Teknoblogi
29.7.2011 Globaali rakennemuutos: Euroopan ja Aasian ero syvenemässä
15.7.2011 Kierrätyksestä maailman suurin bisnes?
13.7.2011 Eurooppalaistuva talotekniikka edellyttää verkottumista
12.7.2011 Paikallinen palkoista sopiminen yleistyy
Eurooppalaistuva talotekniikka edellyttää verkottumista
Yhä useammat talotekniikkaan liittyvät vaatimukset valmistellaan EU:ssa. Nyt on suomalaisyritysten aika olla aktiivisia, mutta kuluttajatietoisuutta ja energiatehokkuuttakin pitäisi kasvattaa.
Rakentamisen painopiste on siirtymässä uudistuotannosta olemassa olevaan rakennuskantaan. Korjattaviin rakennuksiin ulottuvat myös tulevaisuuden energiatehokkuusmääräykset.
Tavoitetilanne koko Euroopassa on, että vuonna 2020 rakennettaisiin vain ”nollaenergiataloja”, eli rakennuksen energiankulutusta vastaava määrä energiaa tuotettaisiin paikallisesti. Energiatehokkuus on pystyttävä toteuttamaan sisäympäristön laadusta tinkimättä. Talotekniikalla on keskeinen rooli sekä rakennusten sisäympäristön että energiatehokkuuden kannalta.
1970-luvun energiakriisin jälkeen energian kulutustaso on säilynyt jokseenkin ennallaan eikä ole viime vuosinakaan lähtenyt toivotun suuruiseen laskuun. ”Nollaenergiatavoite” on siis vaarassa jäädä puolitiehen. Tämä voi johtaa samanlaiseen energian pakkosäätelyyn kuin 1970-luvun kriisin aikaan: taloja pidettiin alilämpöisinä ja työympäristön taso heikkeni. Pakkosäätelystä johtuvat sairaudet ja muut haitat puolestaan näkyivät vasta vuosia myöhemmin. Vastaus ongelmiin pitäisi siis mieluummin löytyä kehityksestä.
EU-lainsäädännön määrä kasvaa räjähdysmäisen nopeasti, ja kansallinen pelivara kapenee koko ajan. Euroopassa on alettu pyrkiä yhdenmukaisiin pelisääntöihin, jotka olisivat samat koko Euroopassa valtiosta riippumatta. Tämä on pitkä tie, koska yhdentymistä hidastavaa protektionismia esiintyy ja lähtökohdat ovat eri maissa kovin erilaiset.
Ihanteellisinta olisi, jos samat standardit saataisiin kattamaan koko maailman. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että eurooppalaisiin ja globaaleihin pelisääntöihin saadaan mukaan myös "pohjoista ulottuvuutta" eli yhteismitallisia säädöksiä, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastolliset erityispiirteet.
Yritysten on mentävä oma-aloitteisesti mukaan vaikuttamaan eurooppalaisten säädösten kehittämiseen. Varsinkin Suomessa monet yritykset ovat pieniä, eikä niillä ole resursseja ajaa yksin omia asioitaan. Toinen kompastuskivi on tuotekeskeinen ajattelu - parempi olisi siirtyä valmistamaan kokonaisuuksia. Tämän vuoksi yritysten yhteistyö ja verkottuminen on esiarvoisen tärkeää.
Talotekniikkaa ei välttämättä tarvita määrällisesti enempää. Sen on kuitenkin oltava "fiksumpaa", jolloin yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet kilpailla myös laadulla. Tämä saavutetaan kasvattamalla niin tavallisten kuluttajien kuin ammattilaistenkin tietoisuutta talotekniikan mahdollisuuksista ja opettamalla heitä käyttämään teknologiaa oikein, tarpeen vaatimalla tavalla. Viestintään on siis panostettava erityisesti. Ammattimaailmassa käytetään usein kuluttajalle vaikeaselkoista erityiskieltä, joten asiat täytyy esittää kohderyhmien ehdoilla. Ilmapiiri kuitenkin paranee edelleen, ja muutosvauhdin kiihtyessä ihmiset ovat yhä enemmän tietoisia sekä sisäympäristön laadun että energiatehokkuuden merkityksestä.
Jorma Railio
« Takaisin
Lisää kommentti