Tiedotteet

Tulosta

Aalto rakentaa Suomen tulevaisuutta

(Teknologiateollisuuden Visio-lehden artikkeli julkaistaan tässä kokonaisuudessaan:)

Sanoihin ”historiallinen kehitysaskel” voi kiteyttää Risto Niemisen ja Esa Saarisen näkemykset Aalto-yliopiston synnystä. Kutsuimme professorit pohtimaan säätiöpohjaisen yliopiston heijastusvaikutuksia koko yhteiskuntaan. Filosofin ja fyysikon keskustelussa avautui avarat näköalat.

Aalto-yliopiston tavoitteeksi on asetettu, että se kehittyy maailmanluokan yliopistoksi vuoteen 2020 mennessä. Millainen Aalto-yliopisto tuolloin on?

Risto Nieminen (RN)
 

Tavoite on todella kova, jos nykyisillä yliopistojen rankinglistoilla halutaan päästä edes sadan joukkoon. Korkealle rankatut huippuylipistot ovat äärimmäisen vahvoja tutkimusyliopistoja, kaikki muu on säteilyvaikutusta siitä. Resurssikysymyksenä sen tason saavuttaminen on vaikea haaste.

Yliopistot kaikkialla maailmassa ovat kuitenkin hakemassa uusia muotoja, tavoitteita ja rakenteita. Aalto-yliopistolla olemme lähteneet etujoukoissa liikkeelle. Meillä pienenä konsensuskansakuntana on mahdollisuus tehdä yhdessä, olla innovatiivisia ja saada nopeasti muutos aikaan. Aallossa ainutlaatuista on se, että on syntynyt hyvin läpitunkeva yhteinen näkemys asialle. Mukana on suuri osa yliopistoväkeä, elinkeinoelämää sekä poliittista elämää. Siinä mielessä tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, mutta indikaattorit pitää hieman määritellä uudestaan. Stanfordin kampuksella on sata nobelistia, me voisimme olla tyytyväisiä yhdestäkin.

Esa Saarinen (ES) 

On selvää, että vuonna 2020 missään Aalto-yliopiston osassa ei ole uutta MIT:tä. Täällä voi kuitenkin olla jokin sellainen yliopisto, joka omissa puitteissaan on oman toimintatapansa ja ilmentämänsä hengen kautta maailmanlaajuisesti vetovoimainen. Aallon kannalta riittää olla tarpeeksi hyvä tarpeeksi monella alalla ja samanaikaisesti sellainen kokonaisuus, joka näkyy ympäri maailmaa mielenkiintoisena.

Mitä mahdollisuuksia korkeakoulujen välisten raja-aitojen murtaminen antaa?

ES
Aalto-yliopistoon liittyvä energia on halua katsoa asioita uudenlaisten yhteenliittymien, yhteistyömuotojen ja sitä kautta syntyvien ennakolta arvaamattomien mahdollisuuksien näkökulmasta. Aallossa on innostus tehdä jotain aivan ennennäkemätöntä erotuksena siihen, että kehittäisimme aavistuksen pidemmälle jotain jo olemassa olevaa.

RN
TKK on käynyt läpi mullistuksen viime vuosikymmenten aikana, kun Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä ovat menneet radikaalisti uusiksi. Rakenteita on muutettu, mutta valitettavasti vanha näkyy vielä koulutusohjelmissa. TKK:n kannalta Aalto on luonteva jatke tälle prosessille. Enää ei esimerkiksi ole kysymys vain tekniikasta vaan entistä enemmän myös palvelukonsepteista, muotoilusta ja markkinoinnista sekä eri osa-alueiden aivan uudenlaisista yhdistelmistä. Nyt tämä nousee toiseen potenssiin organisatorisestikin, kun rajoja poistetaan mahdollisimman paljon ja lisätään mahdollisuuksia hedelmälliseen yhteistyöhön. Usein rajapinnassa syntyy aidosti uutta.

Kauppakorkeakoululla, Taideteollisella korkeakoululla ja TKK:lla on yhteensä yli 300 vuoden historia. Minkälainen haaste historia on kun luodaan uutta?

