Tiedotteet
29.7.2010 Valonpilkahduksia ja synkkää taivalta, suuri huoli kilpailukyvystä
15.7.2010 Asuntomessujen SAMI-talo valittiin talotekniikan mallitaloksi
6.7.2010 Teknologiateollisuuden rekrytointi vilkastumassa
29.7.2010
Valonpilkahduksia ja synkkää taivalta, suuri huoli kilpailukyvystä
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 3/2010: Maailmantalouden kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden liikevaihdossa Suomessa ei ole odotettavissa nopeaa paranemista. Yritysten kysyntä on kehittynyt epäyhtenäisesti. Uudet tilaukset ovat lisääntyneet jonkin verran alimmalta tasoltaan, mutta tilauskannassa ollaan vasta pohjalla. Sekä uusien tilausten että tilauskannan kokonaisarvo olivat huhti-kesäkuussa 38 prosenttia alemmat kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.
Talouskriisin seurauksena teknologiateollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet vajaat 10 prosenttia eli lähes 30 000 työpaikkaa. Sen sijaan kehittyvissä, matalan kustannustason maissa suomalaisyritykset ovat kaiken aikaa lisänneet työvoimaansa.
Euroopan keskuspankin mukaan Suomi on viime vuosina menettänyt kustannuskilpailukykyään myös euromaiden välisessä vertailussa. Keskeisenä syynä ovat ylisuuret palkankorotukset useilla talouden sektoreilla vuosina 2007-2010.
Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan edelleen jatkuva globaali rakennemuutos edellyttää suomalaisen kustannustason alentamista ja tuottavuuden johdonmukaista parantamista. Kilpailukykyämme on parannettava kaikin Suomessa käytettävissä olevin keinoin.
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli tammi-huhtikuussa hieman suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 30 prosenttia pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.
Yritysten tilauskehitys parani jonkin verran huhti-kesäkuussa. Ne saivat uusia tilauksia euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla ja 20 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, uudet tilaukset olivat huhti-kesäkuussa lähes 40 prosenttia alemmalla tasolla.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 14 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Verrattuna kriisiä edeltävään aikaan tilauskanta on supistunut lähes 40 prosenttia.
Henkilöstön sopeutustoimet Suomessa jatkuivat huhti-kesäkuussa. Henkilöstö on vähentynyt taantuman aikana kaikkiaan vajaat 10 prosenttia eli 29 000:lla ja oli 250 000 kesäkuun lopussa. Kesäkuussa henkilöstöstä 8 prosenttia eli 20 000 oli lomautusjärjestelyjen piirissä, kun vuodenvaihteessa määrä oli 57 000. Yritykset palkkasivat tänä vuonna noin 10 000 kesätyöntekijää. Viime vuonna kesätyöntekijöitä oli 6 500.
Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua
Maailmantalous on kasvanut alkuvuonna ennakoitua nopeammin. Kasvu on painottunut Aasiaan. IMF:n uusimman arvion mukaan maailmantalous kasvaa 4,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2009.
Globaalin talouskriisin pohjalta on noustu ennennäkemättömien finanssi- ja rahapoliittisten elvytystoimien avulla. Nousu on kuitenkin ollut epäyhtenäistä. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Japanin valtiot ovat velkaantuneet voimakkaasti. Samalla Aasian kehittyvien maiden taloudet ovat ylikuumentuneet.
Suomessa toimivan teknologiateollisuuden päämarkkinoilla Euroopassa kasvu on ollut hidasta ja näkymät ovat kaksijakoiset. IMF ennustaa alueelle noin prosentin kasvua tälle vuodelle. Velkaongelmat jarruttavat pitkään useiden maiden kehitystä. Toisaalta esimerkiksi Saksassa varsinkin teollisuuden tilanne on kohentunut selvästi viime kuukausina.
Kilpailukykyä parannettava määrätietoisesti
Suomi ei ole päässyt laaja-alaisesti mukaan maailmantalouden kasvuun. Suomen kilpailukykyyn on kiinnitettävä vakavaa huolta. Kilpailukyky on joka päivä todellisessa testissä, kun yritykset kamppailevat uusista tilauksista ja globaali rakennemuutos jatkuu voimakkaana.
Useiden euromaiden rasitteena on viime vuosina heikentynyt kustannuskilpailukyky. Työvoimakustannukset ovat nousseet tuottavuutta nopeammin. Kilpailukyky on heikentynyt selvästi muun muassa Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Suomessa. Suomen kustannuskilpailukyky on pudonnut merkittävästi vuoden 2007 jälkeen toteutettujen ylisuurten palkankorotusten seurauksena.
- Suomen taloudellinen kasvu ja hyvinvointi perustuu viennin kilpailukykyyn. Siksi tulevat palkkaratkaisut kaikilla aloilla on mitoitettava niiden tuottavuutta ja yritysten tilannetta vastaavasti, korostaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.
- Valtion päätökset eivät saa aiheuttaa uusia rasitteita vientiteollisuudelle. Energiaintensiivisen teollisuuden nousua ei saa vaarantaa energiaverojen kohtuuttomilla korotuksilla. On aina muistettava, että uudet suomalaiset lisärasitteet johtavat suomalaisten työpaikkojen menetyksiin.
- Tutkimus ja tuotekehitys on keskeinen keino yritysten uusiutumiselle ja kokonaan uusien liiketoimintojen kehittämiselle. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että valtioneuvosto tekee päätöksen uudesta t&k – verokannustimesta vuoden 2011 alusta lukien. Tämä edistäisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta tutkimustoimintaan omista lähtökohdistaan. Vastaavanlainen verokannustin on tuonut moniin EU-maihin myös ulkomaisia t&k –investointeja.
- Viennin rahoituksen parantaminen kilpailijamaiden tasolle on edelleen ajankohtainen ja akuutti asia. Yhtään kauppaa ei saisi mennä sivuun suomalaisilta tarjoajilta sen vuoksi, että oma järjestelmämme on kömpelö. Rahoitusmekanismit ovat monelle yritykselle tärkeä osa kilpailukykyä, toteaa toimitusjohtaja Jorma Turunen.
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310, 0500 445 444
viestintäjohtaja Mika Nykänen, puh. 040 825 7329
taloudesta ja henkilöstökehityksestä pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (09) 192 3358, 040 750 5469
