Hallituksella hyvät EU:n kärkitavoitteet teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta

Petteri Orpon hallitus julkaisi tammikuun puolivälissä esityksensä EU:n seuraavan viisivuotiskauden avaintavoitteiksi. Esitys tulee hyvään aikaan, koska eurooppalaiset puolueryhmät ja komission virkamiehet laativat parhaillaan omia esityksiään. Teknologiateollisuus on julkaissut oman EU-vaaliohjelmansa.

Mikä hallituksen esityksessä toimii?

Suomen EU-prioriteeteissa lähdetään globaalisti vahvasta ja toimintakykyisestä EU:sta, joka edistää strategista kilpailukykyään sekä puhtaan siirtymän ja kiertotalouden edellytyksiä ja joka parantaa kokonaisturvallisuuttaan.

Suomen hallitus sekä Teknologiateollisuus tarjoavat EU:n sisämarkkinoiden tehostamiseen samoja ratkaisuja: EU:n vahvuuksien kehittämistä, kiertotalouden vahvistamista ja valtiontukien alasajoa.

Vihreässä siirtymässä näkemys on jaettu: unionissa on jatkettava määrätietoisia ja johdonmukaisia ilmastonmuutoksen vastaisia ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavia politiikkatoimia kohti vuotta 2050. Tarkastusliikkeet koskevat mittavan yksityiskohtaisen sääntelyn valuvikoja, kuten päästöjen vähentämisen ensisijaisuutta energian käytön rajoittamisen sijasta. Digitalisaation merkitys vihreässä siirtymässä on hyvin huomioitu.

Hallitus on teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa vahvasti Teknologiateollisuuden kanssa samalla ladulla: teknologianeutraalius ja vaikuttavuus ovat keskeiset ohjenuorat.  

Hallitus tunnistaa EU-sääntelyn tarkan nuorallatanssin: huonosti valmisteltu, liian yksityiskohtainen sääntely heikentää Eurooppaa investointiympäristönä ja aiheuttaa paljon hallinnollista taakkaa. Teknologiateollisuuden yksityiskohtaiset ehdotukset sääntelyn parantamisesta täydentävät oivallisesti hallituksen linjaa.  

Osaamiseen panostaminen ja vapaan liikkuvuuden tärkeys Euroopan kehittymisen kannalta on tunnistettu.

Mitä hallituksen esityksestä puuttuu?

Harmaantuvassa Suomessa eikä Euroopassa osaajia ei kertakaikkisesti ole riittävästi. Hallituksen EU-kärkien keskeisenä puutteena on maahanmuuton käsittely turvapaikkaproblematiikan ja palautusten – kontrollin – kautta. Yrityksemme pyrkivät hankkimaan osaajia kaikkialta maailmasta, ja teknologia-alan strateginen kilpailukyky edellyttää panostuksia myös työhön johtavaan maahanmuuttoon.

Hallitus käsittelee Suomen strategisen kasvun paikkoja biotaloutta lukuun ottamatta melko lakonisesti ja EU:n suurta, laajenemisen myötä väistämättä ratkaistavaksi tulevaa kysymystä EU:n rahoituksen uudistamisesta ei juuri käsitellä.

Rahoituskehystä koskevat linjaukset – Suomen maksuosuudessa pitäytyminen – eivät kanna keskustelussa kovinkaan pitkälle. Teknologiateollisuus – kuten myös 14:n sisämarkkinaa uudistavan jäsenvaltion ryhmä – tarjoaa ratkaisuksi reaaliaikatalouden eli rakenteisen talousdatan laajaa käyttöönottoa ja siihen perustuen verotuksen digitalisaatiota. Näillä ratkaisuilla on mahdollista sujuvoittaa ja tehostaa verotusmenettelyjä ja parantaa sisämarkkinan toimintaa erityisesti PK-yrityksiä hyödyttäen. Suurentuva verokertymä saattaisi antaa mahdollisuuden keskustella myös EU:n budjetista – edellyttäen, että lisäykset kohdennettaisiin EU:n energiajärjestelmän kehittämiseksi.  

Suomessa on myös edellytykset huomattavasti kunnianhimoisempaan rooliin tarjota Euroopalle digitaalisia ratkaisuja kiihdyttämään kiertotaloutta, energiatehokkuutta ja kriittisiä teknologioita.

Seuraavat askeleet

Hallituksen ja Teknologiateollisuuden EU-ohjelmat jakavat saman pohjavireen ja tarjoavat yhdessä aidosti ratkaisuja suureen osaan EU:n avoimia kysymyksiä. Brysselistä saatu palaute ohjelmallemme on ollut rohkaisevaa – toki sillä saatteella, että ajatuksiaan tarjoaa nyt moni toimija ja on vaikea ennustaa, mitkä ideat päätyvät komission myllystä seuraavan komission ohjelmaan. Positiivista Brysselin keskustelujen perusteella on se, että painopiste on siirtynyt strategisesta autonomiasta kilpailukykyyn. Myös sääntelyn määrään, laatuun ja siitä johtuvaan taakkaan on laajalti herätty.

Helmikuun alussa töihin palaava eduskunta pureutuu hallituksen ehdotukseen, jonka jälkeen käytössä ovat Suomen kannat. EU-vaalit käydään 9. kesäkuuta.

Lisätietoja:

Johtaja Jussi Mäkinen (EU-regulaatio), puh. 040 900 3066, X: @Jussi_M

EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela, puh. 044 277 1780, X: @ak5eli

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden viestit EU-vaaleihin 2024

Blogi: Eurooppaa on kehitettävä yhteisiä vahvuuksia hyödyntäen

Artikkeli: EU:n sisämarkkinoista hyötyville teollisuusyrityksille hallitusohjelma on erittäin hyvä