Hallitusohjelma tunnistaa Suomen teknologiset edellytykset nousta puhtaan energian edelläkävijämaaksi
Hallitusohjelman visiossa nostetaan Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi, jonka kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä. Teknologiateollisuus näkee, että suomalaiset puhtaat teknologiat tarjoavat vaikuttavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, ja samalla puhdas siirtymä tarjoaa teknologiayrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
On muistettava, että Suomi kilpailee teollisuuden investoinneista myös muiden EU-maiden kanssa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi ei omilla kansallisilla päätöksillään heikennä houkuttelevuuttaan kestävien investointien sijoituspaikkana, vaan päinvastoin pyrkii vahvistamaan Suomen vetovoimaisuutta
Hallituksen tuleekin varmistaa, että suomalaiset yritykset voivat luoda puhtaan talouden kasvua kotimaassa ja syrjäyttävät saastuttavia ratkaisuja maailmalla teknologian viennin kautta. Tarvitsemme jatkossakin mahdollistavaa ja johdonmukaista teollisuuspolitiikkaa.
Hallitusohjelmassa hyvää
Hallituksella on hyvä tavoite valmistella hiilinegatiivisuutta tavoitteleva uusi energia- ja ilmastostrategia, jonka keskeisenä osana on teollisuuden puhtaan siirtymän, erityisesti vetytalouden ja investointien edistäminen Suomessa.
Tavoite Suomesta puhtaan energian edelläkävijänä on kannatettava. Uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa kasvatetaan ja edistetään toimia, joiden avulla fossiilisista polttoaineista luovutaan sähkön ja lämmön tuotannossa.
Suomalaisille yrityksille tarjotaan vakaat ja ennustettavat toimintaedellytykset, jotta kohtuuhintaisen sähkön avulla voidaan luoda sekä kilpailuetua että edellytyksiä kestävälle teollisuudelle Suomessa. On ensisijaisen tärkeää, että tuulivoiman rakentamista edistetään aktiivisesti koko maassa. Myös merituulivoimalle asetetaan määrällinen kasvutavoite.
Hallitusohjelma tunnistaa Suomen vahvuuksiksi hyvät mahdollisuudet kasvattaa merkittävästi puhtaan sähkön tuotantoa, kohdentaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia (TKI) uusien puhtaiden ja älykkäiden teknologioiden kehittämiseen sekä nopeuttaa teollisten investointien lupaprosesseja.
Teknologiateollisuus pitää kannatettavana, että hallitus valmistelee vaikuttavat toimet, joilla turvataan sähkön hinnan kohtuullisuus myös yrityksille sähkömarkkinoiden poikkeuksellisten hintakriisien aikana. Samalla sähkön siirtohintoja kohtuullistetaan uudistamalla jakeluveron haltijoiden valvontamallia.
Hallituksella on hyvä tavoite edistää monipuolisesti innovaatioita vedyn hyödyntämiseen kaikilla sektoreilla. Vihreän vedyn tuotannolle ja jatkokäytölle asetettu 10 prosentin tavoitteeseen sitoutuminen vaatii toimia mm. siirtoverkkojen rakentamisessa ja demonstraatiorahoituksen kohdentamisessa. Tämän vuoksi on tarpeen luoda strateginen näkemys sähkön siirtotarpeista Suomen eri alueilla sekä selvittää sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien synergioita Merenkurkussa. Tarpeiden tunnistamiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi on olennaista, että strategia valmistellaan tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Myös hallituksen tavoite selvittää aktiivisesti teknologisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa Euroopassa ja Suomessa on erittäin tervetullut kirjaus.
Ydinenergialain ja sitä toimeenpanevien määräyksien uudistaminen toteutetaan vuoteen 2026 mennessä. Teknologiateollisuuden näkökulmasta on erittäin kannatettavaa, että uudistuksen yhteydessä helpotetaan modulaaristen pienydinreaktoreiden (SMR) rakentamista.
Kestävän kehityksen vauhdittaminen ja ilmastokädenjälkemme kasvattaminen on aivan olennainen tavoite, koska suomalaisilla yrityksillä on tarjota ratkaisuja, joiden kädenjälki voi olla maailmalla moninkertainen Suomen omiin päästöihin verrattuna. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus toimia edelläkävijöinä viestimällä positiivisista ympäristövaikutuksista hiilikädenjäljen ollessa maailmalla vielä uusi ja kehittyvä ympäristömittari. Hiilikädenjälkeä voidaan käyttää muun muassa markkinoinnissa ja viestinnässä sekä edistämässä puhtaiden ratkaisujen vientiä.
