Hallitusohjelma on digitalisaation osalta erinomainen, mutta kaikki riippuu toteutuksesta
Hallitusohjelma maalaa Suomesta kuvan teknologisena edelläkävijänä, joka pyrkii edistämään yritysten kilpailukykyä ja luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia digitalisaation ja teknologian täysimääräisellä hyödyntämisellä. Painopiste on poikkihallinnollisuudessa, yhteentoimivuudessa ja kasvun luomisessa.
Hallitusohjelmassa hyvää:
Laajasti katsottuna hallitusohjelma on digitalisaation osalta erinomainen. Edellisen hallituskauden aikana tehtyä työtä on hyödynnetty ja digitalisaatio sekä uudet teknologiat on tunnistettu tehostamisen välineiksi. Mainioita esimerkkejä ovat tekoälyn hyödyntäminen automaattisessa viranomaispäätöksenteossa, reaaliaikatalouden edistäminen sekä sujuvien palvelukokonaisuuksien rakentamiseksi tehty kirjaus elämäntapahtuma- ja yritystapahtumakokonaisuuksista.
Erityisen iso onnistuminen on kirjaus digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta. Hallitusohjelmasta huokuu myös hyvää yleisluontoista, niin sanottua norminpurkuajattelua esteiden purkamiseksi julkisen sektorin digitalisaation edistämiseksi.
Merkittävä kirjaus on tieto- ja teknologiapolitiikan johtaminen. Hallitusohjelma tukee viime hallituskauden jatkuvuutta digiministeriryhmän ja digitoimiston jatkolla, seurannan kehittämisellä, vahvistamalla tiedolla johtamista ja huomioimalla poikkihallinnollisuuden tarpeen. Lisäksi kirjaus yhteiskehitysbudjetista on erinomainen, sillä se tukee poikkihallinnollisen digitalisaation johtamismallin vakiinnuttamista.
Etenkin datatalouteen ja julkisiin hankintoihin liittyvillä kirjauksilla pyritään mahdollistamaan kasvua. Laaja-alaisessa datatalouden strategisessa teemakokonaisuudessa mainitaan tiettyjä teknologiateollisuudellekin tärkeitä teknologia-alueita. Julkisten hankintojen kilpailua, tehokkuutta ja avoimuutta lisäämällä hallitus pyrkii säästämään kustannuksissa ja turvaamaan palveluiden laadun. Lisäksi innovatiivisten hankintojen lisääminen on erinomainen asia kyberturvallisuuden näkökulmasta.
Uuden osaamisen ja kasvun mahdollistaminen näkyvät myös esimerkiksi sitoutumisena varmistaa vastinrahoitus EU:n sirusäädöksen rahoituksen hakemiselle. Tämä on erinomainen asia. Tuore sirusäädös tarjoaa rahoitusta mikrosiruja tuottavan puolijohdealan pilottilinjoille ja osaamiskeskuksille, mitä varten alan suomalaistoimijat ovat jo käynnistäneet Siruja Suomesta -aloitteen.
Hallitusohjelmassa huolestuttavaa:
Merkittävä yksittäinen puute hallitusohjelman digikokonaisuudessa on digitaalisen henkilöllisyystodistuksen ja ulkomaalaisen sähköisen asiointivälineen valmistelun jatkamisessa. Kirjausta tämän osalta ei ollut, vaikka valmistelu oli pitkällä niin lain kuin teknisenkin kehityksen tasolla. Asia tulee väistämättä eteen, koska EU:n eIDAS-asetuksesta saavutettiin kesäkuussa 2023 poliittinen sopu.
Kyberturvallisuuden osalta huolta nostattavat useat kirjaukset turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien "tarkistamisesta". On välttämätöntä varmistaa, ettei yksityistä omistajuutta, liiketoimintaa ja investointihalukkuutta heikentäviä viranomaisten toimivaltuuksia lisätä. Viennin osalta huolestuttavaa on, ettei EU:n kyberkestävyyssäädöksen kansalliseen toimeenpanoon varautumisesta ole mainintaa. Yli puolelle Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden tuotteista kohdistuu säädöksen myötä uusia teknisiä vaatimuksia ja arviointilaitosten akkreditoinnissa epäonnistumisella olisi vakavia vaikutuksia elinkeinoelämälle ja vientiteollisuudelle.
Teknologiateollisuuden toimintaehdotukset:
Ensisijaisen tärkeää olisi varmistaa vahva yhteistyö Petteri Orpon hallituksen ministerityöryhmien sekä niiden alla toimivien virkamiesvetoisten ryhmien välillä. Näihin lukeutuvat seuraavat toimintaehdotukset, joilla varmistettaisiin yhdenmukaisuus, aidosti poikkihallinnollinen ja yli sektoreiden ulottuva digikehitys sekä resurssien optimaalinen kohdentaminen:
- Lisätään työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö mukaan Yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmän kokoonpanoon.
- Muodostetaan digitoimiston alaisuuteen sidosryhmistä koostuva ryhmä, esimerkiksi digipaneeli, joka tarjoaa tukea digitoimiston työlle.
- Koska kyberturvallisuus on suurimmilta osin dataan ja digitaalisiin palveluihin liittyvää riskien hallintaa sekä digitaalisen tietotekniikan ominaisuus, tulee kyberturvallisuus sisällyttää soveltuvin osin yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmän ja digitoimiston koordinoitavaksi. Samalla edellytetään turvallisuuden eri osa-alueista huolehtivien ministeriöiden vahvaa yhteistyötä.
- Priorisoidaan ja otetaan käyttöön heti hallituskauden alussa hallitusohjelmassa mainittu digihankkeiden eri hallinnonalojen yhteiskehitysbudjetti.
- Muodostetaan yhteenliittymä tieto- ja teknologiapolitiikan sekä TKI-asioiden suhteen esimerkiksi digitoimiston ja uudistettavan tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) välille.
Erityisesti datataloutta koskevien tulkinnanvaraa jättävien kirjausten osalta meillä on tilaisuus laajassa yhteistyössä määritellä Suomen kannalta tärkeimmät edistettävät painopistealueet ja niiden toimenpiteet.
- Varmistetaan, että luomme aidosti konkreettisen ja vaikuttavan kokonaisuuden.
- EU:n, Suomen valtion ja yritysten yhteisellä rahoituksella voitaisiin perustaa suomalaisen puolijohdeteollisuuden, mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian kilpailukykyä vahvistava pilottilinja- ja osaamiskeskuskokonaisuus. Asiaa on edistettävä pikaisesti, koska EU:n sirusäädöksen rahoitushakujen aikataulut eivät odota. Hallituksen olisikin osoitettava heti alkusyksystä vastinrahoitukseen vähintään 100 miljoonaa euroa.
Varmistetaan, että Suomi on mukana ennakkovaikuttamassa eurooppalaiseen digitaaliseen kehitykseen.
- Edistetään jo edellisellä hallituskaudella aloitettua digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönottoa. Toteutetaan ensitunnistaminen riittävän turvallisella ja helpolla tavalla laajan käyttöönoton saavuttamiseksi.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Miia Lindell (tieto- ja teknologiapolitiikka), puh. 040 615 8695, Twitter: @MiiaLindell
Johtava asiantuntija Joonas Mikkilä (tieto- ja teknologiapolitiikka), puh. 045 129 6791, Twitter: @JoonasMikkila
Lisää aiheesta:
Hallitusohjelman tavoitteet Suomen kasvun ja uudistumisen vauhdittamiseksi on syytä toteuttaa
Hallitusohjelmassa katse osaamisen perustassa – Tähtäimessä tehokkaampi, työelämän tarpeisiin vastaava osaaminen
Hallitusohjelmassa hyvät edellytykset tehdä Suomesta kiertotalouden edelläkävijä - Toimeenpano ratkaisee
Verotus on hallitusohjelmassa yritysmyönteistä ja kannatettavaa
EU:n sisämarkkinoista hyötyville teollisuusyrityksille hallitusohjelma on erittäin hyvä
