Yritysjohtajat: Teknologialla voi ratkaista isoja tulevaisuuden haasteita
Teknologia-ala kokoontui 15. marraskuuta Helsingin Kaapelitehtaalle juhlistamaan Teknologiateollisuus ry:n 120-vuotista taivalta – ja ennen kaikkea katsomaan alan tulevaisuuteen. Kuusi toimitusjohtajaa kertoo, mikä heitä juuri nyt inspiroi alan tulevaisuudessa ja millaisia terveisiä heillä on poliitikoille, yrityksille ja nuorille.
Vetyenergiayhtiö Hycamiten toimitusjohtaja Laura Rahikan kommentti häntä innostaviin teknologia-alan tulevaisuuden näkymiin tiivistää haastateltujen yhteisen ilonaiheen.
”Meillä on nyt oikeasti ratkaisuja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja tehdä parempaa maailmaa”, Rahikka toteaa.
Hänet saa liekkeihin teollisuuden vähähiilistäminen ja muutoksen tekeminen, henkilönostimia maailmalle vievän Dinoliftin Karin Narsin puolestaan älykkään robotiikan kehittäminen nostimiin.
Hycamiten Laura Rahikka toivoo poliitikoilta teknologianeutraalia lainsäädäntöä, jossa keskityttäisiin teknologian määrittelyn sijaan koko tuotantoketjun hiilijalanjälkeen.
Materiaalinkäsittelyn edelläkävijäyritystä Mantsinen Groupia luotsaavaa Mia Mantsista innostaa ”vielä toteutumattomat ratkaisut ja mahdollisuudet” ja vastuullisuus johtamisessa.
Tietoevry Tech Servicesin Satu Kiiskinen on utelias näkemään, millaisia huikeita harppauksia otetaan generatiivisen tekoälyn valjastamisessa liiketoiminnan käyttöön. Älykkäitä kaupunkeja ja liikkumista kehittävän Sitowisen Heikki Haasmaalla on suuret odotukset vihreästä digistä elinympäristöjen kestävässä rakentamisessa.
Vihreän koodaamisen talon, AtoZin, Mikko Leinonen on tyytyväinen siihen, että ICT:n ympäristökuormituksen vähentämiseen on vihdoin herätty ja siihen on lähdetty etsimään ratkaisuja.
Terveiset muille yrityksille: tehdään yhdessä
Kuusikon terveiset muille yrityksille ovat samansuuntaisia: näin isoja asioita ei tehdä yksin, vaan yhteistyössä.
”Meidän pitää yhdistää voimat, jotta voimme kilpailla suurempia yrityksiä ja maita vastaan”, Karin Nars toteaa.
Tietoevryn Satu Kiiskinen haluaa korostaa nuorille, että teknologia-alalle voi päätyä monia erilaisia polkuja pitkin ja että alalla kaivataan monitieteellistä osaamista.
Satu Kiiskinen haluaa, että Suomen edelläkävijämainetta teknologiaosaamisessa pidetään jatkossakin yllä.
”Toivon alan kollegayrityksiltä, että pitäisimme huolta alan houkuttavuuden lisäämisestä ja kannattaisimme monimuotoisten työyhteisöjen tukemista – unohtamatta hyvää mainettamme teknologiaosaamisessa”, Kiiskinen toteaa.
Mikko Leinonen muistuttaa, että vihreä investointi on yleensä myös talousteko.
Tasapuolisuutta ja toimintaedellytyksiä
Laura Rahikan viesti poliitikoille on se, että nyt pitäisi mahdollistaa puhdasta siirtymää, ei rajoittaa sitä liian tiukoilla teknologiavalinnoilla.
”Tulossa on hyviä ja vielä puhtaampia teknologioita kuin ne, joita nyt lainsäädännöllisesti edesautetaan”, hän toteaa.
"Energiatehokkuus on mennyt ICT-alalla väärään suuntaan, mutta nyt meillä on mahdollisuus muuttaa tämä Green ICT:n eli vihreän koodauksen avulla", sanoo AtoZin Mikko Leinonen.
Pohjois-Karjalassa perheyritystä pyörittävä Mantsinen toivoo maantieteellisesti tasa-arvoista perusinfraa ja toimintaedellytysten mahdollistamista. Samalla linjalla on myös globaaleilla markkinoilla toimivan, loimaalaisen Dinoliftin Karin Nars.
”Edellytysten täytyy olla sellaiset, että yrityksen kannattaa olla Suomessa, koska meidän kilpailijamme ovat kaikkialla muualla”, hän toteaa.
Investointien tukemisen tärkeyden ja kannustavuuden allekirjoittavat he kaikki.
Nuoret, älkää lokeroiko itseänne!
Johtajien viesti nuorille ja opiskelijoille on kirkas: teknologia-alalla on todella monenlaisia työtehtäviä, ja alalle voi tulla eri polkujen kautta. Kannattaa siis olla avoin erilaisille yrityksille ja toimialoille.
Dinoliftin Karin Nars toivoo, että suomalaiset teknologiayritykset tutustuisivat paremmin toisiinsa ja yhdistäisivät voimansa.
”Meilläkin on Sitowisessa yli sata tutkintonimikettä! Rakennetun ympäristön tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen vaatii monenlaista asiantuntemusta ja monipuolisia taustoja”, Heikki Haasmaa toteaa.
Laura Rahikka on sitä mieltä, että luonnontieteitä, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa tulisi opiskella nykyistä enemmän, mutta tärkeää on myös opiskella sitä, mille sydän sykkii.
”Itseään ei kannata lokeroida liian varhaisessa vaiheessa. Ei tarvitse tietää, mikä isona haluaa olla. Alkaa vain tehdä jotain ja oppii matkan varrella”, Mia Mantsinen rohkaisee.
Johtajakuusikon mielestä on myös tärkeää, että teknologia-alalla on paljon eri alojen opiskelijoita.
”Se tuo alalle eri näkökulmia ja eri tapoja katsoa maailmaa. Siten löydämme parhaat ratkaisut”, Karin Nars toteaa.
Teksti ja haastattelut: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala
Videot: Julius ja Hannes Repo/Bonzu
Tervetuloa tulevaisuus -videot