittejä. ”Maailmassa kaupunkien vesipula pahenee. Nyt on kova tarve löytää vettä säästäviä laitteita.”
Ennen kaikkea pitää hahmottaa, mitä kaikkea toiminnassa tulee muuttaa.
Tiina Kähö tuli alalle yli 25 vuotta sitten ja on ollut omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, miten suomalaisen yritysjohdon suhtautuminen ympäristöön on muuttunut.
Hänen aloittaessaan uransa lontoolaisessa insinööritoimistossa ilmastonmuutoksesta puhuttiin vielä kasvihuoneilmiönä ja aihe kiinnosti lähinnä tutkijoita.
Kähö on työskennellyt useissa rooleissa. Sitrassa hän vauhditti hiilineutraaliuden hyötyjen tunnistamista suomalaisessa teollisuudessa. Hän tuntee myös kaupunkien ja kuntien toimintatavat, sillä Smart & Clean -säätiön toimitusjohtajana hän vauhditti julkisen ja yksityisen sektorin ilmastotoimia.
Neljä vinkkiä yrityksille
Puolitoista vuotta sitten Kähö alkoi vetää pohjoismaisen konsulttijätti AFRYn kestävyys- ja vastuullisuusliiketoimintaa. Talo oli tuttu, sillä Kähö on työskennellyt jo aiemmin Pöyryllä.
”Vastuullisuusasiat ovat AFRYllä kiinteä osa liiketoiminnan strategiaa. Suurin vaikutus tulee kuitenkin asiakkaille tehtävien projektien kautta, ja siksi toimiminen neuvonantajana mitattavien ilmasto- ja biodiversiteettitoimien toteuttamisessa on hyvin motivoivaa.”
Tiina Kähöllä ja hänen kollegoillaan on kädet täynnä työtä. Asiakasyritykset kaipaavat uuden edessä tukea. Monessa johtoryhmässä on havahduttu siihen, että luontovaikutuksista on tulossa samalla tavalla osa strategista ajattelua kuin ilmastovaikutuksista.
- Uusi rahoituspilotti
-
- AFRY tukee parhaillaan ympäristörahoitusyhtiö Nefcoa luonnon monimuotoisuuden pilottiohjelmassa. Mukaan on valittu yrityksiä, joiden kanssa ohjelmassa testataan ja kehitetään uudenlaisia luonnon monimuotoisuutta kohentavia ratkaisuja esimerkkinä rahoituslaitosten luontopositiivisista strategioista.
- Ohjelmaan valitut yritykset saavat kokemusta luonnon monimuotoisuuden suojelusta, kehittävät oman luonnon monimuotoisuuden hoitosuunnitelmansa ja ryhtyvät konkreettisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden häviämisen torjumiseksi.
Kähö neuvoo asiakkaitaan tarkastelemaan luonnon monimuotoisuuden muutosta suhteessa omaan liiketoimintaan uhkien sekä mahdollisuuksien kautta. Riittääkö tehtaassa vesi? Onko raaka-aineen hinta nousemassa lähivuosina kolminkertaiseksi? Millä tavalla toiminta uhkaa paikallista luontoa ja yhteisöjä? Tällaisia ovat uhkiin liittyvät kysymykset.
Sama ilmiö voi myös tarjota mahdollisuuksia uudistaa liiketoimintaa. Miten kiertotalousratkaisuilla voisi vähentää raaka-aineiden ja kemikaalien käyttöä sekä vähentää päästöjä? Veden väheneminen maailman suurkaupungeissa on jo nyt luonut valtavan kysynnän uudenlaisille, mahdollisimman niukasti vettä kuluttaville laitteille ja järjestelmille. Samanlaisia kehityskulkuja on paljon muitakin, ja edelläkävijäyritykset etsivät niitä tarkalla silmällä.
Suurimmat vaikutukset usein tuotantoketjun alussa
Kähö korostaa, että yrityksen johdossa biodiversiteettiasioihin perehtyminen on systemaattinen prosessi eikä sinänsä mitään rakettitiedettä. Yleensä työ alkaa yrityksen toiminnan kokonaisvaikutusten arvioinnilla. Kaikkea ei voi tietää heti, ja se kannattaa Kähön mukaan raportoida rehellisesti.
”Suosittelen tarkastelemaan heti koko arvoketjua, koska yleensä suurimmat vaikutukset ovat tuotantoketjun alkupäässä, usein kaukana Suomesta.”
Suomessa paljon maankäyttöä tarvitsevat yritykset ovat tottuneet arvioimaan luontovaikutuksia.
Tällaisia ovat muun muassa tuulivoimayritykset. Kähö kuvailee niiden arvioivan mahdollisten voimaloiden ympäristöä tunnistamalla alueen luontotyyppejä ja -arvoja. Erityisen tärkeää on löytää korkean riskin alueet, joissa on herkkiä luontotyyppejä ja uhanlaisia lajeja. Pyrkimys on välttää sellaisille alueille rakentamista, jotta luontoarvot eivät heikkene. Aina se ei silti ole mahdollista. Silloin luontoarvojen menetys voidaan pyrkiä kompensoimaan säilyttämällä jokin toinen alue.
Ympäristöselvitysosaamista kannattaa hyödyntää
Tiina Kähö muistuttaa, että useat yritykset ovat jo pitkään tehneet ympäristöselvityksiä erilaisissa hankkeissa. Jatkossa tämä arvokas työ ja osaaminen tuleekin nostaa systemaattisesti yritystasolle, liiketoiminnan kehittämiseen ja strategiseen toimintaan.
”Toimialojen välillä ei vielä ole selviä eroja. Nyt ollaan tunnistamis- ja oppimisvaiheessa.”
Ilahduttavaa nopeutta. Tiina Kähö on ilahtunut nopeudesta, jolla yritysten johdossa on ryhdytty selvittämään toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. ”Arvoketjun arviointi kestävyysnäkökulmasta on juuri nyt kuuma peruna. Yritykset arvioivat myös sosiaalisia vaikutuksia.”
Paine biodiversiteettivaikutusten ymmärtämiseen tulee monelta suunnalta. Yrityksen toiminnan vaikutukset kiinnostavat niin asiakkaita, rahoittajia, sijoittajia kuin viranomaisia. Lainsäädäntö ohjaa yritykset kertomaan, mitä asioiden eteen on tehty ja ollaan seuraavaksi tekemässä.
Tässä kohtaa Tiina Kähö varoittaa, että luontokatoa ehkäisevien toimien termistö saattaa alkuun vaikuttaa varsinaiselta viidakolta (CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive ja ESRS eli
European Sustainability Reporting Standards). Silti EU:n asteittain laajeneva Taksonomia-asetus, kestävän kehityksen raportoinnin tulevat vaatimukset sekä niihin liittyvät raportointistandardit ovat aivan olennaisessa roolissa. Juuri ne tulevat mullistamaan yritysten tavan tehdä liiketoimintaa jatkossa.
”Direktiivissä on kyse paljon laajemmasta muutoksesta kuin raportoinnista. Kyse on vaikutusten ja niihin liittyvien taloudellisten riskien ymmärtämisestä kokonaisvaltaisesti”, Kähö sanoo.
Teksti: Kaisa Viitanen
Kuvat: Liisa Takala
Lisää aiheesta:
Teknologiateollisuuden biodiversiteettiohjelma: Tavoitteena turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta
Etenemismalli yrityksille: Miten yritykset voivat edetä kohti biodiversiteettitavoitteitaan?
Yritysvastuu on myös vesivastuullisuutta – Teknologiateollisuus laatii vesivastuullisuuslinjaukset
Kestävyysraportointi kehittyy nyt vauhdilla – Tiedätkö, mitä tuleva CSRD-direktiivi tarkoittaa yrityksesi kannalta?
Yritystarinat:
”Rahoittajat suosivat vastuullisia yrityksiä” – Asiakkaat yllättyivät, miten pitkällä kankaanpääläinen Promeco on vastuullisuusasioissaan
”Yhteiskuntavastuu on muutakin kuin ympäristöstä huolehtimista” – Pohjalaiselle Relicompille satsaaminen henkilöstöön on hyvää liiketoimintaa
”Vain ajattelun monimuotoisuudella pystymme luomaan uutta” – Sitowise on aloittanut henkilöstön monimuotoisuustyön
”Meillä on halu valloittaa maailmaa” – Junttan lähti etulinjassa päästöttömään työkonerakentamiseen
Proventia on panostanut miljoonia sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseen – ”Kymmenen vuotta on lyhyt aika tutkimuksesta markkinoille”
Onko myös koodaaminen yrityksessäsi vihreää? – Tamperelainen AtoZ haluaa ICT-alasta nykyistä energiatehokkaampaa