ES
Vaikka kolmen yhdistyvän yliopiston kulttuurit ovat erilaiset, silti nuoret eivät ole loppujen lopuksi kovinkaan erilaisia. Erilaisuus alkaa kasvaa vasta useamman opiskeluvuoden jälkeen, kun vallitsevat roolikuvat vähitellen saavat valtaa. Tässä suhteessa Aallossa on loistava uudenlainen lupaus, eikä uudistuksessa olisi pointtia, jos opiskelijat eivät voisi liikkua myös sivusuunnassa erityisesti opintojen alkuvaiheessa.

RN
Kulttuurit pitäisi kääntää voimavaraksi eikä riippakiveksi. Toki TKK:ssa erityisesti koulutusohjelmissa ja opetuksessa on vielä vanhakantaisuutta. Tutkintorakenteissa pitäisi pyrkiä hälventämään tiukkoja ammattiputkia, yliopiston monialaistuminen tarjoaa tähän mahdollisuuden. Tällä hetkellä perusopiskelijoille on lukuisia kapeita tutkintoja, ne pitäisi purkaa ja siirtyä toisennäköisiin rakenteisiin. Pitäisi pyrkiä eroon siitä, että opettaja määrittää liian tarkkaan mitä nuoren pitää oppia, jotta hän saisi ansaitsemansa tutkinnon.

Onko opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisääminen ristiriidassa opintojen lyhentämispyrkimysten kanssa?

RN
Se ei ole ristiriidassa sen kanssa, että meidän pitäisi pyrkiä lyhentämään opiskeluaikoja. Opiskelijoiden vapauksien ja valinnanmahdollisuuksien lisääminen on tärkeä asia, mutta sen mukana tulee vastuita ja velvollisuuksia tehdä asiat kunnolla. Oleellista on oppia työkuri ja -moraali, tavoitteellisuus ja aikatauluissa pysyminen. Tähänkin Aalto voi antaa uusia mahdollisuuksia. Tietenkin tämä voi olla toiveajattelua. Meillä ei ole näköpiirissä kovin rankkoja välineitä, millä voitaisiin sitoa myös opiskelijat niihin tavoitteisiin, vaikka opettajat niihin sitoutettaisiin ja lisättäisiin opetuksen resursointia.

ES
Väärä tapa lyhentää opiskeluaikaa on estää opiskelijaa opiskelemasta sitä, mistä hän on kiinnostunut. Tämä on käytännössä vallitseva tapa. Mielestäni oikea tapa lyhentää opiskeluaikoja on luoda puitteet, joiden kautta opiskelijat kohdentavat energiansa paremmin ja tuloksellisemmin. Opiskelija tulee saattaa yhteen niiden opetussisältöjen kanssa, joista hän on aidosti innostunut. Se johtaisi monessa tapauksessa uudenlaisiin yhdistelmiin kandikokonaisuuden osalta. Prosessin kuluessa opiskelijalle selviäisi paremmin, mistä hän on kiinnostunut, mikä lisäisi opiskelutehoa.

Opettajilla ja professoreilla on keskeinen johtajuusvastuu sen potentiaalin realisoitumiseen, mikä nuorilla on. Tällä hetkellä se potentiaali toteutuu vain pienessä mitassa. Nykyisin ihmetellään, jos joku on opiskellut yli sen mitä tutkintoon on vaadittu. Meidän pitäisi kannustaa ihmisiä opiskelemaan sitä, minkä he uskovat ruokkivan onnistumistaan jatkossa.

Aalto-yliopistossa korostetaan opiskelijalähtöisyyttä. Millä opetuksen kehittäminen saadaan aikaan?

