Nouseeko Suomi suunnannäyttäjäksi?
Samalla kun Suomessa vietetään itsenäisyyden merkkipäivää, voidaan hyvällä syyllä juhlistaa monien suomalaisyritysten taivalta. Niistä useat ovat yltäneet oman alansa kansainväliseen kärkeen.
Mutta onko Suomen merkitys yrityksille ja toisaalta yritysten merkitys EU-Suomelle muuttunut, kun globalisaatiokehitys etenee ja yrityksistä tulee yhä kansainvälisempiä? Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajana vuonna 2018 jatkava Risto Siilasmaa pohtii, ettei asetelmassa ole tapahtunut merkittävää muutosta. Suomi ja yritykset elävät symbioosissa.
”Maat kilpailevat luomalla kilpailukykyiset olosuhteet yritystoiminnalle. Yritystoiminta puolestaan luo osaamista, hyvinvointia, verotuloja ja työpaikkoja. Mitä parempia työpaikkoja ja parempaa osaamista saadaan aikaan, sitä suurempaa taloudellista lisäarvoa syntyy sekä yksilöille että yhteiskunnalle”, Siilasmaa analysoi.
Samalla hän kumoaa käsityksen, jota ehkä ne äänekkäimmät pitävät hanakasti esillä.
”Globalisaatiokehitys on Suomelle etu. Mitä protektionistisempi maailma on, sitä vähemmän yksittäinen pieni maa pystyy vaikuttamaan siihen, miten omalla taloudella ja omilla yrityksillä menee.”
Maltammeko satsata tulevaisuuteen?
Millaiset olosuhteet yrityksille tämän päivän Suomessa ovat? Siilasmaa sanoo olevansa huolestunut toimintaympäristön kehittämisen lyhytjänteisyydestä, joka näkyy politiikassa ajoittain räikeästi.
”Toivoisin, että äänestäjät kykenisivät erottamaan ne poliittiset päätöksentekijät, jotka aidosti pyrkivät katsomaan kauas tulevaisuuteen”, Siilasmaa sanoo.
Perspektiivin lyhyys ilmenee esimerkiksi osaamiseen ja tuotekehitykseen kannustamisessa. Siilasmaa nostaa esiin leikkaukset Tekesin rahoituksesta.
”Se on kaikki pois pitkän tähtäimen kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista. Suomi on vuoden 2010 jälkeen panostanut niihin aiempaa vähemmän. Viimeisen vuoden aikana tilannetta on hitusen parannettu, mutta ei niin paljoa, mitä sellainen toimija tekisi, joka aidosti optimoisi seuraavien vuosikymmenten kehityksen.”
Tekoälystä älyttävästi
Millaista kehitysvaihetta elämme nyt? Jo pitkään on puhuttu digitalisaation vaikutuksesta ja tätä aikaa leimaa keskustelu tekoälystä – sen mahdollisuuksista ja uhista. Eletäänkö tällä hetkellä murroskautta, joka jälkikäteen voidaan osoittaa uuden suunnan ottamisen ajankohdaksi?
”Kyllä varmaan, mutta erilaisia murroksia on käynnissä koko ajan”, Siilasmaa pohtii.
Hänen mukaansa nyt on kysymys pitkälti siitä, kuinka nopeasti voimavarat kyetään valjastamaan murroksen hyödyntämiseen. Siilasmaa ei ole itse tyytynyt olemaan sivustaseuraaja. Hän päätti opiskella koneoppimista Stanfordin yliopistossa, jotta ymmärtäisi asiaa paremmin ja pystyisi selittämään sitä ymmärrettävällä tavalla yritysjohdolle ja johtaville päättäjille.
”Esityksiä on pidetty aikamoinen määrä viimeisen kolmen kuukauden aikana”, Siilasmaa hymähtää. Nyt jokaisella on mahdollisuus käydä tällainen perehdytyskurssi katsomalla Siilasmaan esitys YouTubesta.
Siilasmaa sanoo, että tekoälyn suunnannäyttäjän manttelia ei ole vielä yhdelläkään maalla. Hän kannustaa Suomea toimimaan niin ”nopeasti ja väkevästi” kuin vain kyetään.
”Toivottavasti Suomi olisi tässä asiassa valtaamassa ne paikat, jotka vielä ovat avoinna. Sellaista riskiä ei ole, että toimisimme liian nopeasti tai panostaisimme liian paljon.”
Tässä Siilasmaa antaa tunnustusta maan hallituksen toimenpiteille EU-puheenjohtajuuskauden lähestyessä. Suomen aloitteesta Euroopan komissio valmistelee lähikuukausina, miten EU voisi edetä parhaiten tekoälyn hyödyntämisessä.
