Teknoblogi

Tulosta

Päättäjillä väärä käsitys sähkön hinnasta

Vuoden alusta voimaan tullutta sähköveron roimaa korotusta perusteltiin sillä, että Suomessa sähkö on halpaa verrattuna Keski-Euroopan maihin. Perustelu ei pidä paikkaansa, sillä sähkön markkinahinta oli käytännöllisesti katsoen koko viime vuoden korkeampi kuin esimerkiksi Saksassa.

Suomen kansantalous ja suomalaisten hyvinvointi ovat poikkeuksellisen riippuvaisia viennistä ja erityisesti energiavaltaisen teollisuuden viennistä. Metallinjalostusyritykset sekä metsä- ja kemianteollisuus toimivat avoimilla maailmanmarkkinoilla, joilla hinnat määräytyvät tuotteiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä uhkaavat monet asiat, joihin emme voi vaikuttaa kuten öljyn hinnan tai dollarin kurssin kehitys. Siksi hallituksen on tehtävä omassa vallassamme olevat päätökset siten, että teollisuutemme toimintaympäristö Suomessa olisi mahdollisimman suotuisa.

Teollisuuden maksamat energiaverot nousivat Suomessa tämän vuoden alussa huippukorkeaksi muihin EU-maihin verrattuna. Teollisuuden sähkövero nousi 2,63 eurosta/MWh peräti 7,03 euroon/MWh. Monissa EU-maissa teollisuudella on nimellisesti korkeita sähköveroja, esimerkiksi Saksassa 12,5 euroa/MWh ja Itävallassa 16,7 euroa/MWh. Energiavaltainen teollisuus ei kuitenkaan joudu noita taulukkoveroja maksamaan vaan Saksassa palautus verosta voi olla 95 % ja Itävallassa on käytössä veroleikkuri, jolla verot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5 prosenttia tuotannon jalostusarvosta. Ruotsissa energiansäästösopimuksessa mukana olevien yritysten sähkövero on nolla. Kun muissa EU-maissa käytössä olevat verohuojennukset ja -leikkurit otetaan huomioon, nousee suomalaisten energiavaltaisten yritysten todelliset sähköverot Euroopan kärkikaartiin.

Energiaverojen korotus syö suomalaisten yritysten kannattavuutta ja markkinaosuuksia globaalissa kilpailussa. Tämä heikentää työllisyyttä kahdella tavalla. Ensinnäkin tuotantolaitosten käyttöasteiden aleneminen pakottaa lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Toiseksi uusia työpaikkoja ei synny, koska investoinnit tuotannon laajentamiseen ohjautuvat muihin maihin. On valitettavaa, että ”veronkorotusvara” perustui väärään käsitykseen sähkön edullisesta hinnasta Suomessa. Tämän vuoden toisella neljänneksellä sähkön markkinahinta Suomessa on pohjoismaisessa sähköpörssissä NordPoolissa noteerattu tasolle 57,35 euroa/MWh, kun se on Saksassa vastaavasti 49,50 euroa/MWh. Helmikuun 2011 hinnoissa on vielä suurempi ero Suomen tappioksi: Suomi 72,50 euroa/MWh ja Saksa 53,60 euroa/MWh (closing hinnat 12.1.2011).

Sähkön markkinahinta Pohjoismaissa oli käytännöllisesti katsoen koko viime vuoden korkeampi kuin Keski-Euroopassa. Sähkö maksoi Suomessa keskimäärin 27 prosenttia enemmän kuin Saksassa. Kallis pohjoismainen sähkön hinta johtuu monista tekijöistä: heikko vesivoimatilanne, Ruotsin ydinvoimaloiden alhainen käytettävyys, kylmä talvi ja tuontiriippuvuus. Hintasuhteet voivat muuttua olosuhteiden muuttuessa, mutta jatkuvasti keskieurooppalaista halvempi pohjoismainen sähkö on enää muisto menneisyydestä.

Globaalisti vertailtuna suomalaisten yritysten maksaman sähkön kalleus näkyy vielä selvemmin. Komission julkistaman Energia 2020 -strategian mukaan sähkön hinta on Euroopassa 21 prosenttia kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa ja 197 prosenttia kalliimpaa kuin Kiinassa. EU:n yksipuolisen ilmasto- ja energiapolitiikan seurauksena ero Yhdysvaltojen ja Kiinan hyväksi uhkaa vain kasvaa. Samalla suomalaistenkin yritysten toimintaedellytykset senkun heikkenevät.

Martti Kätkä

ryhmäpäällikkö

energia- ja ympäristöliiketoiminta

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot