Rasismi on haitallista Suomelle, ja siksi siitä on keskusteltava

Kuukausia vellonut rasismikeskustelu on kuulemma ollut elinkeinoelämälle kiusallinen. Näin voi olla, mutta asiassa on tärkeää nähdä myös positiivinen puoli.

Olemme maahanmuuttomaana nuori ja kokematon. Vaikka esimerkiksi teknologiateollisuudessa on paljon yrityksiä, joille kansainvälinen työyhteisö on arkipäivää, otamme yhteiskuntana vasta ensiaskeleitamme monikulttuurisuuden rakentamisessa. Monikulttuurisuuden haasteessa on yksinkertaisesti onnistuttava. Onnistumisen eväät ovat huonot, mikäli suomalaisilla ei ole yhteistä ymmärrystä siitä, mitä rasismi on ja miten siihen suhtaudutaan. Onnistumisen eväät ovat olemattomat, mikäli ajatellaan, että Suomessa ei ole rasismia. Suomi siis tarvitsi rasismikeskustelun, ja on tärkeää, että poliitikot näyttävät omilla toimillaan esimerkkiä rasismin kitkemisessä.

Onnistumisen eväät ovat olemattomat, mikäli ajatellaan, että Suomessa ei ole rasismia. Suomi siis tarvitsi rasismikeskustelun.

Rasismi on haitallista Suomelle ja Suomen maineelle. Kesällä on käyty huolestuneita keskusteluita etenkin työpaikkojen kahvitauoilla ja erityisesti niissä yrityksissä, joissa on jo ulkomaisia työntekijöitä. Puheenparsi on käännettävä. Meillä ei ole varaa siihen, että Suomi nähdään ulkomaalaisiin negatiivisesti suhtautuvana maana. Hallituksen yhdenvertaisuustiedonanto antaa hyvän lähtöalustan rasisminvastaiselle työlle Suomessa, mutta nyt alkaa tärkein vaihe eli tiedonannon toimeenpano.

Elinkeinoelämälle rasismin tuomitseminen on ollut itsestäänselvää. Teknologiateollisuus on tehnyt jo pitkään työtä monikulttuurisuuden edistämiseksi, sillä yritykset eivät yksinkertaisesti pärjää ilman kansainvälisiä osaajia. Olemme julkaisseet oppaita, kouluttaneet, jakaneet parhaita käytäntöjä.

Kyse on muustakin kuin osaajien houkuttelusta. Vain työyhteisö, joka arvostaa jokaista jäsentään sukupuoleen, ikään, rotuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, on hyvinvoiva, innovatiivinen ja tuottava. Viime kädessä kyse on toisten ihmisten arvostuksesta, joka taas on kaiken inhimillisen kanssakäymisen kivijalka, oltiin sitten työpaikalla tai sen ulkopuolella.

Vain työyhteisö, joka arvostaa jokaista jäsentään sukupuoleen, ikään, rotuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, on hyvinvoiva, innovatiivinen ja tuottava.

Vaikka elinkeinoelämä on toiminut rasismikeskustelussa jämäkästi, ei työnantajapuolella ole varaa henkseleiden paukutteluun. On selvää, että rasismia on myös työpaikoilla. Työtä sen kitkemiseksi on tehtävä määrätietoisesti. Avainasemassa on yritysten johto, jonka täytyy toimia etulinjassa sekä puheissaan että teoissaan. Johdon puhetapa vaikuttaa jättimäisen paljon siihen, kokevatko ihmiset aidosti kuuluvansa joukkoon työpaikalla.

Monikulttuurisuuden rakentaminen vaatii myös johtamista, koulutusta ja prosesseja. Johdon rooli on merkittävin, mutta vastuuta on myös jokaisella työyhteisön jäsenellä. Arjessa kyse on pienistä asioista: tervehtimisestä, kiinnostumisesta, mukaan ottamisesta, erilaisten mielipiteiden arvostamisesta.

Erityisen vaikean työelämän rasismin kitkemisestä tekee se, että iso osa siitä on pinnan alla – asenteissa ja ennakkoluuloissa. On tärkeää, että hallituksen rasismitiedonannossa mainitaan esimerkiksi rekrytointisyrjintä ja sen kitkeminen. Monet teknologia-alan yritykset ovat ottaneet käyttöön toimintatapoja, joilla varmistetaan, ettei rekrytointiprosessissa ole vinoumia – suosimista, ennakkoluuloja ja stereotypioita.

On tärkeää, että hallituksen rasismitiedonannossa mainitaan esimerkiksi rekrytointisyrjintä ja sen kitkeminen.

Selkeät työnkuvaukset ja -vaatimukset, rekrytoinnista vastaavien kouluttaminen ja etukäteen mietityt, kaikille hakijoille samat haastattelukysymykset varmistavat, että prosessi ei syrji. Nimetön rekrytointi on hyvä keino ja työpaikkailmoitusten sanoituksiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Työnantajalle tavoite on selvä: houkutella osaajia ja varmistaa, että valituksi tulee paras henkilö.

Teknologiateollisuus on sitoutunut rasisminvastaiseen työhön ja tukee yhdenvertaisuustiedonannon toimenpiteitä. Yksikään teknologiayritys ei voi ajatella, että pärjää tulevaisuudessa ilman ulkomaisia osaajia. Tämä edellyttää, että työpaikoilla ihan jokaisen on tunnettava olonsa turvalliseksi taustastaan riippumatta.

Lisätiedot:

Varatoimitusjohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884, minna.helle@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @MinnaHelle

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuus: Työnantajat ovat avainasemassa rasisminvastaisessa työssä