Eteläpohojalaanen Mäkelä Alu houkuttelee työntekijöitä ottamalla vastuuta alueen elinvoimaisuudesta

Alumiiniprofiileja valmistava Mäkelä Alu työllistää Alajärvellä ja lähikunnissa sekä Kouvolan Voikkaalla 260–270 ihmistä ja välillisesti saman verran. Viime vuodelta yrityksen verojalanjälki on 23,2 miljoonaa euroa.

”Olemme kohta 90-vuotias perheyhtiö, jolla on tase kunnossa. Meitä eivät matalasuhdanteet kauheasti heiluttele. Meillä ei ole sellaista ajatusta, että ensimmäisenä rupeaisimme ihmisiä pois laittamaan. Järki pitää olla päässä ja osata numerot. Haluamme olla vastuullinen työllistäjä”, sanoo Mäkelä Alun toimitusjohtaja Marko Orpana.

Tavoitteina päästöjen merkittävä vähentäminen ja energiatehokkuus

• Mäkelä Alu on 1937 perustettu perheyritys. Valmistaa alumiiniprofiileja ja tarjoaa niiden varastointi- ja pintakäsittelypalveluita. Asiakkaita ovat muun muassa ikkuna-, ovi- ja parvekelasivalmistajat sekä erilaisten kiskojen, valaisinten ja aurinkopaneelien valmistajat.

• Yritys työllistää 260­–270 ihmistä Alajärvellä ja Kouvolan Voikkaalla. Lisäksi sillä on myynnistä vastaava tytäryhtiö Ruotsissa.

• Liikevaihto vuonna 2022 oli 126,3 miljoonaa euroa.

• Tärkeimmät vientimaat: Pohjoismaat, Baltian maat ja Saksa.

• Mäkelä Alun 10 miljoonan euron kehityshanke pyrkii päästöjen merkittävään vähentämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energian tehokkaampaan käyttöön.

• Raaka-aineena käytetty alumiini hankitaan pohjoismaisilta toimittajilta, jotta varmistutaan raaka-aineen vastuullisuudesta ja ympäristön kokonaiskuormituksesta. Yritys valmistaa myös 100-prosenttisesti kierrätettyä alumiinia AluPurea.

• Tehdasalueelle asennetaan tulevaisuudessa 130 neliömetriä aurinkopaneeleja. Aurinkopanelointi sisältyy yrityksen RRF-hankkeeseen.

• Yritys on selvittänyt oman tuotantoprosessinsa päästöt alkaen kaivoksesta päätyen tuotannosta lähtevälle portille.

   

Hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä on kolmannen polven omistajia. Hänen isoisänsä perusti yrityksen vuonna 1937. Mäkelä luonnehtii yritystä ”tyypilliseksi perheyhtiöksi, joka kantaa jopa korostetusti vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista ja työn jatkuvuudesta sekä pitää niitä maksimaalista osinkotuottoa tärkeämpinä”.

Perheasuntoja töihin tulijoille

Mäkelä Alun kädenjälki ja logo näkyvät lakeuksilla laajalti. Yritys tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Se toimii myös sponsorina muun muassa paikalliselle juniorien pesäpallojoukkueelle ja frisbeegolf-seuralle.

”En tiedä, onko se vastuullisuutta tai muuten vain oman ympäristön ylläpitämistä, mutta olemme tehneet vuosien mittaan aktiivisesti yhteistyötä kaupungin, kolmannen sektorin toimijoiden ja kyläyhdistyksen kanssa.”

Kymmenkunta vuotta sitten yritys päätti aktivoida seutua ja rakensi kolme omakotitaloa, jotka myytiin lähes omakustannushinnalla. Ostajiksi ehtivät yrityksen työntekijät.

Rakennushanke poiki sen, että samalle alueelle on noussut kuusi muutakin taloa ja muualle kylään muutama muu omakotitalo.

