Teknoblogi

Tulosta

Maailmantalous on taantuman kynnyksellä

Maailmantalouden tila ja näkymät ovat heikentyneet nopeasti kesän ja syksyn aikana. Länsimaiden ylivelkaantuminen on johtanut kasvavaan epävarmuuteen rahoitusmarkkinoilla, mutta myös teollisuuden ja palvelualojen tilanteen ja näkymien oleelliseen synkkenemiseen. 

Teollisuuden ostopäällikköindeksit kesä-, heinä- ja elokuulta kertovat teollisuustuotannon kasvun pysähtymisestä maailmanlaajuisesti. Myös kulutuskysynnän kehitystä ennakoivat indikaattorit ovat heikentyneet selvästi. Kaikki tuoreet tiedot talouden kehityksestä ennakoivat jopa maailmanlaajuista taantumaa, jonka syvyys on vielä arvailujen varassa.

Euroalueella teollisuustuotanto kääntyi laskuun elokuussa. Myös Saksassa ja Ranskassa tuotannon kasvu pysähtyi. Saksassa keskeisten teollisuusalojen saamat uudet tilaukset kääntyivät laskuun jo keväällä tai viimeistään kesän aikana. Yhdysvalloissa teollisuustuotannon kasvu pysähtyi elokuussa.

Huomionarvoista on se, että teollisuuden tilanne on heikentynyt oleellisesti myös kehittyvissä maissa. Brasiliassa tuotanto on ollut selvässä laskussa. Venäjällä ja Kiinassa kasvu on pysähtynyt. Kiinassa kehityksen tasaantuminen on kuitenkin seurausta ennen kaikkea rahapolitiikan kiristämisestä. Ongelmana on ollut liian nopea inflaatio ja talouden ylikuumeneminen.

Suomi kohtaa uuden taantuman heikossa tilassa

Teknologiateollisuudessa Suomessa alkuvuosi kehittyi vielä noususuuntaan, vaikkakin hyvin epäyhtenäisesti toimialojen ja yritysten välillä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on tällä hetkellä lähes viidenneksen ja tavaravienti kolmanneksen pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008. Nyt näköpiirissä on uusien tilausten väheneminen ja uudelleen heikkenevä työllisyyskehitys.

Vuotta 2008 seuranneen talouskriisin myötä teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan yli 40 000:lla. Liikevaihdon kasvusta huolimatta henkilöstön määrä ei kääntynyt kasvuun tammi-kesäkuun aikana. Tämä kertoo globaalista rakennemuutoksesta sekä yritysten hyvin epäyhtenäisestä kehityksestä.

Sen sijaan suomalaisyritysten tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstöä lisättiin reippaasti jo viime vuonna ja kasvu jatkui myös alkuvuoden aikana. Ulkomailla henkilöstöä on jo noin 310 000, kun Suomessa sitä on vajaat 290000.

Suomen kansantalous kohtaa nyt uuden taantuman heikossa tilassa. Suomen vienti on tällä hetkellä vuositasolla yli 20 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä. Tämä on keskeinen syy sille, miksi valtion verotulot eivät riitä kattamaan menoja ja julkinen velka kasvaa edelleen merkittävästi.

Vienti tuo Suomen bruttokansantuotteesta noin puolet, kun otetaan huomioon myös viennin välilliset vaikutukset. Hallitusohjelmassa kirjatut toimenpiteet Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun tukemiseksi ovat täysin riittämättömiä. Ilman viennin kasvua ja menoleikkauksia julkisen sektorin velkaantumista ei ole mitenkään mahdollista saada hallintaan. Nyt edessä ovat kaiken aikaa lisääntyvät leikkaustarpeet.

Velkakriisi edellyttää länsimaissa merkittäviä rakennemuutoksia

Vuosien 2008 - 2009 finanssikriisiä seurannut julkisen talouden nopea velkaantuminen koskee lähes kaikkia kehittyneitä Euroopan maita sekä Yhdysvaltoja ja Japania. OECD:n arvion mukaan velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää tänä vuonna 100 prosenttia Belgiassa, Irlannissa, Islannissa, Italiassa, Japanissa, Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Julkinen velka OECD-maissa keskimäärin ylittää niin ikään 100 prosenttia kuluvana vuonna, kun vuonna 2005 osuus oli noin 75 prosenttia.

EU-maita koskevan Maastrichtin sopimuksen mukaan EU:n jäsenvaltio on ylivelkainen, jos julkinen velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. On esitetty laskelmia, joiden mukaan julkisen velan osuuden saaminen 60 prosentin tasolle lähimmän kymmenen vuoden aikana edellyttäisi esimerkiksi Kreikassa bruttokansantuotteessa yli 20 prosentin kasvua joka vuosi. Vastaavasti Irlannissa ja Italiassa kasvun tarve vuosittain on runsaat 10 prosenttia sekä Portugalissa vajaat 10 prosenttia ja Espanjassa 5 prosenttia. Ranskassakin kasvun tulisi olla vuosittain 6,5 prosenttia ja Saksassa 4,5 prosenttia. Tällaisia kasvulukuja on miltei mahdoton saavuttaa.

Talouden vakauden ja näkymien kannalta oleellista onkin huomata, että ylivelkaantuminen sekä globaali rakennemuutos merkitsevät länsimaille ennennäkemättömiä haasteita. Näissä maissa kilpailukyky ei enää riitä ylläpitämään riittävää talouskasvua ja nykyisen laajuista julkista sektoria. Vastaavasti työmarkkinoilla esiintyvät tarpeettomat jäykkyydet ja työvoimakustannusten liian nopea kasvu estävät osaltaan paluun täystyöllisyyteen.

Jukka Palokangas
pääekonomisti
Teknologiateollisuus ry

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot