Mitä järkeä on tällaisessa taloustilanteessa panostaa TKI:hin, Erkki Ahola? 

Teknologiateollisuus kertoo tuoreessa tilauskanta- ja henkilöstötiedustelussaan, että Suomen merkittävimmän vientialan yritysten näkymät ensi vuodelle ovat synkentyneet. Uusien tilausten sekä tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt rajusti ja liikevaihto edelleen heikentynyt. Saman aikaan te vaaditte lisää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI). Mikä järki tässä ajoituksessa on, johtaja Erkki Ahola? 

– Riski taloustaantumasta kasvaa entisestään, jos investoinnit vähenevät rajusti tai pysähtyvät kokonaan. Taantumassa yrityksillä on hyvä tilaisuus suunnitella uusia investointeja.  

– Nyt se kuitenkin kannattaa etenkin sen vuoksi, että maan hallitus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2030 mennessä ja koska vuoden 2024 alussa astuu voimaan uusi laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamisesta.  

– Lisäksi hallitus päätti syksyn budjettiriihessä lisätä julkaista TKI-rahoitusta sekä vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan 160 miljoonalla eurolla. Hallituksen ja eri toimijoiden yhteisenä tavoitteena on hallituskausien yli ulottuva tutkimus- ja kehitysohjelman laatiminen. Tässä yritystenkin on syytä olla tavoitteellinen.  

No onko yrityksillä edes mitään investointiaikeita, kun taloustilanne piiputtaa? 

– Kyllä on, koska globaali tavoite fossiilienergiasta irtautumiseksi sekä puhtaiden ratkaisujen investointibuumi ovat iso mahdollisuus suomalaisille teknologiateollisuusyrityksille, jopa vuosikymmeniksi. Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet tähän mahdollisuuteen etunojassa: EK:n vihreiden investointien dataikkunaan kerättyjen hankkeiden mukaan investointiaikeita on kerääntynyt nopeasti jo yli 200 miljardin euron arvosta. 

– Siten olisikin erittäin tärkeää, että hallituksessa rajattaisiin TKI-rahoituksen kriteerit tiukasti uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin. Hallitusohjelmassa on erittäin hyviä toimenpiteitä, mutta ratkaisevaa on, miten ne pannaan toimeen. 

Jos yritykset kerta ovat jo tekemässä näin mittavia investointeja, miksi valtion pitäisi nostaa T&K-menoja, kun julkinen talous on muutenkin kuralla? 

– Mainitsemani dataikkunan hankkeet ovat vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa eivätkä niistä kaikki ole varmasti toteutumassa. Investointeihin vaikuttavat monet asiat: talousnäkymät, inflaatio ja EU-maissa noussut valtioiden välinen, nationalistinen tukikilpailu. Mutta niihin kannustaa valtion mukanaan tuoma rahoitus. Jos valtio laittaa investointiin euron, yritys laittaa siihen vähintään kaksi euroa päälle. Esimerkiksi Business Finlandin veturiyrityshankkeissa yrityksille luvataan  20–50 miljoonaa euroa, jos ne sitoutuvat yhteistyöhankkeina lisäämään TKI-työpaikkojen ja -investointiensa määrää sadoilla miljoonilla euroilla. Business Finlandin lupaama rahoitus saadaan vasta sitten, kun hankkeessa sovitut tavoitteet on saavutettu.  

– Valtion rahoitusta voi kuvata vipuvarreksi. Koska investoinnit ovat myös riski, valtion rahoitus vivuttaa ja kannustaa yrityksiä laittamaan investointeihin suurimman osan kustannuksista omista rahoistaan. Jos me emme vivuta yritysten lupaavia investointeja, ne tehdään muualla kuin Suomessa. Pitää muistaa, että suomalaisille yrityksille on avoinna koko maailma. Samoin Suomi voi olla houkutteleva maa myös kansainvälisille sijoituksille, jos teemme oikeita ratkaisuja. 

– Toinen tärkeä kannustin on toimiva investointien luvitus. Meillä on ilman muuta edelleen oltava vastuullinen ja ympäristöstä huolehtiva luvitusprosessi, mutta se on saatava nykyistä toimivammaksi ja juohevammaksi. Hyvä uutinen on, että hallitus on luvannut sujuvoittaa luvitusta. Meillä on nyt luvitusjonoissa miljardien eurojen investointeja. 

Yritykset siis hyötyvät, mutta mitä hyötyä veronmaksajille on julkisesta investointirahoituksesta? 

– Paljonkin. Mitä enemmän yritykset investoivat ja menestyvät, sitä enemmän ne tuottavat uusia työpaikkoja ja verorahoja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ylläpitoon, kansalaisten ja ympäristön hyvinvointiin. Paitsi että investoinnit tuottavat verotuloja, niillä vähennetään päästöjä ja energiankulutusta sekä löydetään uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseen.  

Eikö Suomessa kuitenkin ole panostettu julkiseen TKI-rahoitukseen vaikka kuinka kauan? 

– Toki on. Suomen valtion panostus koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja innovointiin on varmasti ollut yksi menestyksemme peruskivistä. Julkisen T&K-järjestelmän heikko lenkki on kuitenkin yrityksille suunnatun T&K-rahoituksen niukkuus: OECD-vertailussa sijoitumme sijalle 29. Lähdemme siis kirimään kilpailijoitamme takamatkalta. Ja tätä takamatkaa on lähdettävä ottamaan kiinni heti, jotta olemme iskussa, kun taloustilanne paranee ja tilaukset alkavat taas vetää. 

– Ja kuten yllä jo totesin, hallituksessa tulee rajata TKI-rahoituksen kriteerit tiukasti uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin, jotta siitä on Suomelle pitkän tähtäimen hyötyä. 

Miten tätä takamatkaa voidaan kiriä? 

– Yllä mainitsinkin jo luvitusprosessien sujuvoittamisen. Lisäksi takamatkaa voidaan korjata suuntaamalla kaksi kolmasosaa julkisesta T&K-lisärahoituksesta yritysten T&K-avustusten kasvattamiseen. Tästä lisärahoituksesta tulee ohjata kaksi kolmasosaa Business Finlandin kautta yritysvetoiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja kolmasosa Suomen Akatemian kautta julkiseen yliopistotutkimukseen. Tämä olisi hyvä keino saada suomalaisten yritysten into T&K:hon kasvamaan ja kilpailukykymme paranemaan. 

– Huomattavaa on myös, että yritysten saamat avustukset näkyvät toimeksiantoina yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla. Raha ei siis jää yrityksille, vaan muuttuu yritysvetoiseksi tutkimukseksi. 

– Toinen korjattava asia on T&K-rahoituksen käyttäminen pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, koska innovoimamme tuotteet ja palvelut on myös pystyttävä kaupallistamaan ja myymään aiempaa paremmin. Jatkossa rahoituksessa tulee huomioida paremmin teknologian kehitysprosessin innovaatio- ja skaalausvaiheet, jotta saamme uudet tuotteet ja palvelut nopeammin vientimarkkinoille. 

Lisätiedot: 

Johtaja Erkki Ahola (teknologiat, tieto ja innovaatiot, puh: 040 532 3525, erkki.ahola@teknologiateollisuus.fi