RN
Opiskelijoiden nostaminen keskiön on ollut viisas lähtökohta. Se tuo mukanaan lisää resursointia, mutta opetusvoiman lisäämisen ohella siihen tarvitaan opiskelijoiden sitoutuminen. Muutos tulee kuitenkin olemaan kohtuullisen verkkainen. Toivottavasti uudenlaisen kulttuurin alkaessa näkyä opiskelijoiden sitoutuminen kasvaa, työntekomoraali paranee ja erityisesti ensimmäisen ja toisen vuoden opiskeluun saadaan lisävoimia, pienempiä ryhmiä ja uudenlaisia opetuskäytäntöjä. Lisäarvo Aallosta tulee sitä kautta, että opetusohjelmat alkavat elää ja opiskelijoiden liikkuvuus kasvaa. Haaste on opetuspuolella siinä, että meillä on rohkeutta karsia epäolennaiset pois.

ES
Meillä on samat opettajat kuin tähän asti. Voidaan kysyä, miksei parempaa opettamista ole tähän asti tehty? Korkeakouluissa ei ole ollut kovin polttavaa tarvetta satsata henkisessä mielessä opetukseen. Yliopistotoimijan glooria ei ole juurikaan kasvanut opetusansioilla. Aallon kautta opiskelija on nostettu kuningaspaikalle, jolloin piilevä opetusloiston potentiaali voi alkaa tulla esiin.

Erittäin tärkeää on purkaa professoreita ärsyttäviä hallintokäytäntöjä. Aalto-yliopistoon sisältyykin monen professorin kannalta lupaus siitä, että vihdoinkin voitaisiin hallinnollisten käytäntöjen pyörittämisen sijaan keskittyä tutkimukseen ja opetukseen. Tämä edellyttää, että puretaan vallitsevia käytäntöjä, jotka ovat kahlinneet luovaa työtä.

Mikä on korkealaatuisen tutkimuksen rooli kokonaisuudessa?

RN
On täysin mahdotonta nostaa yliopistoa huipulle muun kuin tutkimuksen kautta. Hyvät tutkijat hakeutuvat luontaisesti yhteistyöhön toistensa kanssa ja verkostoituvat. Huippututkimus vaatii hyvän infrastruktuurin ja ennen kaikkea luvan myös epäonnistua. Siksi perustutkimuksessakin pitää luoda mahdollisuus ottaa isoja riskejä. Infrastruktuuripanostukset ovat olleet liian vähäisiä ja niistä on puuttunut kunnianhimo. Aaltoon voidaan luoda pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja arviointiin perustuva infrastruktuurikäytäntö.

Tutkimuksen rahoitus tulee Aallossakin olemaan pääosin ulkopuolista. Aallossa omat aloitteet mahdollistavat kuitenkin lisäresurssit. Siemenrahoituksella voidaan käynnistää hankkeita, jotka toivottavasti saavat vahvan kilpailurahoituksen.

Meiltä on totaalisesti puuttunut nuorten professorien starttirahoitus, joka Aallossa olisi nyt mahdollista toteuttaa. Siinä professorille tarjottaisiin riittävän mittava starttipaketti. Sen avulla saataisiin houkuteltua kansainvälisiltä markkinoilta parhaita ihmisiä Suomeen.

ES
Tuo on aivan briljantti ajatus! Ei ole todennäköistä, että palkan avulla pystyisimme houkuttelemaan tänne ketään. Mutta jos täällä on mahdollisuus luoda jotain erityistä, silloin olemme aivan eri tilanteessa. Viime kädessä nuoren professorin ambitio ei ole tienata rahaa, vaan synnyttää jotain kunnollista tieteen saralla.

Suomi on itse asiassa aivan kilpailukelpoinen paikka huippuosaajan kannalta asettua tänne ainakin joksikin aikaa perheen kanssa. Tässä on paljon mahdollisuuksia, joita yliopistopuolella ei ole vielä hyödynnetty.

RN
Omassa yksikössäni olleiden ulkomaalaisten tutkijatohtoreiden kokemukset Suomesta ovat poikkeuksetta olleet hyvin positiivisia. Yhteiskunta koetaan turvalliseksi ja varsin suvaitsevaiseksi, ja melkein kaikki ovat mieltyneet siihen, että täällä on matala organisaatio. Monilla aloilla rajapinta akateemisen maailman ja teollisuuden välillä on hyvin diffuusi. Se on suuri etu ja sitä voitaisiin käyttää vielä enemmän hyväksi.