Alueellista yhteistyötä. Petri Mäkelän (oik.) ja Marko Orpanan vetämä Mäkelä Alu käy Alajärven kaupungin kanssa jatkuvaa vuoropuhelua alueen yritysten tarpeista. Yrityksillä ja kaupungilla on esimerkiksi yhteinen halliyhtiö, jonka enemmistöosakas kunta on. 

Koska paikkakunnalla on ollut puutetta perhekokoisista vuokra-asunnoista, Mäkelä Alu on rakennuttanut kaksi paritaloa ja ostanut vuosien mittaan rivitaloasuntoja vuokrattaviksi. Nyt se omistaa kokonaan yhden rivitaloista.

”Niihin muuttaville on ollut kaksi vaatimusta: kyseessä on oltava perhe ja mieluusti muualta tänne muuttava ja työllistyvä”, Mäkelä kertoo.

Muuttajan työnantajan ei tarvitse olla Mäkelä Alu.

”Perhekoon asunnot ovat olleet hyviä vetovoimatekijöitä joko meille tai jatkoverkostomme yrityksiin tuleville perheellisille työntekijöille”, Mäkelä kertoo.

Lisäksi yritys oli kymmenen vuoden ajan tukemassa rahallisesti sekä toiminnallisesti paikallista päivähoito- ja koulukompleksia. Niitäkin panostuksia työntekijät ovat arvostaneet hyvin korkealle.

”Kokonaan näillä panostuksilla ei pysty työvoimapulaa voittamaan, mutta ne voivat toimia merkittävästi vetovoima- ja pitovoimatekijöinä henkilöstölle. Lisäksi olemme saaneet hyviä yrittäjiä rakentamaan elämänsä tänne ja siten parantamaan muutoinkin alueen elinvoimaa”, Mäkelä toteaa tyytyväisenä.

Mahdollisuuksia ja uusia soihdunkantajia?

Nyt Mäkelä toivoo, että joku toinen nappaisi soihdun ja jatkaisi alueen kehitystyötä.

”Konsepti toimii. Ainoa haaste on, että meillä on rajalliset resurssit vetää erilaisia projekteja. Tarve ei ole kadonnut mihinkään.”

Hänestä ajatus on vähän sama kuin hiilineutraaliusasioissa.

”Kun havaitaan ongelma, siihen kokeillaan jotain ratkaisua.”  

Ihmisiä tarvitaan. ”Me tarvitsemme tänne muuttavia ihmisiä. Perhekoon asunnot ovat olleet hyviä vetovoimatekijöitä meille”, Mäkelä Alun hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä sanoo.

Mäkelästä tämänkaltainen toiminta olisi Suomessa laajemminkin suuri mahdollisuus julkisen toiminnan rinnalla. Hän harmittelee, että sitä kuitenkin karsastetaan.

”Tiedän, että yrityksillä ja yrittäjillä on todella paljon valmiutta yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa, jos siihen vain yhtään annetaan kannustusta esimerkiksi verovähennysten avulla. Paikallinen osaaminen ja voimavara sekä hyvin kohdennetut panostukset ovat ihan eri kokoluokkaa kuin mitä ne saattavat olla julkisen panostuksen kautta”, Mäkelä uskoo.

Hän uskoo, että jos verottaja tukisi kohdennettuja, alueen infraan ja vetovoimaan sekä työtekijöiden asumiseen liittyviä investointeja ja katsoisi ne tietyin rajauksin vähennyskelpoisiksi kuluiksi, tämänkaltaisia hankkeita syntyisi yritys- ja yrittäjävetoisesti alueille, joissa yritystoiminta voi toimia veturina.

”Moni voi ajatella, että tällainen toiminta on paluuta menneeseen – ja niinhän se onkin. Mutta toisaalta uskon itse siihen, että paikallisesti yhteistyöllä toimien saavutetaan parhaat tulokset, niin työpaikan sisällä kuin yhteisten asioiden hoitamisessakin.”

Teksti: Marjo Vuorinen, kuvat: Tuukka Kiviranta