Toimitusjohtajablogi

Toimitusjohtajablogissa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen ja jäsenyritysten toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista aiheista omasta näkökulmastaan.

Tulosta

Digiekosysteemistä versoo kestävää kasvua

Suomessa on vähän aktiivisesti kasvamaan pyrkiviä pieniä yrityksiä, vaikka kilpailukykymme on kansainvälisissä vertailussa usein todettu hyväksi. Taloutemme koostuu liiaksi yhden hengen mikroyrityksistä, kourallisesta suuryrityksiä ja erilaisista julkisen sektorin toimijoista.

Yritysten yhdistymiset tuntuvat jostakin syystä olevan Suomessa vaikeita. Jos yhtiökumppanin mukaan hyväksyminen ottaa koville, voi kansainvälistyminen olla hankalaa. Yrittäminen lienee yhä monen mielestä yksilölaji, jossa tavoitteeksi riittää pienimuotoinen orgaaninen kasvu. Rapsakan kasvun luulisi kuitenkin olevan itsestään selvä tavoite: yritys voi kasvamalla saada voittoja uusilta markkinoilta ja samalla laskea kustannuksiaan hyödyntämällä suurtuotannon etuja.

Jos yritys kasvaa, se tarvitsee tavalla tai toisella lisää työn tekijöitä. Kasvuyrityksissä olisi siten runsaasti työpaikkojen luontipotentiaalia. Suuryrityksissä kehitetään niin ikään uutta liiketoimintaa ja tavoitellaan kasvua, mutta samalla on myös tarve karsia tuottamatonta toimintaa pois. Suuryritysten menestys ja uusiutumiskyky ovat kuitenkin elintärkeitä Suomen taloudelle ja koko maan hyvinvoinnille: esimerkiksi julkisen sektorin tuloista puolet tulee vientiteollisuudelta. Lisäksi monipuolinen talouden rakenne tarjoaa pienille yrityksille enemmän innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

ICT keihäänkärkenä

Maamme ICT-sektori on edelleen suhteessa suurempi työllistäjä kuin muissa OECD-maissa. Suunta on viime vuosina ollut laitteiden valmistuksesta ja viennistä kohti palveluiden ja ohjelmistojen vientiä. Esimerkiksi etäpalveluilla voi täydentää perinteisiä teollisuuden jälkimarkkinapalveluita.

Lisäksi viime vuosina on nähty startup- ja sarjayrittäjien kulttuurin vahvistumista erityisesti verkkoliiketoiminnassa. Vuosituhannen vaihteen internet-kuplan muisto lienee jo uusien kriisien myötä haalistunut.

Ohjelmistoala on noussut julkisuuteen myös vastoinkäymistensä ansiosta. Usein syynä on myös ostajan kokemattomuus; organisaation it-osaaminen voi olla olematonta, vaikka työt ja palvelut siirtyvät yhä nopeammin digitaaliseen ympäristöön.

Suhteellinen etu

Suomen vähenevä työikäinen väestö voi lisätä tuottavuuttaan teknologian ja it-osaamisen avulla ja kehittää entistä korkeamman jalostusarvon omaavia tuotteita. Tämä onkin yksi harvoja tapoja lisätä tuotantoa ja työllisyyttä korkean kustannustason maassa. Hedelmällisestä digiekosysteemistä versoo myös kestävää kasvua: jatkossa kännykän vaihtokin voi tapahtua imuroimalla uusi kännykkä netistä vanhaan runkoon.

Suomella on edelleen suhteellinen etu kehittää uutta korkean tason teknologiaa moneen kauppakumppaniimme verrattuna. Innovatiivisten yritysten kasvulle olisi luotava paremmat kannusteet, jotta kansantalous uudistuisi terveellä tavalla. Tämä on viennistä elävän maan hyvinvoinnin edellytys.

Antton Lounasheimo

asiantuntija

etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot