Mäkelä Alun omistaja Petri Mäkelä ja toimitusjohtaja Marko Orpana seisovat tehtaan pihalla
Yritystarina

Mäkelä Alu tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuodeksi 2025 – ”Meillä on kykyä ja velvollisuus vetää junaa”

Eteläpohjalainen Mäkelä Alu kiirehtii kohti tuotantonsa hiilineutraaliutta jo vuodeksi 2025. Vastuullisuuteen tuuppaa ilmastohuolen lisäksi valtion energiainvestointituki. ”Minusta toimijoilla, joilla on kykyä ja jotka ovat edellä muita, on velvollisuus vetää junaa aivan eri tahtiin kuin mitä iso massa tekee”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä.

Alumiiniprofiileja ja sen oheispalveluja tarjoava Mäkelä Alu pyrkii kohti oman tuotantonsa ja sisäisen logistiikan hiilineutraaliutta jo vuodeksi 2025. Miksi yritys on lähtenyt näin kireään aikatauluun, kun kansallinen ilmastotavoite on vuodessa 2035?

”Ei ole tarkoitus kuulostaa ylimieliseltä, mutta sanon, että koska me voidaan”, toteaa Mäkelä Alun toimitusjohtaja Marko Orpana.

Ja koska on kiire.

Perheyhtiön omistajiin kuuluva, Mäkelä Alun hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä nyökyttelee Orpanan puheille. Molemmilla on myös henkilökohtainen huoli suht samanikäisten lasten isinä.

”Minulla on 16- ja 18-vuotiaat poijjaat. Tämä planeetta ei ole olemassa, kun he ovat 50-vuotiaita, jos nyt ei oikeasti tehdä jotakin”, Orpana jylisee.

”Minulla on 16- ja 18-vuotiaat poijjaat. Tämä planeetta ei ole olemassa, kun he ovat 50-vuotiaita, jos nyt ei oikeasti tehdä jotakin.”

Molemmat ovat sitä mieltä, että jos yksityinen sektori ei rupea toimiin, valtiolliset keinot eivät riitä. Heistä julkisen puolen ja valtioiden hiilineutraalisuustavoitteet vaikuttavat ”aika maltillisilta”.

”Yleiset normit tehdään sellaisen yleisen tason ja varovaisen ennakoinnin mukaan, joihin valtioilla ja yrityksillä keskimäärin on kyvykkyyttä”, Mäkelä toteaa.

10 miljoonan kehityshankkeella vähemmän päästöjä ja tehokkaammin energiaa 
  • Mäkelä Alu on 1937 perustettu perheyritys. Valmistaa alumiiniprofiileja ja tarjoaa niiden varastointi- ja pintakäsittelypalveluita. Asiakkaita ovat muun muassa ikkuna-, ovi- ja parvekelasivalmistajat sekä erilaisten kiskojen, valaisinten ja aurinkopaneelien valmistajat.

  • Työllistää 260­–270 ihmistä Alajärvellä ja Kouvolan Voikkaalla. Lisäksi sillä on myynnistä vastaava tytäryhtiö Ruotsissa.

  • Liikevaihto vuonna 2022 oli 126,3 miljoonaa euroa.

  • Tärkeimmät vientimaat: Pohjoismaat, Baltian maat ja Saksa.

  • Mäkelä Alun 10 miljoonan euron kehityshanke pyrkii päästöjen merkittävään vähentämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energian tehokkaampaan käyttöön.

  • Raaka-aineena käytetty alumiini hankitaan pohjoismaisilta toimittajilta, jotta varmistutaan raaka-aineen vastuullisuudesta ja ympäristön kokonaiskuormituksesta.

  • Valmistaa myös 100-prosenttisesti kierrätettyä alumiinia AluPurea.

  • Tehdasalueelle asennetaan tulevaisuudessa 130 neliömetriä aurinkopaneeleja. Aurinkopanelointi sisältyy yrityksen RRF-hankkeeseen.

  • Yritys on selvittänyt oman tuotantoprosessinsa päästöt alkaen kaivoksesta päätyen tuotannosta lähtevälle portille.

Hän painottaa myös yritysten vastuuta.

”Minusta toimijoilla, joilla on kykyä ja jotka ovat edellä muita, on velvollisuus vetää junaa aivan eri tahtiin kuin mitä iso massa tekee.”

Toki yrityksen vihreään siirtymään on olemassa myös liiketaloudelliset perusteet.

”Näin rakennamme tämän yrityksen tulevaisuutta. Yritykset, jotka toimivat oikeaan aikaan riittävällä volyymilla ja taidolla, ovat niitä, jotka täällä toimintaa jatkavat”, Mäkelä sanoo.

Excel pyörii vinhaa vauhtia

Eikä vuoden 2025 aikaraja ole Mäkelän mielestä edes tiukka. Yrityksen omaa hiilijalanjälkeä on seurattu omin menetelmin jo 18 vuotta. Ensimmäiset tiukemmat tavoitteet hiilijalanjäljelle asetettiin 10 vuotta sitten.

”Siihen aikaperspektiiviin nähden vuosi 2025 ei näyttäydy kovin isona kiireenä. Mutta jos asiaan heräsi viime vuonna, näky on toinen”, Mäkelä vertaa.

Mäkelä Alun omistaja, hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä seisoo tehdasrakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Hieno maapallo. Petri Mäkelä kertoo ympäristöasioiden olleen aina hyvin tärkeitä koko heidän perheelleen. ”Olen pienestä pojasta lähtien katsonut Jacques Cousteaun ohjelmia ja ajatellut, että tämä maapallo on hirveän kiva paikka.”

Alumiinia raaka-aineena käyttävä yritys valitsee toimittajansa huolellisesti. Sen kaksi päätoimittajaa on Norjasta.

”Käytämme puhtainta alumiinia, jota voi mistään ostaa”, Orpana toteaa.

Mustia pilviä vuoden 2025 tavoitteeseen on kuitenkin tuonut rakennusalan matalasuhdanne. Mäkelä Alun asiakkaita ovat muun muassa ikkuna-, ovi- ja parvekelasivalmistajat sekä erilaisten kiskojen, valaisinten ja aurinkopaneelien valmistajat.

”Kyllä meidänkin pitää tarkasti katsoa, ettemme vaaranna liiketoimintaamme ja tulevaisuuttamme. Mutta sen takia on excel keksitty. Se pyörii vinhaa vauhtia. Me jaksamme ja haluamme uskoa, että tavoite on tehtävissä”, Orpana sanoo. 

”Ainakaan vielä kaasupolkimelta ei ole yhtään nostettu jalkaa”, Mäkelä komppaa.

10 miljoonan euron investointi hiilineutraaliuteen

Mäkelä Alun ison loikan kohti hiilineutraaliutta mahdollisti työ- ja elinkeinoministeriön 2022 myöntämä 2,85 miljoonan euron energiainvestointituki, jonka yritys sai 10 miljoonan euron kehitysohjelmaansa. Siinä suurimpia hankkeita ovat maakaasua käyttävien uunien sähköistäminen, lämmön talteenotto ja aurinkoenergian käyttäminen.

Anodisointilaitoksien ja maalaamoiden prosesseista syntyvä lämpö otetaan Mäkelä Alussa talteen ja käytetään uudelleen – ei kuitenkaan lämmitykseen, vaan se kierrätetään takaisin prosessiin. Näin maakaasun käyttö voidaan lakkauttaa jollakin aikajänteellä kokonaan.

”Anodisointilaitoksesta on lämmön talteenottohankkeen kautta saatu jo tämän vuoden aikana yli 80 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöihin”, Orpana kertoo.

Mäkelä Alun toimitusjohtaja Marko Orpana seisoo tehdasrakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Oma tontti hoidossa. ”Emme me ole sillä lailla sinisilmäisiä, että luulemme, että Mäkelä Alu pelastaa maailman, mutta kyllä me haluamme oman tonttimme hoitaa”, toteaa toimitusjohtaja Marko Orpana.

Vihreää sähköä Mäkelä Alu on ostanut 100-prosenttisesti jo vuosia. Yrityksellä on käynnissä myös sähkön säätelyyn liittyviä investointeja, joilla pystytään tarvittaessa tukemaan valtion runkoverkkoja. Lisäksi yrityksellä on jo investointipäätös aurinkosähkökentästä.

”Olemme myös rehellisesti sanoneet ääneen, että ihan kaikkea emme pysty tällä investointikierroksella hiilineutraaliksi luomaan. Joudumme jonkin verran käyttämään kompensointia”, Mäkelä kertoo.

Työntekijät ideoivat energiansäästötapoja

Ympäristötalkoissa on mukana koko henkilöstö. Yritys on perustanut energiatyöryhmiä, joissa tuotanto-osastoilla työskentelevät käyvät työympäristöään läpi yhdessä yrityksen ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja laatuyksikön kanssa. Ryhmissä pohditaan esimerkiksi, miten ja missä työvaiheissa energiaa voidaan säästää.

”Kun henkilöstö on huomannut, että heidän asiantuntijuuttaan arvostetaan näinkin, sillä on ollut suuri vaikutus”, Mäkelä kertoo. 

Hänen mukaansa väki on nyt ”aivan liekeissä”. Mäkelästä on hienoa, että työntekijät ovat oppineet, etteivät arjen ympäristöteot olekaan niin vaikeita juttuja – ja pienistä asioista syntyy suuri virta.

Työntekijät ovat oppineet, etteivät arjen ympäristöteot olekaan niin vaikeita juttuja – ja pienistä asioista syntyy suuri virta.

Hän pohtii myös yrityksen laajempaa vastuuta energiansäästäjänä.

”Pelkästään se, että vaihdamme energian päästöttömään, ei riitä, jos sitä päästötöntä hukataan vastuuttomasti. Mitä enemmän täällä säästetään, sitä enemmän päästötöntä energiaa riittää muille”.

Voiko näin syntyä kasvua ja voittoa?

Toimitusjohtaja Orpanasta tiukat vastuullisuus- ja ilmastotavoitteet eivät ole esteinä yrityksen kasvulle ja voiton tuottamiselle.

”En näe millään tavalla, että nämä kaksi asiaa voisivat olisi ristiriidassa. Tai varsinkaan saisivat olla”, hän toteaa.

”Toki kannattava kasvu on strategiassamme, mutta perheyhtiössä kun olemme, meidän ei tarvitse joka kuukausi tai edes kvartaali optimoida tulostamme. Työtä voidaan tehdä pitkäjänteisesti”, Orpana kiittelee.

Mäkelä Alun työntekijä tarkastelee alumiiniprofiilia tehdashallissa.

Puhtainta alumiinia. Mäkelä Alussa valmistetaan alumiiniprofiileja muun muassa ikkuna-, ovi- ja parvekelasivalmistajille. Tuotteissa käytetään puhtainta alumiinia, jota voi mistään ostaa.

Mäkelän mielestä tällä tavoin toimimalla nimenomaan poistetaan esteitä tulevaisuuden kasvun ja kannattavuuden tieltä.

”Ainoana asiana aivan 100-prosenttisen varmaa minusta on se, että fossiiliset polttoaineet ja hiilipositiivisuus ovat yrityksille melkoinen killeri tulevaisuudessa.”

Mäkelä myöntää, että jos Mäkelä Alun vastuullisuussuunnitelman aikajänne olisi ollut 3–5 vuotta, tilanne voisi olla toinen. Mutta suunnitelmat ovat olleet jo vuosikausia odottamassa hetkeä, jolloin ne ovat teknologis-taloudellisesti riittävän kannattavia.

Palkitsevaa kuulla vastuullisuusasioita myös asiakkaiden suista

Mäkelän mukaan edeltävien 10–15 vuoden aikana asiakkaat ovat ” kuunnelleet hyväntahtoisesti” heidän vastuullisuuspuheitaan, mutta hinta on vetänyt pidemmän korren.

Asennemuutos on tapahtunut kahden viime vuoden aikana.

”Maailma muuttuu huikeaa vauhtia. On todella palkitsevaa kuulla vastuullisuusasioita myös asiakkaiden suista”, Mäkelä iloitsee.

Orpanan mukaan osa asiakkaista asettaa jo vaatimuksia. Osa tekee aktiivisesti kysymyksiä luvuista ja tavoitteista. Osa ihmettelee.
”Osan kanssa otamme asian esille. On hyvä huomata, että kuitenkaan kukaan asiakas ei suhtaudu ainakaan vihamielisesti tai välinpitämättömästi asiaan”, toimitusjohtaja Orpana toteaa tyytyväisenä.


5 syytä, miksi valtion pitää tukea yritysten vihreitä investointeja

Mäkelä Alu investoi 10 miljoonaa euroa hiilineutraalisuusohjelmaan. Investoinnista 30 prosenttia on työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää energiainvestointitukea. Marko Orpana ja Petri Mäkelä kertovat, miksi valtion kannattaa tukea yritysten vihreää siirtymää.

Investointihalu herää. ”Panostuksilla saadaan herätettyä yrityksen investointihalukkuus. Eurot ovat tärkeitä, mutta niin on mind setin muutoskin: asia on muidenkin mielestä tärkeä. Mäkelä Alulle valtion yrityspanostus oli mahtava huomionosoitus pitkäjänteiselle työllemme.”

Planeettatason vaikutus.”Tukea kohdennetaan hankkeisiin, joissa nähdään merkittävä vaikuttavuus varsinkin pitkällä aikajänteellä. Se ei ole yksittäisen yrityksen liikevoiton kehittymistä vaan oikeasti planeettakestävyyshanke.”

Muutkin kehittyvät. ”Tuki on valtiolta kustannustehokas tapa nostaa esiin asioita, jotka ovat isossa kuvassa hyvin tärkeitä. Pienellä rahamäärällä buustataan yrityksiä, jotka avaavat tietä muille. Nyt toisella RRF-hankehakukierroksella olevista yrityksistä näkee, että muut ovat saaneet tekemästämme työstä kimmokkeita lähteä kehittämään asioita. Se on parasta, mitä valtio tällä tuella voi saada aikaan.”

Todistusvoimaa ja vaikuttavuutta. ”Kun ulkopuolinen taho käy huolellisesti läpi yrityksen asiat, se luo lisää vaikuttavuutta ja todistusvoimaa sille, että yritys tekee asioita oikein.”

Vihreää arvoa työhön. ”Työntekijät saadaan innostumaan vihreästä siirtymästä. Meidän ihmiset ovat aivan liekeissä – suorastaan sykkivät hiilineutraaliusohjelmalle. Sitä on mahtava katsoa!”

Teksti: Marjo Vuorinen, kuvat: Tuukka Kiviranta

Lisää aiheesta:

Eteläpohojalaanen Mäkelä Alu houkuttelee työntekijöitä ottamalla vastuuta alueen elinvoimaisuudesta