Tiedotteet
31.10.2011 Ylempien toimihenkilöiden lakko vahingollinen toimialalle ja toteuttajille
28.10.2011 Parhaat tuottavat - valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020
27.10.2011 Uudet tilaukset kääntyneet laskuun, palkkaratkaisu painottaa yrityskohtaista sopimista
26.10.2011 Käyttäjälähtöisestä tutkimus- ja innovaatiotyöstä nostetta yritysten liiketoimintaan
25.10.2011 Rikkidirektiivi on uhka suomalaiselle työlle ja hyvinvoinnille
24.10.2011 Teknologiateollisuus hyväksyi sovintoehdotuksen
24.10.2011 Lakonuhka osassa tietotekniikan palvelualan yrityksiä
23.10.2011 Valtakunnansovittelija antoi sovintoehdotuksen
21.10.2011 Lakot ja niiden laajentaminen murentavat kilpailukyvyn ja työllisyyden perustaa
20.10.2011 Ennakoitavuutta ja joustoa koulutukseen
19.10.2011 Yritykset pääosin tyytyväisiä SHOKeihin mutta kaipaavat selkeämpiä tavoitteita ja kansainvälisyyttä
18.10.2011 Raamisopimuksen tulkinta viivyttää neuvotteluita
12.10.2011 Suomelle kahdeksan mitalia ammattitaidon MM-kilpailusta
11.10.2011 Teknologiateollisuus sovitteluun tavoitteenaan kilpailukyky ja työllisyys nopeasti heikentyvässä taloustilanteessa
6.10.2011 Jopa kolmasosa teollisuuden liikevaihdosta ohjelmistoriippuvaista
4.10.2011 Tuulivoimaseminaari: Alueen asukkaiden hyväksyntä ensiarvoisen tärkeää tuulivoimahankkeille
25.10.2011
Rikkidirektiivi on uhka suomalaiselle työlle ja hyvinvoinnille
EU:n rikkidirektiivi uhkaa rapauttaa suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä.
Se heikentää olennaisesti suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vääristää kilpailutilannetta myös EU:n sisällä. Arvion mukaan rikkidirektiivistä aiheutuisi vuosittain jopa 1,2 miljardin euron eli 24 000 henkilötyövuotta vastaava lisäkustannus Suomen ulkomaankaupalle.
EU:n komission heinäkuussa tekemä rikkidirektiivin muutosehdotus esittää laivapolttoaineiden rikkipitoisuuden enimmäisrajan alentamista Itämerellä 0,1 prosenttiin jo vuoden 2015 alusta lukien.
Komissio on siirtämässä kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätöksen rikkipitoisuuden enimmäismäärästä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa direktiiviehdotukseen täysin varauksetta – selvittämättä sen vaikutuksia jäsenmaiden työllisyyteen ja kilpailuasemaan. Rikkimääräykset tulevat näillä pohjoisilla alueilla voimaan selvästi tiukempina ja kymmenen vuotta aiemmin kuin muilla merialueilla, mikä heikentää niiden kilpailukykyä sekä EU:n sisällä että verrattuna muihin maihin.
Merikuljetuksista riippuvainen Suomi epäreilussa asemassa
Maantieteellisen sijaintinsa takia Suomi on riippuvainen merikuljetuksista. Rikkidirektiivi aiheuttaisikin Suomelle kilpailijamaita selvästi suuremmat kustannukset, jotka liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan voivat nousta jopa 1,2 miljardiin euroon joka vuosi. Suomalaiselle vientiteollisuudelle aiheutuvia kustannuksia ei voida vyöryttää vientituotteiden hintaan. Kotimaassa nousevien kustannusten lisäksi Suomi menettää houkuttelevuuttaan yritysten investointien kohteena.
– Päätöksen myötä Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky heikkenisi dramaattisesti. Lisälasku teknologiateollisuudessa vastaa lähes 3 500 henkilötyövuoden kustannuspainetta vuosittain. Tätä emme voi hyväksyä, painottaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Ympäristövaikutukset – ojasta allikkoon?
Laivakuljetukset ovat ylivoimaisesti eko- ja kustannustehokkain kuljetusmuoto teollisuuden suurille vientivolyymeille. Jos kuljetuksia joudutaan siirtämään meriltä maalle, kuljetusketjun kokonaispäästöt lisääntyvät.
– Kuljetusten siirtyminen meriltä maalle on vastoin EU:n liikennepolitiikan tavoitteita, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Rikkidirektiivin käyttöönotto saattaisi ääritilanteessa aiheuttaa ympäristön kannalta kestämättömän tilanteen. Esimerkiksi metsäteollisuuden tuotteiden kuljettaminen Ruotsin läpi lisäisi naapurimaamme tiekuljetusten hiilidioksidipäästöjä jopa 11 prosenttia.
Samat rikkirajoitukset samaan aikaan kaikille
– Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi koko Eurooppaan on asetettava yhtenäinen rikkidioksidiraja. Tämän lisäksi uuden rikkirajan olisi astuttava Itämeren alueella voimaan samaan aikaan kuin muillakin merialueilla, eli vuonna 2025, vaatii Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Timo Leppä.
Lepän mukaan siirtymäaikaa tarvitaan paitsi tasavertaisen kohtelun takaamiseksi, myös sopivan polttoaineen ja riittävän puhdistusteknologian saatavuuden varmistamiseksi. Uuden teknologian käyttöön ottamista varten tarvitaan myös riittävän kattava tukijärjestelmä.
– Vuosi 2015 tulee liian nopeasti, jotta nykyisiä ratkaisuja ongelman pienentämiseen ehdittäisiin ottaa laajasti käyttöön. Toteutusaikataulun väljentäminen on tämänkin vuoksi tärkeää, muistuttaa Leppä.
Hallitusohjelmassa linjataan, että rikkipäästörajoitusten toteutukseen ja aikatauluihin vaikutetaan. Vientiteollisuus odottaa nyt hallitukselta aktiivista ja määrätietoista toimintaa suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, Teknologiateollisuus ry, puh. 050 044 5444
Toimitusjohtaja Timo Leppä, Kemianteollisuus ry, puh. 050 301 6800
Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry, puh. (09) 132 6600
