Tiedotteet
30.10.2009 Työhyvinvoinnin edistäminen keskeinen painopiste teknologiateollisuudessa
28.10.2009 Liikevaihto romahtaa 30 prosenttia, kysyntä pysyy heikkona
23.10.2009 Sikainfluenssaan valmistauduttava ajoissa
22.10.2009 Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus
16.10.2009 Sähköliiton lakko peruttu
15.10.2009 Metalliliiton lakkouhat Maintpartner Oy:ssä peruuntuneet
12.10.2009 Skenaariotyötä taantuman taaksejättämiseksi
7.10.2009 Sähköliitto pyrkii laajentamaan järjestöreviiriään - 5 vuorokauden lakkouhka teknologiateollisuuden toimialalla
2.10.2009 Neuvottelut sähköliiton kanssa jatkuvat
1.10.2009 Ilmailu- ja puolustusteollisuudelle globaalit eettiset ohjeet
Skenaariotyötä taantuman taaksejättämiseksi
Visio 3/2009: Kone Oyj:n teknologiajohtaja Jussi Oijalan haastattelu skenaariotyöryhmän työskentelystä ja Koneen tavasta toimia.
Suomen vahvuutena on pidetty sitä, että täällä yritysten, viranomaisten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä vallitsee avoin ja tehokas yhteistyö. Skenaariotyöryhmässä yritysten edustajat pohtivat taantumasta selviytymisen keinoja.
Teknologiateollisuus kokosi keväällä jäsenyritysten edustajista paneelin ja työsti yhdessä Talent Partnersin kanssa näkemyksiä, miten yritykset voivat toimia taloustaantuman vallitessa.
Yritysten käytännön toimenpiteiden tueksi laaditussa yhteenvedossa korostuu neljä lähestymistapaa: ota tilanne haltuun – arvioi strategiset vaikutukset, määritä ja toteuta toimenpiteet lähiajan hallitsemiseksi, varmista pidemmän aikajänteen menestys ja kilpailuetu sekä panosta johtamiseen ja muutoksen hallintaan. Teknologiateollisuuden skenaariot on luettavissa internetistä osoitteesta www.teknologiateollisuus.fi/fi/palvelut.
Kokemusten vaihtoa
Koneen teknologiajohtaja Jussi Oijala osallistui skenaariotyöryhmän työskentelyyn. Hän kertoo, että osallistujat toivat henkilöinä esiin omia näkemyksiään, mutta pidättäytyivät salassapitovelvoitteidensa mukaisesti menemästä liian syvälle oman yrityksensä skenaarioihin ja strategioihin. Oijalan kohdalla painottuivat esimerkiksi palveluliiketoiminnan korostaminen sekä Koneen strategioiden taustalla olevat megatrendit. Ryhmässä käytiin paljon keskustelua myös siitä, miten uuslaitetoiminnasta voi siirtää painopistettä kohti uusia palveluja ja jälkimarkkinointia.
Työryhmässä edustajia erikokoisista yrityksistä
”Dialogeista muodostui mielenkiintoisia, kun osallistujat toivat asiat esiin oman näkökulmansa kautta. Esimerkiksi näkemykset siitä, mistä elpyminen lähtee liikkeelle, vaihteli sen mukaan, kuinka osallistujien yritykset ovat läsnä kansainvälisillä markkinoilla. Loppuraportissa onkin kaksi näkökulmaa: suomalaiskansallinen sekä globaalimarkkina”, Oijala kertoo.
Lyhyet ja pitkät valot
Jussi Oijala sanoo, että isommille yrityksille skenaariotyöryhmään osallistuminen oli enemmänkin kokemusten vaihtoa. Hänen mukaansa Koneen kannalta antoisia olivat esimerkiksi ryhmässä käydyt pohdinnat laajoista taloudellisista tekijöistä, kuten eri talouksien maantieteellistä näkökulmista ja yhteiskuntien kehityksestä, raaka-aineiden hinnankehityksestä sekä työttömyydestä. Pienille ja keskisuurille yrityksille Oijala uskoo skenaariotyöstä olleen suorempaa tukea ja kertyneen referenssimateriaalia.
Skenaariotyöryhmän raportissa puhutaan lyhyistä ja pitkistä valoista, eli siitä kuinka yrityksille on taantumassa keskeistä selvitä akuutin tilanteen aiheuttamista haasteista. Samalla niiden pitäisi turvata pitkän aikavälin menestysmahdollisuudet. Yrityksillä valot voivat olla hyvin eripituisia.
”Jollakin kuluttajabisneksessä toimivalla alihankkijalla voi olla hyvin lyhyt tilauskanta, ja se voi loppua kuin seinään. Koneessa esimerkiksi tilanne on onneksi toinen, tilauskannassa puhutaan useista kuukausista, jopa vuosista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme levätä laakereillamme, meidän pitää luoda uusia tilauksia koko ajan”, Oijala muistuttaa.
Fokus tärkeisiin asioihin
Sanonnan mukaan jokainen sukupolvi tekee itse omat virheensä. Haluttiinko skenaariotyöryhmän avulla antaa jo laman kokeneiden ihmisten näkemyksiä nuoremmalle sukupolvelle?
”Kaikki työskentelyyn osallistuneet olemme kokeneet 1990-luvun laman jonkinlaisessa johtoasemassa. Analysoimme erityyppisiä taantumia, ja kyllähän niistä voi varmaankin oppia jotakin, vaikka lamat ovat kaikki erilaisia. Yksi oppi ainakin on, ettei pitäisi lähteä paniikinomaisesti tekemään liian nopeita johtopäätöksiä. Se ei poista sitä, että pitää säilyttää valmius tehdä nopeita päätöksiä. ”
Oijala muistuttaa, että lama on myös mahdollisuus, jonka voi hyödyntää esimerkiksi panostamalla henkilöstöön ja koulutukseen sekä pitkän aikavälin kehittämiseen. Taantuman myötä Koneessa keskiöön ovat nousseet tarjonnan yksinkertaistaminen sekä prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen. Yhtiössä on fokusoitu muun muassa kustannuskilpailukykyyn, prosessien tehokkuuteen, laatuun ja asiakastyytyväisyyden varmistamiseen.
”Jos olisimme jatkaneet huiman kasvun käyrällä, emme ehkä olisi fokusoinut yhtä paljon oleellisiin ja tärkeimpiin asioihin. Taantumassa on pakko olla hyvä. Nopeiden toimenpiteiden taustalla on kuitenkin pidetty mielessä pidemmän aikavälin kehittäminen ja jatkettu esimerkiksi tuotekehitykseen satsaamista.”
Samanaikaisesti kun globaali taantuma on iskenyt moniin suomalaisyrityksiin ankarasti, Koneen meno on ollut vakuuttavaa. Yhtiön liikevaihto kasvoi tammi–kesäkuussa 6,9 %, ja liikevoitto ilman kertaluonteista kulua oli 237,5 miljoonaa euroa. Koneessa on näinä aikoina varmasti mukava olla töissä, kun karut otsikot koskevat muita yhtiöitä?
”Yrityksessä työskentely on oikeastaan varsin pitkälle riippumatonta talouden tilasta. Se juontuu enemmänkin yrityskulttuurista. Takana ovat tietyt johtamisen perusarvot, luottamus ja pitkäjänteisyys, jopa maalaisjärki, jonka avulla pidetään ihmisistä huolta”, Oijala toteaa.
Lue uusin Visio kokonaisuudessaan täällä.