Tekoäly määrittää yritysten kilpailukykyä
Siilasmaa uskoo, että tekoäly ja teollinen internet tuovat murroksen monille aloille ja monien yritysten toimintaan. Hän huomauttaa, että jo nyt lukuisat yritykset käyttävät koneoppimista kilpailukykynsä keskeisenä lähteenä.
Hänen mukaansa ajatus, että tekoäly ei koskettaisi jotain alaa, on samanlainen kuin ajatus, että sähkö ei vaikuttaisi johonkin toimialaan. Vaikka tekoälyn vaikutukset eivät ensivaiheessa suoraan iskisikään yrityksen toimialaan, vaikutukset voivat tulla yllättävistä suunnista maailman muuttuessa.
Hän ottaa esimerkin, kuinka lentoliikenteellä on ollut valtavasti vaikutuksia muuallekin kuin vain logistiikka-alaan.
”Teknologioiden yleistymisessä usein mietitään niitä ensisijaisia vaikutuksia. Monta kertaa toissijaiset tai kolmoissijaiset vaikutukset ovat paljon merkittävämpiä”, Siilasmaa huomauttaa.
Hän on huolestunut siitä, että yrityksissä johdolta puuttuu ymmärrystä tekoälystä. Sillä on kerrannaisvaikutuksia, kun tuotekehitys ei yrityksissä voi lähteä isoihin projekteihin, jos johto ei ole sitä tukemassa ja eteenpäin työntämässä.
”Yrityksissä on hyvä hankkia asiasta ensin perusymmärrys ja sitten pohtia vaikka asiantuntijoiden kanssa, miten se vaikuttaa omaan yritykseen”, hän kannustaa.
Toiminnan tarkoitus on ydin
Mikä sitten yrityksissä ja niiden liiketoiminnassa on pysyvää, kun toimintaympäristön muutos voi pakottaa merkittäviin suunnanmuutoksiin? Tästä selkeä esimerkki on Nokia, jonka hallituksen puheenjohtajana Risto Siilasmaa on toiminut vuodesta 2012. Nokian henkilöstöstä on vaihtunut peräti 99 prosenttia niistä ajoista, kun yhtiö oli kännykkäbisneksen suunnannäyttäjä.
”Pysyvää on yrityksen tarkoitus – purpose. Se sytyttää työntekijöitä, merkitsee paljon asiakkaille ja sen ympärille yrityksen brändi kasvaa”, Siilasmaa sanoo.
Hän kertoo esimerkiksi perustamastaan F-Securesta, jonka tarkoitus on puolustaa ihmisten digitaalista vapautta.
”Kun taustalla on merkityksellinen ajatus, henkilöstö on koko sydämellään siinä mukana ja tekee parempaa työtä. Silloin tuotteet ovat parempia ja yritys menestyy paremmin. Asiakkaat ymmärtävät, että yrityksen toiminnalle on muukin tarkoitus kuin vain rahanteko.”
Kykeneekö Suomi uudistumaan?
Risto Siilasmaa korostaa kokeilemisen merkitystä maailman muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ja vaikeammin ennustettavaksi.
”Kokeilemalla erilaisia asioita opitaan uusia asioita, yhdistellään ideoita ja jatketaan eteenpäin.”
Siksi hänen mielestään Suomi ei voi menestyä, jos lähtökohtaisesti uusiin asioihin suhtaudutaan niin, että kaikki mikä ei ole erikseen sallittua, on kiellettyä.
Siilasmaan mielestä olisi arvokasta, jos Suomeen luotaisiin kokeilemisen mahdollistava ympäristö. Nykytilanteessa kokeileminen ei monta kertaa ole mahdollista etsittäessä ratkaisuja edes kaikkein keskeisimpiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Seinä voi tulla vastaan perustuslain tulkinnassa.
”Muutokset, jotka parantaisivat kaikkien asemaa ja joista seuraisi parannus nykytilanteeseen, kielletään joissain tapauksissa tasa-arvoon vedoten. Siinä ei ole mitään järkeä.”
Siilasmaan mielestä olisikin tärkeää, että saisimme rakennettua sellaisen yhteiskunnan, jossa tällainen kokeileminen olisi helppoa. Hän ehdottaakin, että perustuslakivaliokunta voisi määritellä, missä rajoissa erilaiset yhteiskunnalliset kokeilut olisivat sallittuja.
Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy
Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden uutiskirjeestä 8/2017.
