Suomalaisten tekniikan yliopistojen resurssit kalpenevat ulkomaisten huippujen rinnalla
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista tekniikan yliopistoista vain Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin taloudelliset resurssit ovat edes jossain määrin kilpailukykyisiä ulkomaisten huippuyliopistojen kanssa. Esimerkiksi sveitsiläisen tekniikan yliopiston ETH:n rahoitus opiskelijaa kohden on yli kaksinkertainen Aalto-yliopistoon verrattuna.
Suomalaiset tekniikan yliopistot saavat myös pienemmän osan rahoituksestaan julkisena budjettirahoituksena kuin ulkomaiset tekniikan huippuyliopistot. Vastaavasti ne joutuvat hankkimaan suuremman osan tutkimusrahoituksestaan kilpailluista rahoituslähteistä.
- Päättäjien pitää ymmärtää, että yliopistojen rahoituksessa on kysymys valintatilanteesta, kun suomalaisten hyvinvointi halutaan rakentaa pitkälti korkeaan teknologiseen osaamiseen ja siihen perustuvaan vientiin, sanoo Tekniikan akateemiset TEKin yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.
- Suomen on oltava osaamisessa ja uudistumiskyvyssä askeleen edellä muita. Mutta jos suomalaisia tekniikan yliopistoja ei resursoida kilpailukykyisesti, miten niiden voidaan odottaa tuottavan Suomelle teknistä edelläkävijyyttä ja sen myötä menestyviä vientituotteita? kysyy Korhonen-Yrjänheikki.
Vertailututkimuksen mukaan suomalaisten tekniikan yliopistojen opetus hoidetaan pääosin budjettivaroin. Sen sijaan suuri osa tutkimuksesta tehdään kilpaillulla julkisella ja yksityisellä rahalla.
- Menestyminen ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa kertoo tekniikan yliopistojen tutkimustulosten yhteiskunnallisesta hyödyllisyydestä ja koulutuksen ja tutkimuksen tasosta. Pitkäjänteinen panostaminen opetuksen laatuun ja perustavanlaatuista uutta tietoa tuottava tieteellinen tutkimus edellyttävät kuitenkin, että yliopistoja rahoitetaan riittävällä budjettirahoituksella, sanoo Teknologiateollisuus ry:n innovaatio-, tutkimus- ja koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Mervi Karikorpi.
Yliopistouudistuksessa päästy hyvään vauhtiin – jatkossa sidosryhmäyhteistyön merkitys korostuu
Tekniikan yliopistojen strategiatyötä koskevan selvityksen perusteella yliopistot ovat ottaneet uudistumishaasteen tosissaan ja etenevät määrätietoisesti uudistumisen polulla. Tuore selvitys perustuu johdon haastatteluihin ja julkisesti saatavilla olevaan aineistoon.
- On rohkaisevaa, että laaja joukko yliopistoyhteisön ja sidosryhmien edustajia on osallistunut strategiatyöhön, ja tekniikan yliopistot ovat uusimmissa strategioissaan aiempaa selkeämmin kuvanneet painoalansa. Tekniikan yliopistot hakevat toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta esimerkiksi paremmalla keskinäisellä yhteistyöllä ja työnjaolla. Kone- ja valmistustekniikan opetusta ja tutkimusta koskeva yhteistyö on tästä hyvä esimerkki, Karikorpi sanoo.
TEK ja Teknologiateollisuus ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen sekä niiden vaikuttavuuden parantamiseksi yhdessä tekniikan yliopistojen ja sidosryhmien kanssa. Säännöllisesti järjestettävät sidosryhmätyöpajat alan koulutuksen kehittämiseksi ovat yksi yhteistyömuodoista. Viimeisimpään kaksipäiväiseen työpajaan kokoontui noin 70 tekniikan yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijaa ja johtajaa yliopistoista, elinkeinoelämästä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, tutkimus- ja rahoituslaitoksista sekä työmarkkina- ja opiskelijajärjestöistä.
- Tiivis sidosryhmäyhteistyö tuottaa tulosta tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämisessä, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.
- Työpajan tuloksena syntyi muun muassa ehdotuksia yliopistojen ja yritysten strategisen yhteistyön kehittämiseen, keinoja ammatillisen kasvun vahvistamiseen opintojen aikana sekä toimenpide-ehdotuksia tohtorikoulutuksen kehittämiseen.
Lisätietoja:
Mervi Karikorpi, johtaja, Teknologiateollisuus ry puh. 040 741 9801
Kati Korhonen-Yrjänheikki, johtaja, Tekniikan akateemiset TEK puh. 040 700 3335
Tutkimusraportit:
Kansainvälinen vertailututkimus tekniikan yliopistokoulutuksesta (pdf)
Tekniikan yliopistojen strateginen kehittäminen (pdf)
Kansainvälisen vertailututkimuksen tekniikan yliopistokoulutuksesta toteutti Jyväskylän koulutuksen tutkimuslaitos, tutkijana Timo Ala-Vähälä ja johtajana Jussi Välimaa. Tutkimusta rahoittivat TEK, Teknologiateollisuus, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Tekniikan yliopistojen strategiaselvityksen toteuttivat Teknologiateollisuuden ja TEKin toimeksiannosta Sonja Tanskanen ja Ulla Suomela Talent Vectia Oy:sta. Vanajalinnan sidosryhmätyöpajan tulokset raportiksi on toimittanut Sanna Allt TEKistä.
