Kysely yrityksille: Teknologiateollisuus kouluttaa henkilöstöä aktiivisesti – Tarvetta yritysten tarpeisiin kohdennetusta tarjonnasta 

Teknologiateollisuus muuttuu ja kehittyy toimialana jatkuvasti. Uusien teknologioiden hyödyntäminen on välttämätöntä haettaessa kestäviä ratkaisuja, joiden avulla voidaan selvitä globaaleista haasteista. Osaava työvoima on teknologiateollisuudelle elinehto, joten osaamista kehitetään toimialan yrityksissä jatkuvasti. 

Jotta olisimme nykyistä paremmin selvillä jatkuvan oppimisen tavoista yrityksissä, Teknologiateollisuus ry toteutti maaliskuussa 2024 jäsenyrityksille kyselyn. Kyselyyn saatiin lähes 300 vastausta kattavasti toimialan erilaisilta yrityksiltä. 

Tulosten perusteella jatkuva oppiminen on keskeinen osa teknologiateollisuuden yrityskulttuuria. Yli 90 prosenttia alan henkilöstöstä osallistuu vuosittain jatkuvaan oppimiseen. 

– Yritykset kertovat yksituumaan, että kaikille on tarjolla koulutusta ja kaikkia koulutetaan. Joka kymmenes ei osallistu jatkuvaan oppimiseen. Tässä joukossa on muun muassa työuran loppupuolella olevia henkilöitä, joilla oma koulutusinto on hiipumaan päin. Osalla koulutus ei ole jokavuotista muun muassa erilaisten työkorttien voimassaolojen pituudesta johtuen, kertoo ekonomisti Hanne Mikkonen. 

Yleisintä on osallistuminen yrityksen järjestämään koulutukseen. Tuolloin yritys näkee tarpeen ja räätälöi siihen sopivan osaamisen kehittämisen tavan – joko itse tai hankkien sen ulkopuolelta. Teknologiateollisuuden palvelualoilla, kuten suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikka-alalla, näkyy myös vahvasti kokemuksesta ja toisilta oppiminen sekä oma aktiivisuus.  

– Jatkuvaan oppimiseen liittyen puhutaan usein erilaisista koulutustileistä, koulutuspäivistä ja siihen käytettävistä euroista. Selvitys todentaa hyvin, että ns. formaali koulutus ei todellakaan ole ainoa osaamisen kehittämisen kanava Suomen suurimmalla vientialalla. Yrityksen tarpeeseen räätälöity, monimuotoinen ja itse järjestetty koulutus on tuplasti yleisempi, toteaa osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.  

Julkisessa keskustelussa koulutuksen kustannuksia käsitellään lähinnä yksilön näkökulmasta.  

– Teknologiateollisuudessa olemme pitkään puhuneet ajatuksesta “se maksaa, kenellä on tarve”. Näin maksuvastuu osaamisen kehittämisestä voi jakautua yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan välillä riippuen siitä, kenen tarpeen ratkaisusta kulloinkin puhutaan, Pöntynen sanoo.  

Toimialan yritykset ovat investoineet koulutukseen mittavia summia ja aikovat kyselyn mukaan tehdä niin myös jatkossa. Yritykset kertovat laajasti kyselyssä, että sisäiset koulutukset, työtehtävien kierto ja kokeneemmilta kollegoilta oppiminen on tärkeässä roolissa, koska ulkopuolisia kursseja ei ole olemassa juuri niiden tarpeeseen. Budjetti ei ole koulutuksen esteenä. 

– Yrityksillä on suuri tarve saada tarjottua henkilöstölleen nimenomaan niille kohdennettua koulutustarjontaa. Jollei julkinen koulutusjärjestelmämme ole kyvykäs räätälöimään ja tarjoamaan koulutustarjontaansa riittävän hyvin yrityksille, ne kohdentavat koulutusinvestoinnit muualle, kuten yksityisille toimijoille ja ulkomaille. 

Koulutuksesta hyötyvät sekä yritys että henkilöstö 

Yritykset kertovat kyselyssä kehittävänsä toimintatapoja, jotka helpottavat työntekoa ja varmistavat, että kaikki vaiheet on työntekijöidenkin mielestä toteutettu järkevällä tavalla. Työntekijät osallistuvat myös itse toimintatapojen ja järjestelmien kehittämiseen. 

– Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on tarkoituksenmukaisin keinoin ylläpitää ja tuottaa liiketoiminnan kulloinkin tarvitsemaa osaamista oikea-aikaisesti. Lisäksi osaamisen kehittämisellä pyritään tukemaan strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä yksilöiden ammatillista kehittymistä ja hyvinvointia työssä, Hanne Mikkonen kertoo. 

Yritysten mukaan koulutukseen panostetaan, koska niiden toiminta ja menestyminen perustuvat asiantuntijoiden osaamiseen, hyviin suorituksiin ja kehittämiseen.