Teknologiateollisuus pitää kannatettavana, että ilmastokädenjäljen laskentamalli luodaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa kuvaamaan sitä, kuinka suuria ilmastohyötyjä ja päästövähennyspotentiaalia suomalaiset yritykset voivat tarjota ratkaisujen ja palveluiden käyttäjille. Suomalaisen kädenjäljen kasvulle tulee asettaa seurattavat tavoitteet ja kädenjälkimalli pyritään viemään myös EU-lainsäädäntöön hiilijalanjälkimenetelmän rinnalle.
Hallitusohjelmassa huolestuttavaa:
Vaikka hallitusohjelmassa kannustetaan energiatehokkuuteen ja energiaa säästäviin toimenpiteisiin, ei se ota kantaa EU:n kiristyvään energiatehokkuustavoitteeseen. Tavoitteen mukaan Suomen tulisi vähentää energian loppukäyttöä 15 prosenttia nykyisestä, vaikka kaikki arviot osoittavat, että vähähiilistäminen tulee kasvattamaan erityisesti puhtaan sähkön kulutusta merkittävästi. Riskinä on, ettei sähköistymisen mahdollistama energiatehokkuuden parantuminen riitä kompensoimaan kulutuksen lisäystä.
Hallitusohjelmassa olisi ollut toivottavaa nähdä kirjauksia energiatehokkuuden lisäämisen edistämisestä. Niitä tarvitaan, kun vähäpäästöisen sähkön kulutus tulee kokonaisuudessaan kasvamaan. Suomessa tulisi edistää energian tehokasta käyttöä ja kasvattaa energiatehokkuussopimusten määrää, koska tämä on valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut EU:n energiatehokkuusvelvoitteet.
Teknologiateollisuuden toimintaehdotukset:
Sähkön hinnan kohtuullisuus tulee varmistaa kaikissa tilanteissa.
Suomen tulee edistää EU:n sähkömarkkinamallin jatkokehittämistä seuraavan EU-komission toimikaudella. Ensisijaisen tärkeää on varmistaa, että eri maiden kansalliset ratkaisut ovat yhteensopivia sekä parantavat markkinan toimivuutta ja lisäävät päästöttömän energian tuotantoa koko Euroopassa. Samanaikaisesti tulee varmistua, että markkinoilla säilyvät kannusteet investoida puhtaaseen, joustavaan ja älykkääseen energiajärjestelmään sekä infrastruktuuriin, mikä auttaa pitämään huolta energiakustannusten kohtuullisuudesta ja vakaudesta niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä.
Huolehditaan, että Suomessa riittää sähköä kohtuulliseen hintaan myös säästä riippumattomina jaksoina.
Tulevaisuuden sähköntuotannon haasteena on sääriippumattoman uusiutuvan tuotannon ylläpito ja kehittäminen vastaamaan kasvavaa uuden teknologian ja uudistuvan teollisuuden sähkönkulutuksen kasvua. Säätövoimaa ja kapasiteettimekanismia koskevat ratkaisut tulee perustua huolelliseen selvitykseen järjestelmän kustannustehokkuuden ja markkinaehtoisuuden varmistamiseksi ja niiden tulee olla yhteensopivia EU-tasolla.
Jotta voimme toimia edelläkävijämaana hiilinegatiivisuuden maailmanlaajuisessa saavuttamisessa, tulee hiilidioksidin talteenotolle ja käytölle tarjota riittävät kannusteet ja pelisäännöt, jotta toimiala pääsee kehittymään Suomessa.
Runsas uusiutuva ja päästötön sähkö tulee olemaan Suomelle merkittävä etu kilpailtaessa puhtaan teollisuuden investoinneista. Hallituksen tehtävänä on etsiä ratkaisuja, joilla parannetaan yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin, luodaan globaalia kestävää kasvua ilmastotavoitteet saavuttaen.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Annukka Saari (ilmasto- ja energiapolitiikka), puh: 044 578 9139, Twitter: @SaariAnnukka
Lisää aiheesta:
Hallitusohjelman tavoitteet Suomen kasvun ja uudistumisen vauhdittamiseksi on syytä toteuttaa
Hallitusohjelmassa katse osaamisen perustassa – Tähtäimessä tehokkaampi, työelämän tarpeisiin vastaava osaaminen
Hallitusohjelma on digitalisaation osalta erinomainen, mutta kaikki riippuu toteutuksesta
Hallitusohjelmassa hyvät edellytykset tehdä Suomesta kiertotalouden edelläkävijä - Toimeenpano ratkaisee
Verotus on hallitusohjelmassa yritysmyönteistä ja kannatettavaa
EU:n sisämarkkinoista hyötyville teollisuusyrityksille hallitusohjelma on erittäin hyvä