Elinkeinoelämä on vahvasti mukana Aalto-hankkeessa. Elinkeinoelämän osuudesta on maalailtu uhkakuvia, säilyykö yliopiston itsenäisyys ja tutkimuksen riippumattomuus?

RN
Pelkoja on tosiaan esitetty joiltakin tahoilta, että elinkeinoelämä liikaa päsmäröi ja sekaantuu siihen, mitä Aallossa tehdään ja tapahtuu. Itse en näe kovin suurta uhkakuvaa. Aallon toimintamenoja ohjaa opetusministeriö ja viime kädessä eduskunta, joten demokraattinen kontrolli säilyy. Elinkeinoelämän näkemykset heijastuvat hallituksen kautta. Nykyinen hallitus vakuuttaa minut täysin, enkä ole vähäisimmässäkään määrin peloissani siitä, että tässä oltaisiin tekemässä suurta kaappausta ja näivettämässä aloja, jotka eivät ole elinkeinoelämän välittömässä intressissä.

ES
Kyse on myös luottamuksesta siihen, että Aalto-yliopistossa hyötyä ajatellaan riittävän pitkällä tähtäyksellä. Ei esimerkiksi niin, että teollisuuden tarvitsemia ihmisiä ryhdytään yht’äkkiä kouluttamaan ja samalla näivetetään jotkin sellaiset alat, joissa hyöty on vaikeammin mitattavissa.

RN
Aalto-yliopiston ja sen hallituksen intresseissä on vahvistaa edellytyksiä menestyä kilpailussa ulkopuolisesta rahoituksesta. Aallon oma rahoitus kannattaa valjastaa sellaisille aloille, joilla voidaan nostaa vahvoja yksiköitä, jotka voivat menestyksellisesti kilpailla kansainvälisillä foorumeilla ja hankkia sitä kautta rahoitusta.

Mikä on Aalto-yliopiston vaikutus Suomen yliopistomaailmaan ja koko yhteiskuntaan?

RN
Uuden yliopistolain myötä meillä tulee olemaan säätiöyliopistoja sekä julkisoikeudellisia yliopistoja. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että ei Suomen kokoiseen maahan kovin montaa sellaista säätiö-yliopistoa mahdu, jolla on riittävän iso peruspääoma. Toisaalta Suomessa yliopistoverkostoa on rakennettu pitkälti alueellisista näkökohdista. Nyt tiivistäminen on käynnissä ja tässä on mahdollisuus lisätä diversiteettiä, profiloitumista ja myös yhteistyötä yliopistojen kesken.

ES
Merkitseväksi kysymyksesi tulee myös se, mitkä koulut ovat parhaiden lahjakkuuksien suhteen omissa puitteissaan mielenkiintoisia. On luonnollista pelätä, että Aalto on uhka muille yliopistoille. Se on kuitenkin samanaikaisesti myös mahdollisuus muille yliopistoille terävöittää sitä, mikä on niille tunnusomaista ja erityistä.

Koko yhteiskunnalle Aallon merkitys voi jopa olla samaa luokkaa, mikä Nokian merkitys oli Suomelle 1990-luvulla. Aalto symboloi uudistumiskykyä ja vielä siinä ulottuvuudessa mikä on tulevaisuuden rakentamisen kannalta ratkaisevaa, eli nuorten kohdalla. Aallon onnistuminen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla siihen, kuinka kyvykkäitä, innostuneita, vuorovaikutusbriljantteja ja kehityssuuntautuneita meidän nuoremme rohkaistuvat olemaan. Mahdollisuusikkuna on auki ja se on todella iso. Jokainen yliopiston professori haluaa sellaiset opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan ja joille professori kokee kykenevänsä todella antamaan jotain.

RN
Aallon merkitys on myös siinä, että se kirittää Suomen yliopistolaitosta uuteen asentoon. Se on muurin murtaja monessa mielessä ja sillä on koko kenttään hyvin positiivinen vaikutus. Yliopiston asema on globaalissa taloudessa aivan toinen kuin silloin, kun koulutettiin pappeja, opettajia ja virkamiehiä. Aalto mahdollistaa uudet sisällöt, toiminnot ja muodot ei ainoastaan Aallolle itselleen vaan myös muille. Olen varma että se kirittää muita yliopistoja. Lisäksi uskon, että Aalto on vahva peluri omana yksikkönään. Pohjoismaissa se on omilla alueillaan ykkönen. Jatkossa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako selkeytyy. Tuleva yliopistolaitos on pienempi ja iskukykyisempi.

ES
Tärkeää on huomata myös hengen ja näkymättömän ulottuvuuden merkitys. Aallon myötä syntyy tunne, että suomalaisessa korkeakoulumaailmassa jotain todella tapahtuu. Inhimillisessä maailmassa asiat ovat hämmästyttävän paljon psykologiaa. Kyse on uskomuksista ja vaikutelmista siitä, mitä tuntuu olevan meneillään ja miten pitkälle saa mennä. Jos Aallon sisällä syntyy innostavuuden ja unelmien tavoittelun käytäntöjä, säteilevä ja kirittävä vaikutus koko yhteiskuntaan voi osoittautua valtavaksi. 

Punk-tohtori pohtii uutta Aaltoa. Akatemiaprofessori uskoo historialliseen uudistukseen

Filosofi Esa Saarinen kutsuttiin Teknillisen korkeakoulun professoriksi 2002, opetusalana hänellä on soveltava filosofia ja luova ongelmanratkaisu. Saarisen ajatukset ovat tulleet suomalaisille tutuiksi 1970-luvulta lähtien, jolloin häntä tituleerattiin punk-tohtoriksi. Saarisen mielestä filosofin tulee hankkiutua mediaan, koska se on reitti ihmisten luokse. Miksi Aalto-yliopistosta on syytä puhua julkisuudessa?

”Yliopisto liittyy palvelemansa yhteiskunnan kehitykseen keskeisellä tavalla. Älyä tarvitaan ja tietoa tarvitaan mutta tarvitaan myös kykyä puhua vaikeista asioista tavalla jota ihmiset ymmärtävät. Aalto-yliopisto on mielestäni suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen rohkea ja ennakkoluuloton taisteluhuuto. Sen onnistumisen säteilyvaikutus voi olla tavattoman suuri näin pienessä maassa”, Esa Saarinen uskoo. 

Akatemiaprofessori Risto Nieminen on ansioitunut kansainvälisenä huippututkijana ja -opettajana sekä tiedepolitiikan vaikuttajana. Hän toimii mm. Teknillisen korkeakoulun fysiikan laboratorion esimiehenä sekä CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n tieteellisenä johtajana. Niemisen tutkimusalana on laskennallinen kiinteän olomuodon fysiikka ja materiaalifysiikka. Hän on saanut kiitosta taitavana tieteen popularisoijana. Miksi Aalto-yliopistosta on syytä puhua julkisuudessa?

”Aalto-yliopiston synty on merkitykseltään kerran vuosisadassa tai harvemminkin tapahtuvia tapahtumia. Se on verrattavissa siihen, kun naiset pääsivät yliopistoihin tai siihen kun Helsingin yliopiston kieliriita ratkesi. On tärkeää, että yliopistomaailman jäsenet näkevät vaivaa selittääkseen muille, mitä on tapahtumassa ja mitä pitäisi tapahtua. Siihen on jopa velvollisuus, sillä veronmaksajien rahoillahan tätä tehdään”, Risto Nieminen vastaa.

Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostama uusi yliopisto. Mikäli eduskunta hyväksyy yliopistolakiesityksen, Aalto aloittaa toimintansa 1.1.2010. Järjestäytyminen säätiömuotoiseksi yliopistoksi alkaa uuden yliopistolain tultua voimaan 1.8.2009.

Lisätietoja: Teknologiateollisuus ry: Mervi Karikorpi, puh. (09) 192 3349
 

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot