Teknoblogi

Tulosta

Tuottavuuden kasvulle luotava kannusteet

Tuottavuuskasvusta suuri osa syntyy, kun heikosti menestyvät yritykset ja toimipaikat lopettavat toimintansa ja työvoima ja pääomat etsiytyvät tuottavampiin yrityksiin. Kansainvälinen kilpailu pitää yllä jatkuvaa luovaa rakennemuutosta ja edellyttää matalaa, yrittäjämyönteistä byrokratiaa ja korkeasti koulutettua työvoimaa. Rajojen sulkeminen, devalvaatiot tai yritystuilla ylläpidetty toiminta eivät kannattele pitkään: tehoton tai kannattamaton impivaaralainen tuotanto jää koko ajan entistä enemmän jälkeen muista maista ja rakennemuutos tulee myöhemmin, mutta suuremmalla kertarysäyksellä.

Kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen edellyttää yrityksiltä korkeaa tuottavuutta ja innovointikykyä. Pääomien lisäksi myös työ liikkuu jo nyt napinpainalluksella maapallolla. Työtä kilpailuttavat verkkopalvelut tarjoavat yhä helpompia tapoja ulkoistaa toimintaa ja työtä sinne, missä se on kannattavinta. Kehnot ideat ja huonon tuottavuuden yritykset karsiutuvat pelistä pois.

Tuottavuus kasvaa taloudessa myös, kun yleishyödylliset teknologiat yleistyvät. Aikanaan höyryvoima ja sähkö olivat innovaatioita, jotka toivat elintasoharppauksen. Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan edistysaskeleet parantavat tuottavuutta, elintasoa ja ympäristön laatua. Kun tietty kriittinen käyttäjämäärä on saavutettu, teknologia yleistyy nopeasti ja tuo kansantalouden tasolla mitattavissa olevan tuottavuuslisäyksen.

Myös suuret investoinnit tuovat mukanaan uutta teknologiaa ja nostavat maan tuotantokykyä nopeasti. Tämä on ollut osittain syynä siihen, miksi kehittyvät markkinat ovat kasvaneet nopeasti ja saavuttaneet kehittyneitä maita elintasossa. Ulkomaiset investoinnit kasvattavat myös maan osaamistasoa: Investointien myötä työntekijät joutuvat opiskelemaan uusien laitteiden käyttöä ja yhteistyökumppanit sopeutumaan uuteen teknologiaan. Kun työntekijät vaihtavat työpaikkaa, osaaminen ja tietoisuus uusista teknologioista siirtyy yrityksestä toiseen.

Vahvat kotimarkkinat seulovat helmet

Suomessa on ollut puutetta paitsi ulkomaisista investoinneista myös omasta halusta investoida uuteen tietotekniikkaan. Olemme kunnostautuneet viestintäteknologian kehittäjänä ja valmistajana ja olleet eturintamassa omaksumassa omaa tekniikkaa käyttöön. Muualla kehitetyn teknologian suhteen suomalaisia ei kuitenkaan voi pitää aikaisina omaksujina.

Maallamme pitäisi kuitenkin olla hyvät lähtökohdat ottaa uutta teknologiaa ennakkoluulottomasti käyttöön. Suomalaisten korkea koulutustaso edesauttaa paitsi keksintöjen syntyä, myös sopeutumista uusiin innovaatioihin. Kilpailun puute sekä julkisten toimijoiden datan suojelu ja sotkeutuminen tietotuotteiden markkinoille on kuitenkin hidastanut suomalaisen digi-tietoyhteiskunnan kehitystä.

Innovaatioihin perustuvien kasvuyritysten ja sarjayrittäjien kulttuuri on niin ikään vasta viime aikoina nostanut päätään Suomessa. Vuosituhannen vaihteen kotisivukonsulttien pörssiviritykset jättivät pitkän varjon, jonka alta on vasta vähitellen päästy pois. Lupaavien kasvuyritysten kansainvälistymistä voitaisiin edistää parantamalla yksityisten pääomasijoittajien kannusteita sijoittaa niihin.

Kasvuyritysten ekosysteemi ei voi kuitenkaan kukoistaa ilman riittävän vahvoja kotimarkkinoita: tarvitaan lukuisia t&k-intensiivisiä yrityksiä, joista parhaimmat seuloutuvat pinnalle ja ovat kansainvälisestikin kilpailukykyisiä. T&k-kulujen osittaisen verovähennysoikeuden avulla julkinen tuki menisi kohteisiin, joihin yritykset itse uskovat ja sijoittavat rahojaan. Tällöin syntyisi varmasti aitoa innovaatiotoimintaa ja yritysten voimavaroja säästyisi byrokratian sijasta itse toimintaan, tuotteiden testaamiseen markkinoilla. Samalla koko talouden tuottavuuskasvulle luotaisiin hyvät, kestävät edellytykset.

Antton Lounasheimo

asiantuntija, Teknologiateollisuus ry

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot