Teknoblogi
24.1.2012 Työmarkkinaratkaisujen onnistumista mitattava kilpailukyky- ja työllisyysvaikutuksilla
20.1.2012 Energiaveroleikkurin alaraja on poistettava
20.1.2012 Syntyvätkö innovaatiot vahingossa vai sitkeän työn tuloksena?
12.1.2012 Tapanin myrsky koetteli maaseutua
10.1.2012 Kuinka Ikean kirjahyllyn takalevy pitää naulata
Kuinka Ikean kirjahyllyn takalevy pitää naulata
Ilmastonmuutoksen uhka pitää torjua maailmanlaajuisilla toimilla kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. EU:n piirissä on päätetty vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 2005 tasolta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi on päätetty, että uusiutuvien energialähteiden osuutta energian loppukulutuksesta kasvatetaan 20 prosenttiin ja energian käyttöä tehostetaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Suomen kannalta tavoitteet tarkoittavat sitä, että päästökauppasektorin ulkopuolella tapahtuvia päästöjä on vähennettävä 16 prosenttia. Näitä sektoreita ovat palvelut, liikenne, kiinteistöt ja maatalous. Uusiutuvien energialähteiden osuus pitää nostaa 29,5 prosentista 38 prosenttiin ja energian käyttöä tehostaa 20 prosenttia. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite ja uusiutuvien energialähteiden lisäystavoite ovat juridisesti sitovia. Toisin sanoen EU:n komissiolla on oikeus rangaista niitä jäsenvaltioita, jotka eivät näitä tavoitteita saavuta määräaikaan mennessä. Energiatehokkuuden tavoite ei toistaiseksi ole ollut juridisesti sitova, mutta komission ehdottamassa energiatehokkuusdirektiivissä otetaan pitkä loikka tähän suuntaan. Direktiiviehdotuksessa nimittäin vaaditaan, että energian myyjille asetetaan velvoite säästää energiaa 1,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2020 asti.
Mitä useammasta sitovasta tavoitteesta seuraa käytännössä? Ajatellaanpa maaseudulla olevaa pientaloa, joka käyttää lämmitykseen puupolttoaineita. Jos uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen on sitova tavoite, puupolttoaineiden käyttö pitäisi maksimoida. Siksi puupolttoaineita käyttävistä taloista kannattaisi repiä lämmöneristeet kokonaan pois. Entäpä sitten kaukolämmitetty kerrostalo suuressa kaupungissa? Jos energiatehokkuus pitäisi maksimoida, niin kerrostalot muutettaisiin niin sanotuiksi nollaenergiataloiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että talot eristetään hyvin ja lisäksi niissä hyödynnetään aurinkoenergiaa lämpimän käyttöveden valmistuksessa ja sähkön tuotannossa. Talon kaukolämmön tarve romahtaa, mistä seuraa, että kaupungin kaukolämpöjärjestelmä jää vajaalle käytölle. Kun lämmön tarvetta ei juuri ole, niin kaukolämpövoimalassa ei voi tuottaa sähköäkään. Näin menetetään kaukolämpöjärjestelmän etuna oleva korkea kokonaishyötysuhde ja puuttuva sähköenergia joudutaan tuottamaan lauhdutusvoimalla huonolla hyötysuhteella ja suurin hiilidioksidipäästöin.
Kummassakaan tapauksessa ei ole järjen hiventäkään. Sinänsä oikean suuntaiset tavoitteet johtavat räikeisiin ristiriitoihin, jos niistä useampi kuin yksi kiinnitetään sitovaksi. Oikea ratkaisu asetettaessa EU:n energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita vuodesta 2020 eteenpäin on kiinnittää sitovasti vain yksi tavoite eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kaksi muuta tavoitetta eli uusiutuvien lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen on asetettava joustavasti siten, että ne voidaan jokaisessa jäsenmaassa toteuttaa järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Muuten kohdataan sama ongelma, joka syntyy Ikean kirjahyllyn takalevyn naulaamisessa. Jos nimittäin levyä yrittää naulata siten, että ensin naulaa kulmat jäykästi kiinni ja vasta sitten aloittaa naularivien naulaamisen pitkillä sivuilla, niin jossain vaiheessa levyyn tulee jännitys, joka pullauttaa sen irti. Siis ensin pitää naulata vain yksi kulma kiinni ja siitä poispäin naulataan vaakarivi ja pystyrivi siistissä järjestyksessä.
Martti Kätkä
Ryhmäpäällikkö
Teknologiateollisuus ry
« Takaisin







Lisää kommentti