Data on liiketoiminnan strateginen avainresurssi – Mitä EU:n uusi data-asetus merkitsee yrityksesi kannalta?
Euroopan unionin lainsäätäjät saavuttivat kesäkuussa sovun data-asetuksesta eli Data Actista. Asia on jäänyt Suomessa liian vähälle huomiolle. Kyse on isosta muutoksesta: uusi säädös ravistelee tapoja, joilla kuluttajat ja yritykset pääsevät käsiksi digitalisaation raaka-aineeseen eli dataan.
Data-asetus koskee verkkoon liitettyjä laitteita – aina sykemittareista teollisuusrobotteihin – ja näiden liitännäispalveluita. Se vahvistaa kuluttajien ja yritysten mahdollisuutta hyödyntää ja jakaa eteenpäin omistamiensa tai vuokraamiensa laitteiden ja palveluiden käytöstä syntynyttä dataa.
Data Act on esineiden internetin ”omadata”-laki, joka pyrkii lisäämään teollisen ja muun datan saatavuutta ja näin edistämään dataan perustuvien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehitystä Euroopassa.
Data Act pyrkii edistämään dataan perustuvien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehitystä Euroopassa.
Kun EU mullistaa datavirtojen uomia, vaikuttaa se väistämättä eri teollisuudenaloihin myös meillä. Ilmeisiä kohderyhmiä ovat laite- ja konevalmistajat, verkkoon kytkettyjä tuotteita käyttävät yritykset sekä dataan perustuvia palveluita tuottavat ICT-firmat. Yritysjohdon ja muiden päättäjien onkin syytä herätä asetuksen käynnistämään muutokseen.
Data-asetusta ryhdyttäneen soveltamaan kokonaisuudessaan vuoden 2026 toisella puoliskolla. Lisäksi on varauduttava siihen, että asetusta täydennetään alakohtaisella sääntelyllä. Aikaa ei siis ole hukattavaksi. Yritysten kannattaakin lähteä nyt satsaamaan datan hyödyntämisen edellyttämään osaamiseen ja prosessi- ja tuotekehitykseen.
Yritysjohdon ja muiden päättäjien on syytä herätä asetuksen käynnistämään muutokseen.
Uuden sääntelyn merkitystä korostaa se, että verkossa toimivien laitteiden määrän ennustetaan räjähtävän globaalisti useisiin kymmeniin miljardeihin kuluvan vuosikymmenen aikana. Tämä tietää valtavasti dataa, jonka varaan rakentaa taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa. Tässä valossa on ymmärrettävää, että EU haluaa välttää laitteiden ja liitännäispalveluiden kohdalla digitaalisten alustapalveluiden saralla tapahtuneen kehityksen, jossa data ja sen takaama markkinavoima ovat kasautuneet kouralliselle teknologiajättejä.
Vaikka asetus istuttaa käyttäjän dataan pääsyssä ensisijaiseen asemaan, on valmistelussa pyritty huomiomaan myös laitevalmistajien kannusteet investoida dataan nojaavien tuotteiden kehitykseen ja sen ympärille rakentuvaan tietotaitoon. Liikesalaisuuksien suojatoimiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos jaettava data sellaisia sisältää.
Valmistajien käyttödatasta tekemät päätelmät eivät kuulu jakovelvoitteen piiriin. On myös huomattava, että henkilötietoja sisältävän datan käsittelyyn sovelletaan edelleen yleistä tietosuoja-asetusta.
Data-asetus sisältää uusia sääntöjä myös julkishallinnon toimijoiden pääsylle yritysten dataan hätä- ja muissa poikkeustapauksissa. Uutta sääntelyä on luvassa myös pilvipalveluiden vaihtamiselle, kansainvälisille datansiirroille ja eurooppalaisille data-avaruuksille ja älysopimuksille.
On perusteltua, että datataloudelle laaditaan yhteiseurooppalaiset säännöt jäsenmaakohtaisten ratkaisujen sijaan.
Vaikka osa säädöksen piiriin tulevista asioista olisi kannattanut jättää markkinoiden ratkaistavaksi, on perusteltua, että datataloudelle laaditaan yhteiseurooppalaiset säännöt jäsenmaakohtaisten ratkaisujen sijaan. Emme tarvitse tilkkutäkkiä, vaan yhtenäisen pelikentän ja yhteen toimivat käytännöt. Tämä on tärkeää varsinkin pk-yrityksille, joilla on ohuet resurssit selvitellä rajat ylittävän kaupan kiemuroita.
Säädöksen teknisen luonteen ei saa antaa hämätä. Data on strateginen avainresurssi, josta kilpailevat niin yritykset kuin valtiolliset toimijat. Se on tuotannontekijä, jota ilman on mahdotonta kouluttaa tekoälyjärjestelmiä. Se on yhteiskunnallinen resurssi, joka on edellytys sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden kriittisten sektorien nykyaikaistamiselle.
Teollisuusyrityksemme ovat pitkälle digitalisoituneita, mikä tarjoaa hyvät edellytykset pysyä kehityksen etujoukossa.
Datan taloudellisesta merkityksestä kertoo se, että pelkästään eurooppalaisen datatalouden arvo on jo 500 miljardia euroa ja se kasvaa noin yhdeksän prosentin vuosivauhdilla eli huomattavasti muuta taloutta rivakammin. On selvää, että kotimaiset yritykset eivät voi jäädä tästä junasta.
Vaikka sääntely ei tee ketään autuaaksi, avaa se yrityksille reittejä datan kiihdyttämään kestävään kasvuun. Teollisuusyrityksemme ovat pitkälle digitalisoituneita, mikä tarjoaa hyvät edellytykset pysyä kehityksen etujoukossa. ICT-sektorimmekaan ei kalpene kansainvälisessä vertailussa.
Tätä vasten on hienoa, että Petteri Orpon hallitus käynnistää datatalouden kasvuohjelman. Ohjelman tavoitteeksi on asetettava, että suomalaiset yritykset ovat datatalouden uusien pelisääntöjen ketterimpiä omaksujia ja niiden avaamien mahdollisuuksien parhaita hyödyntäjiä.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Joonas Mikkilä, puh. 045 129 6791, joonas.mikkila@teknologiateollisuus.fi, X: @JoonasMikkila
Kirjoitus on julkaistu 11.9.2023 Kauppalehdessä mielipiteenä.
Lisätietoja ja alustavia tulkintoja EU:n data-asetuksesta (data act) yrityksille:
Miten EU:n data-asetus vaikuttaa teknologiateollisuuden yrityksiin? from Teknologiateollisuus ry on Vimeo.
