Tiedotteet
31.10.2011 Ylempien toimihenkilöiden lakko vahingollinen toimialalle ja toteuttajille
28.10.2011 Parhaat tuottavat - valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020
27.10.2011 Uudet tilaukset kääntyneet laskuun, palkkaratkaisu painottaa yrityskohtaista sopimista
26.10.2011 Käyttäjälähtöisestä tutkimus- ja innovaatiotyöstä nostetta yritysten liiketoimintaan
25.10.2011 Rikkidirektiivi on uhka suomalaiselle työlle ja hyvinvoinnille
24.10.2011 Teknologiateollisuus hyväksyi sovintoehdotuksen
24.10.2011 Lakonuhka osassa tietotekniikan palvelualan yrityksiä
23.10.2011 Valtakunnansovittelija antoi sovintoehdotuksen
21.10.2011 Lakot ja niiden laajentaminen murentavat kilpailukyvyn ja työllisyyden perustaa
20.10.2011 Ennakoitavuutta ja joustoa koulutukseen
19.10.2011 Yritykset pääosin tyytyväisiä SHOKeihin mutta kaipaavat selkeämpiä tavoitteita ja kansainvälisyyttä
18.10.2011 Raamisopimuksen tulkinta viivyttää neuvotteluita
12.10.2011 Suomelle kahdeksan mitalia ammattitaidon MM-kilpailusta
11.10.2011 Teknologiateollisuus sovitteluun tavoitteenaan kilpailukyky ja työllisyys nopeasti heikentyvässä taloustilanteessa
6.10.2011 Jopa kolmasosa teollisuuden liikevaihdosta ohjelmistoriippuvaista
4.10.2011 Tuulivoimaseminaari: Alueen asukkaiden hyväksyntä ensiarvoisen tärkeää tuulivoimahankkeille
19.10.2011
Yritykset pääosin tyytyväisiä SHOKeihin mutta kaipaavat selkeämpiä tavoitteita ja kansainvälisyyttä
Suomalaisten yritysten mielestä Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit) ovat luoneet toimivaa, yritysvetoista tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä. Uudenlaisia osaamisverkostoja on syntynyt niin eri toimialojen kuin yritys- ja tutkimusmaailman välille. Huippuosaamisen kansainvälistämisestä löydetään kuitenkin vielä kehitettävää, kuten myös SHOKien rahoitusmalleista ja tavoitteellisuudesta.
Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit) luotiin vuonna 2006 tavoitteena Suomen globaalin menestyksen parantaminen huippuosaamista keskittämällä. Teknologiateollisuus ry on arvioinut SHOKien toimintaa yritysnäkökulmasta haastattelemalla keskeisiä SHOK-toiminnassa mukana olevia yrityksiä. Arvioitavina olivat CLEEN eli Energia ja ympäristö, FIMECC eli Metallituotteet ja koneenrakennus, Metsäklusteri ja TIVIT eli Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus.
SHOKit synnyttäneet uudenlaista yhteistyötä ja yrityslähtöistä tutkimusta
Arvion mukaan SHOK-ohjelmat ovat onnistuneet yritysvetoisuudessaan: niistä on muodostunut yrityksille pysyviä yhteistyön foorumeja, joissa luodaan yhteistä uutta tietoa.
- Yritysten määrittelemistä teemoista on yhdessä yliopistojen kanssa luotu SHOKien ja niiden ohjelmien tutkimussuunnitelmat. Samalla yritykset sitoutuvat tutkimukseen, mikä on tärkeä innovaatioiden synnyn edellytys, projektijohtaja Kaisu Annala Teknologiateollisuus ry:stä sanoo.
Uusia kumppanuuksia on syntynyt sekä perinteisten toimialajakojen että kokonaisten arvoketjujen yli. Pk-yrityksille SHOKit ovat tarjonneet mahdollisuuden olla mukana tutkimustyössä, johon niillä ei muuten olisi resursseja.
Kansainvälisten yhteyksien luominen, tutkijoiden liikkuvuus ja kansainvälisten tutkimuslaitosten osallistuminen nousevat arviossa merkittäviksi kehityskohteiksi.
Tutkimusohjelmien tavoitteita tulisi selkeyttää
SHOK-tutkimuksen strateginen merkitys yrityksille vaihtelee, vaikka tavoitteena on osaamisen kasvattaminen juuri strategisesti tärkeimmillä osa-alueilla.
- Osa yrityksistä kokee, että ollaan sivussa heidän strategisista tavoitteistaan. Tähän nähdään syynä esimerkiksi tutkimusohjelmien tavoitteiden epämääräisyys. Ohjelmien joustavuutta olisikin lisättävä ja tavoitteita terävöitettävä uuden liiketoiminnan luomisen kannalta toimivimmiksi, Teknologiateollisuuden Innovaatioympäristö-yksikön johtaja Juha Ylä-Jääski painottaa.
Kunkin SHOKin strategisista tavoitteista vastaa sen oma hallitus. Arvioinnissa suositellaan, että hallitusten kokoonpanoja uudistetaan niin, että niiden kompetenssi SHOKien pitkäjänteiseen, strategiseen ohjaukseen lisääntyisi.
SHOK-konseptin kehittämiseksi Teknologiateollisuus ehdottaa elinkeinoelämän johdolla toimivan kansallisen johtoryhmän perustamista. Kehitystyön onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten osallistumista.
Lisätietoja:
Projektijohtaja Kaisu Annala, Puh. 050 383 6109, kaisu.annala@teknologiateollisuus.fi
Johtaja Juha Ylä-Jääski, Puh. 040 903 0606, juha.yla-jaaski@teknologiateollisuus.fi
