Teknologiateollisuus: Hallituksen TKI-panostuksille hyvä startti

Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen budjettiesitys vie Suomen taloutta kohti tasapainoisempaa ja kestävämpää suuntaa. Budjettivaroja käytetään osaamiseen ja kasvuun. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia (TKI) kohdennetaan uusien, puhtaiden ja älykkäiden teknologioiden kehittämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen.

– Tiukassakin taloustilanteessa täytyy tehdä panostuksia tulevaan. Ilman korkeaa osaamista ja uusia, kestävää kasvua vauhdittavia vientituotteita ja -palveluita eväät hyvinvoinnin rahoittamiseksi on äkkiä syöty, joten suunta on hallituksen esityksessä oikea, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Hallituksen tavoitteena on nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkinen lisärahoitus on aivan oikein suunnattu voittopuolisesti yritysvetoiseen tutkimukseen ja kehitykseen (T&K), jolla on vahvaa vaikuttavuutta kilpailukykyyn, kasvuun, työpaikkoihin ja verotuloihin. Se vivuttaa myös yritysten omia lisäinvestointeja T&K:hon. Teknologiateollisuuden yritykset ovat jo lähes kaksi vuotta sitten allekirjoittaneet sitoumuksen, jossa ne lupaavat nostaa omia TKI-panostuksiaan.

– Hallituksen esityksessä ollaan nyt menossa tätä tavoitetta kohti. Jos tämä vauhti jatkuu, alamme saada TKI-rahoituksen tasossa kilpailijamaitamme kiinni. Hallituksen esitys näyttää hyvältä kokonaisuudelta, koska lisärahoituksen on tarkoitus edistää yritysten ja julkisen tutkimuksen yhteistyötä sekä yritysten tutkimustoiminnan pitkäjänteisyyttä, Hirvola muistuttaa.

Oikeita toimia puhtaiden investointien vauhdittamiseen

Hallitus vauhdittaa investointeja puhtaaseen energiaan 160 miljoonalla eurolla ja suuntaa samalla varoja luvituksen keventämiseen. Energiatukia myönnettäessä etusijalle tulee asettaa uutta teknologiaa hyödyntävät hankkeet, jotka tukevat vetytalouden ja pienydinvoiman kehittämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä.

Hallitus käynnistää lisäksi neljän miljardin euron investointiohjelman, joka rahoitetaan muun muassa valtion omaisuuden myynnillä. Ohjelma on tärkeä vientiteollisuuden kilpailukyvyn ja uusien teollisten investointien saamisen kannalta.

– Keskeisintä on säilyttää suotuisa ja ennakoitava investointiympäristö Suomessa, jotta saavutamme sekä päästövähennystavoitteet mutta myös kasvatamme vientiä ja ilmastokädenjälkeämme maailmalla.

Panostukset osaajatarpeisiin osin riittämättömiä

Osaajien saatavuus on Suomelle kohtalonkysymys, jonka suuntaa ratkaistaan jo tällä hallituskaudella. Teknologiateollisuuden yritysten osaajatarve ja uuden henkilöstön rekrytoinnit pysyivät vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla vahvoina suhdanteen heikkenemisestä huolimatta. 

Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia, merkittäviä osaamiseen vaikuttavia toimia ovat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja koulutuksen huippulaadun takaava rahoitus. Aloituspaikkoihin esitettävä lisärahoitus on vaikeassa julkisen talouden tilanteessa oikeansuuntainen signaali, mutta hallituksen 50 prosentin korkeakoulutustavoitteen saavuttamiseen nähden se jää riittämättömäksi.

– Vaarana on, että joko tekniikan korkeakoulutuksen aloittavien määrä jää alan kasvupotentiaaliin nähden liian alhaiseksi tai määrää kasvatetaan laadun kustannuksella eikä koulutus enää vastaa työelämän tarpeisiin. On lisäksi huomioitava, että kasvava tekniikan osaamistarve koskettaa vahvasti muitakin kuin teknologiateollisuuden toimialoja, Hirvola toteaa.

Tutkijakoulutuksen pilottiin hallitus esittää mittavaa rahoitusta. Jotta se tukee neljän prosentin TKI-tavoitteen saavuttamista, tulee se käyttää tavalla, joka edistää väitöstutkijoiden työelämäyhteyksiä ja lisää tohtorintutkinnon suorittaneiden siirtymistä yritysten ja muiden yliopistojen ulkopuolisten työnantajien palvelukseen.

Osaajien saatavuuden näkökulmasta erityisen huolestuttavia ovat hallitusohjelman kirjaukset, jotka heikentävät kansainvälisten osaajien houkuttelua ja kiinnittymistä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

– Jos emme saa koulutustasoa nostettua ja samalla heikennämme kv-osaajien halua tulla Suomeen kouluttautumaan, työskentelemään ja asumaan, olemme erittäin suurissa ongelmissa, Hirvola sanoo.

Positiivista on, että hallitus vauhdittaa kansainvälisen rekrytoinnin toimenpiteitä Work in Finland -ohjelman vahvistamisella.

Hyviä uutisia puolijohdealan kilpailukyvylle

Hallitus varaa kehyskaudelle mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian Kvanttinova-pilotointiympäristölle 79 miljoonan euron rahoituksen. Lisäksi Business Finlandin kautta toteutetaan siruteknologian ohjelma ja varmistetaan hallitusohjelman mukainen EU:n sirusäädöksen vastinrahoitus.

Hallitus varautuu myös osana kokonaisuutta siruosaamiskeskuksen perustamiseen Suomeen.

– Nämä ovat erinomaisia uutisia suomalaisen puolijohdealan kilpailukyvylle, Hirvola toteaa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi, puh. 0400 633 751

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden ehdotuksia hallitusohjelman toimeenpanoksi