Capgeminin yrityskohtainen työehtosopimus huomioi kulttuurin ja työyhteisölle tärkeät teemat

Capgemini päätti ryhtyä neuvottelemaan talon omasta työehtosopimuksesta (TES), koska yrityksessä haluttiin vahvistaa aiempaa moniäänisemmän, läpinäkyvämmän ja osallistavamman yrityskulttuurin rakentamista ja kasvattaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia sekä yrityksen kilpailukykyä haluttuna työnantajana. Henkilöstöjohtaja Leena Kirjavainen ja luottamushenkilö Klaus West kertovat sopimuksesta sekä antavat vinkkejä oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen rakentamiseen.

Leena Kirjavainen, miten Capgemini alkoi rakentaa omaa työehtosopimusta?

– Capgemini teki päätöksen lähteä neuvottelemaan yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta vuoden 2021 syksyllä, kun paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten työehtojen mahdollistava neuvottelumalli oli tullut vaihtoehdoksi valtakunnallisen sopimisen rinnalle. Teknologiateollisuus ry oli aiemmin ilmoittanut luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta, joka siirtyi Teknologiateollisuuden työnantajien vastuulle.

– Päätöksen taustalla oli Capgeminin halu vahvistaa aiempaa moniäänisemmän, läpinäkyvämmän ja osallistavamman yrityskulttuurin rakentamista ja kasvattaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia asioissa, joista perinteisesti on neuvoteltu ja sovittu valtakunnallisella tasolla. Yrityskohtainen TES avasi mahdollisuuden huomioida työyhteisön arvot ja paikallisuus osaksi sopimukseen kirjattavia asioita, jotka ovat tärkeitä niin työntekijöille kuin työnantajallekin.

Lue myös Leena Kirjavaisen blogi: Yrityskohtainen työehtosopimus antaa paremmat edellytykset työyhteisön tarpeiden palvelemiseksi

Joustavuutta ja tasa-arvoa. Yrityskohtaisen sopimuksen rakentamisessa keskeisiä arvoja olivat työelämän joustavuuden ja yhdenvertaisuuden kehittäminen, sanoo Capgeminin henkilöstöjohtaja Leena Kirjavainen.

Klaus West, miten yrityskohtaista tesiä rakennettiin yhdessä Capgeminin henkilöstön kanssa?

– Kun päätös yrityskohtaisen TESin neuvotteluprosessiin ryhtymisestä oli tehty, keskustelimme työnantajaosapuolen kanssa neuvotteluaikataulusta ja -tiheydestä. Työnantajan tuella perustimme perinteisen neuvotteluasetelman rinnalle neuvoa-antavan toimielimen, johon kenellä tahansa työntekijällä oli mahdollisuus tulla mukaan.

– Toimielimen tarkoituksena oli tukea neuvotteluissa onnistumista ja kerätä työntekijöiltä ideoita ja toiveita nostettavaksi esiin neuvottelupöydässä ja saada mahdollisimman kattava ja monimuotoinen otos tärkeistä teemoista. Vaikka monet kehitysajatukset nousivat esiin työntekijöille mahdollistetun avoimen vuorovaikutuksen foorumin ulkopuolelta, antoi sen olemassaolo kuitenkin arvokasta oppia osallistamisesta seuraavaa kertaa varten, kun TESiä neuvotellaan uudelleen.

– Paikalliseen sopimiseen tähtäävä neuvottelumalli oli kaikille osapuolille uusi asia, ja prosessiin ryhtymisellä oli vaikutusta sekä olemassa olevan työpaikkakulttuurin vaalimiseen että uudenlaisten osallistamisen tapojen rakentamiseen.

– Yksi yrityskohtaisen TESin onnistumisen edellytys oli valmis maaperä käydä avointa dialogia työntekijöiden kanssa, mikä vahvisti luottamusta siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Lisäksi aktiivisella osallistamisella on ollut rohkaiseva vaikutus osallistua myös työyhteisön muihin tapahtumiin. Tarjottu mahdollisuus kuulluksi tulemiselle on ollut osoitus siitä, että tärkeitä asioita pyritään edistämään yhdessä – ja että TESin kohdalla niitä kirjataan työehtosopimukseen asti.

Huomio inkluusiossa. Koska Capgeminin toimintaympäristö on kansainvälinen, on muun muassa inkluusion kehittäminen ollut tärkeässä roolissa oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen rakentamisessa, kertoo luottamushenkilö Klaus West.

Leena Kirjavainen, kuinka kauan prosessi kaikkiaan kesti sen jälkeen, kun idea omasta yritys-TESistä syntyi?

– Kaikkiaan matka päätöksestä kohti yrityskohtaisen TESin valmiiksi saamista kesti noin puoli vuotta valmisteluineen, itse neuvottelut mukaan lukien. Vuoden 2022 keväällä Capgemini oli yksi ensimmäisistä teknologia-alan yrityksistä Suomessa, jotka allekirjoittivat yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvotteluiden päätteeksi.

Millaisia konkreettisia hyötyjä työehtosopimuksesta on ollut yritykselle?

– Paikallisen sopimisen näkökulmasta keskeinen etu on ollut se, että sopimus tulee lähemmäs työntekijää, jolloin työntekijät tiedostavat sopimuksen sisällön ja ehdot paremmin. Uusi TES on lyhyempi, selkeämpi ja sujuvasanaisempi, mikä helpottaa luettavuutta. Näin sopimus antaa enemmän vastauksia kuin herättää kysymyksiä, millä on sujuvoittava vaikutus sekä työntekijän omaan että työnantajan arkeen.

– Työelämän joustavuuden ja yhdenvertaisuuden kehittäminen olivat keskeisiä arvoja, jotka ohjasivat yrityskohtaiselle sopimukselle asetetun ratkaisutavoitteen suuntaa työnantajan näkökulmasta. Halusimme kirjata sopimukseen työntekijöille tärkeitä asioita, joiden myötä kilpailukykymme haluttuna työnantajana säilyisi. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi työhön sitoutumiseen, motivaatioon ja työhyvinvointiin vaikuttavat kirjaukset. Uskon, että tällä kaikella on pitovoimaan kohdistuva positiivinen vaikutus.

Entä millaisia hyötyjä yrityksen työntekijöille on ollut yritys-TESistä, Klaus West?

– Oikeus palkalliseen perhevapaaseen jo työsuhteen alussa on koettu etuna, sillä se poistaa esteitä uuteen työpaikkaan siirtymiseen liittyen ja mahdollistaa työnantajallekin tarpeellisen osaamisen saamisen. Pitkät palkalliset jaksot vanhemmille lapsen syntyessä häivyttävät taloudellisen huolen taakkaa tilanteessa, jossa perhevapaalle jääminen on uudelle työntekijälle ajankohtaista.

– Henkilöstömme arvostuksiin liittyen myös inkluusio on yksi alue, joka on nähty tärkeänä, kun toimintaympäristömme on kansainvälinen. Tästä esimerkkinä mahdollisuus siirtää arkipyhävapaa itselle tai oman kulttuurin kannalta merkitykselliselle päivälle on ollut uudistus, jolla inklusiivista työyhteisöä on pyritty vaalimaan, kun kansainvälisyys näkyy myös meillä Suomessa.

Haastattelu: Marjo Ollikainen

Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Henkilöstöjohtaja Leena Kirjavaisen blogi: Yrityskohtainen työehtosopimus antaa paremmat edellytykset työyhteisön tarpeiden palvelemiseksi 

Yritys-TESsin tehnyt Gofore haastaa yrityksiä ja organisaatioita tarkastelemaan työehtojaan

Juristi Noora Yli-Huumon blogi: Yrityskulttuuria ja yhteistyötä – Kokemuksia Goforen yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta

Siili Solutions loi yrityskohtaisen sopimuksen työntekijöiden aloitteesta

Henkilöstöjohtaja Taru Salon blogi: Saimme selkeyttä ja luottamusta yrityskohtaisella työehtosopimuksella