Suomalainen tekoäly – mallioppilaasta takapulpettiin

Rinteen hallitusohjelma on tekoälyn osalta kuin keskuskirjasto Oodi ilman kirjoja. Edellisellä hallituskaudella lupaavasti alkanut kehitys tekoälyssä jää hallitusohjelmassa lähes kokonaan tyhjäksi. Rinteen hallitus on kyllä (kiitettävästi) sitoutunut edistämään datan hyödyntämistä – vieläpä rajapintojen kautta ja ulottuen myös julkisomisteisiin yhtiöihin. Kuitenkin tekoälyn osalta ainoa merkittävä hallitusohjelmassa noteerattu hanke on AuroraAI -verkosto.

Tänään tiistaina alkavassa budjettiriihessä selviää, kuinka paljon uusi hallitusohjelma käytännössä muuttaa Suomen asemaa tekoälyn edelläkävijänä. Ilmassa on uudistamiseen ja digitalisaation liittyvää vaarantunnetta, koska lähes 90 prosenttia hallitusohjelman ehdotetuista menolisäyksistä kohdistuu pelkästään julkiseen kulutukseen ja tulonsiirtoihin, eikä taloutta ja rakenteita uudistaviin investointeihin. Kyseessä on klassinen dilemma: teemmekö päätöksiä, jotka hädin tuskin säilyttävät kilpailukykymme, vai teemmekö päätöksiä, jotka luovat kilpailuetua?

Edellinen hallitus otti vauhdikkaan lähdön ja oli tekemässä Suomesta tekoälyn edelläkävijää. Ministeri Lintilän johdolla työ- ja elinkeinoministeriössä tehtiin Pekka Ala-Pietilän avulla Suomelle oma kansallinen ‘Tekoälyaika’-strategia. Strategian päämääränä oli tehdä Suomesta maailman johtavia maita tekoälyn hyödyntämisessä. Globaalisti Suomi olikin ensimmäisten joukossa liikkeellä ja vuoden 2019 alkupuolella julkaistiin strategian jatkoraportti Edelläkävijänä tekoälyaikaan. Työ ei ollut vähäinen ja se myös noteerattiin EU-tasolla, jossa Suomi toimi aiheessa suunnannäyttäjänä. Nyt hanskat näyttävät tippuvan ja lupaava alku on lässähtämässä. Jätetäänkö mahtava mahdollisuus käyttämättä? Kun pitäisi lisätä kierroksia, hallitus laittaakin pakin päälle.

AURORA AI, TEKOÄLYN PELASTUS?

Hallitusohjelman pienenä tekoälyn valonpilkahduksena toimii mainittu AuroraAI. AuroraAI:n ajatuksena on järjestää julkiset palvelut ihmisen elämäntilanteen ympärille käyttämällä eri viranomaisilla olevaa tietoa, kansallista palveluväylää tietojen siirtämiseen ja tekoälyä tietojen yhdistämiseen. Hanke antaa mahdollisuuden automatisoida ja parantaa kansalaisen kokemia palveluja – ilman giganttisia organisaatiouudistuksia. Kaikki tämä on tehtävissä läpinäkyvästi ja ihmisten yksityisyydestä huolehtien. AuroraAI:n kaltaisten jättihankkeiden osalta vaaditaan hallituskaudet ylittävää ennennäkemätöntä rohkeutta, sitkeää tekemistä yli organisaatiorajojen ja aitoa halua uudistua. Kyse on tämän maan mittapuussa ”moonshot”-hankkeesta. Lähtöjä, joiden tavoitetaso on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.  

Huolestuttavien huhujen mukaan AuroraAI-hanke on saamassa mahdollisesti alle kolmasosan toivotusta budjetista. Hallituksen suunta on paitsi hälyttävä myös globaalien trendien vastainen. Samaan aikaan maailmalla julkaistaan yhä suurempia valtiollisia investointeja tekoälyyn. Malliesimerkki Kanada on rakentanut itsestään tekoälyn mahtimaan vuosia kestäneen systemaattisen tekemisen ja investointien myötä. Ei ole olemassa esteitä sille, etteikö Suomi ja Suomen tekoälykeskus, FCAI, voisi tehdä vastaavanlaista työtä mitä Montrealissa, Edmontonissa ja Torontossa on tehty. Tarvitaan jatkumoa. Toimenpiteet ovat jo tiedossa, nyt niitä tarvitsee ainoastaan jatkaa.

Alexander Törnroth

Tekoälykiihdyttämön vetäjä