Tulosta

Hyvitysmaksu, eli ns. kasettimaksu, määrättiin 80-luvulla c-kaseteille. Sillä oli tarkoitus hyvittää luovan työn tekijöille haitta, joka aiheutui kuluttajan tekemistä "yksityisistä kopioista". Esim. musiikin nauhoittaminen radiosta on yksityistä kopiointia.

 

Nykyään hyvitysmaksu koskee mm. DVD-levyjä, mp3-soittimia, digibokseja ja ulkoisia kovalevyjä. Nyt tekijänoikeusjärjestöt ehdottavat, että maksu laajennetaan mediasoitinominaisuudella varustettuihin matkapuhelimiin, tietokoneisiin, tabletteihin, muistikortteihin ja -tikkuihin. Voimassa oleviin maksuihin ehdotetaan jopa 150–200 %:n korotuksia.

Digitaalisen, eurooppalaisen yhteismarkkinan luominen on Suomen edun mukaista. Myös istuva hallitus on ottanut tämän kärkitavoitteekseen. Nyt Euroopassa on 27 erillistä markkinaa digitaalisille tuotteille ja myyntioikeudet on haettava kaikilta erikseen. Tässä häviämme mennen tullen Yhdysvaltojen kehitykselle.

 

”Suomen pitäisi parantaa asemaansa digitaalisen sisällön tuotannossa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Suomen tulee kumota hyvitysmaksu, helpottaa digitaalisen sisällön lisensointia tekijältä suoraan käyttäjälle ja edesauttaa rajat ylittävää lisensointia”, vaatii Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

 

”Osapuolten tulisi nyt ryhtyä yhteistyössä miettimään, miten Suomi nostetaan digitaalisten markkinoiden kärkeen sen sijaan, että kaikkien energiaa tuhlataan vanhentuneen ja markkinoiden kehitystä jarruttavan järjestelmän ylläpitoon”, toivoo Teknologiateollisuuden lakimies Michaela Ramm-Schmidt.

 

Hyvitysmaksulle on digitaalisessa maailmassa vaikea löytää perusteluja. Sen poistamiselle ei. Hyvitysmaksu luotiin analogiseen c-kasettiaikaan, mutta nyt se on tullut tiensä päähän. Hallitusohjelmassakin on todettu nykyjärjestelmän uudistamisen tarve. Myös tekijänoikeusjärjestöt ovat todenneet järjestelmän toimimattomuuden.

 

Hyvitysmaksukertymän kasvattaminen on kyseenalaista, erityisesti kun se tapahtuu laajentamalla maksua laitteisiin, joita ei käytetä yksityiseen kopiointiin lain vaatimalla tavalla. Yksityinen kopiointi ei ole kasvanut. Suunta on päinvastainen, koska lisensoidun sisällön ostaminen netistä lisääntyy. Maksun periminen aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia mm. tulli- ja muun valvonnan järjestämiseksi ja hyvitysmaksujärjestelmän ylläpitämiseksi. Lisäksi yrityksiin kohdistuva rasitus on suuri. Jokaisen järjestelmän kautta kerätyn euron kustannukset yritykselle ovat yli 51 senttiä. Suomessa on tällä hetkellä Euroopan neljänneksi korkein ja Pohjoismaiden korkein hyvitysmaksu.

 

Toteutuessaan hyvitysmaksun laajennus ohjaisi kuluttajia ostamaan laitteita ulkomailta, jolloin Suomi menettäisi hyvitysmaksun lisäksi arvonlisäveron tuoton ja kierrätysmaksun. Näin on jo käynyt ulkoisille kovalevyille, jotka lisättiin järjestelmään tämän vuoden alusta.

 

Hyvitysmaksu luo myös kuluttajalle mielikuvan, että maksun maksamalla voi internetistä ladata mitä vain ilmaiseksi. Hyvitysmaksu syö luovan työn arvoa ja vähentää kuluttajan halukkuutta maksaa laillisesta sisällöstä. Hyvitysmaksu ruokkii piratismia ja heikentää yritysten mahdollisuuksia tarjota luovan työn tekijöille kanavia sisältönsä jakamiseksi kuluttajille.

 

Kuluttajat joutuvat myös maksamaan tekijänoikeusjärjestöille omien teostensa, esimerkiksi perhevalokuvien, säilyttämisestä. Kuluttaja maksaa myös jo maksetusta lisensoidusta sisällöstä uudelleen jokaisessa laitteessa, johon se siirretään.

 

Neljän hengen suomalainen perhe maksaisi hyvitysmaksuja tekijänoikeusjärjestöille jopa 200 euron edestä perheessä olevista laitteista, jos laajennus toteutuu. Ja maksu peritään aina uudelleen, kun laitetta vaihdetaan!

 

Digitaalisen sisällön myynnin tulee pohjautua ensisijaisesti suoraan lisensointiin tekijältä kuluttajalle, jolloin kalliit ja keinotekoiset väliportaat poistuvat. Tekijä saa tällöin omasta työstään paremman korvauksen ja kuluttaja taas haluamansa sisällön kohtuullisella hinnalla. Digitaalisen sisällön myynti on tällöin kannattavaa ja kannustaa sekä tekijöitä että yrityksiä tarjoamaan kuluttajalle enemmän ja laadukkaampaa laillista sisältöä. Tämä on erityisen tärkeää, jotta suomalaiset saavat jatkossakin nauttia korkealuokkaisesta suomalaisesta musiikista, elokuvista ja kirjallisuudesta.

 

”Ohjaamme kuluttajan käyttäytymistä oikeaan suuntaan luonnollisella tavalla, kun hyödykkeiden hinta ja koettu arvo saadaan paremmin vastaamaan toisiaan markkinoiden tehokkuutta parantamalla”, toteaa Teknologiateollisuuden innovaatioverkostojen ryhmäpäällikkö Juha Saarnio.

 

Hyvitysmaksun poistamisella olisi paljon positiivisia vaikutuksia.

 

”Parannamme kotimaisen luovan työn mahdollisuuksia pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Vähennämme lisäksi piratismia, parannamme tekijöiden toimeentuloa, ohjaamme kuluttajan ostamaan kotimaasta, parannamme suomalaisten yritysten mahdollisuuksia myydä ulkomaille, synnytämme suomalaisia globaalin tason innovaatioita ja vähennämme yritysten ja yhteiskunnan hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia”, Ramm-Schmidt listaa.

 

Suurena tavoitteena on digitaalisten yhteismarkkinoiden synty Eurooppaan. Mitä kauemmin näiden luomiseen kuluu aikaa, sitä suuremman etumatkan Yhdysvallat ja Aasia saavat.

 

Hyvitysmaksun poisto ja lisensointiin siirtyminen olisi toimivin ratkaisu myös Euroopan markkinoilla. Kun kuluttajalle tarjotaan helppo tapa saada laillista sisältöä, siitä tutkitusti halutaan maksaa ja laittoman kopioinnin on havaittu selvästi vähenevän.

 

”Suomi voisi parantaa mainettaan EU:n positiivisena ja ennakkoluulottomana uudistajana ja epäkohtien osoittajana ja poistajana. EU voisi olla USA:n ja Kiinan kaltainen yhtenäismarkkina-alue, jossa digitaalinen liiketoiminta rajojen yli nostaa BKT:ta ja virkistää innovaatiotoimintaa”, toteaa Turunen.

 

 

Ryhmäpäällikkö Juha Saarnio, Teknologiateollisuus ry, puh. 045 135 2688

Asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 525 0509