Teknoblogi
28.1.2011 Insinöörien koulutus työelämälähtöiseksi!
27.1.2011 Päättäjillä väärä käsitys sähkön hinnasta
Jorma Turunen 28.1.2011
« Takaisin
Insinöörien koulutus työelämälähtöiseksi!
Teknologiateollisuuden henkilöstöselvityksen mukaan metalli- ja tietotekniikka-alan pk-yrityksissä ei olla tyytyväisiä ammattikorkeakouluista valmistuneiden insinöörien osaamiseen: Tuottavuus ohjelmoinnissa ei ole riittävällä tasolla tai nuori insinööri ei pärjää kokeneiden sorvareiden esimiehenä konepajassa tai edes itse työn asiantuntijana. Insinöörikoulutus nähdään liian teoreettisena.
Ammattikorkeakoululaitos on varsinainen aluepolitiikan lempilapsi: Suomessa olevilla 25 ammattikorkeakoululla on yhteensä 160 toimipistettä.
Insinööritutkinnon hinta vaihtelee 22:ssa insinöörikoulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa 30 000 ja 60 000 euron välillä. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus määräytyy kustannusperusteisesti, mikä suosii menojen kasvattamista. Rahoituksen suuruus määräytyy painoarvoltaan 70 %:sti opiskelijoiden määrällä ja 30 %:sti suoritettujen tutkintojen määrällä. Tästä seuraa, että on olemassa tutkintolinjoja, joilla on avoimia opiskelupaikkoja enemmän kuin halukkaita opiskelijoita.
Lisäksi vain 45 % insinööritutkinnon suorittaneista on suorittanut tutkinnon 5 vuoden jälkeen opintojen aloittamisesta. 9 vuoden jälkeen tutkinto on 70 %:lla.
Hallinto ja rahoitus selkeytettävä
Ammattikorkeakoulujärjestelmää säätelevät ammattikorkeakoululain lisäksi ainakin kuntalaki, osakeyhtiölaki ja/tai säätiölaki, mistä aiheutuu epäselvyyttä tulkittaessa, minkä lain mukaan toimitaan.
Osakeyhtiömalli on ollut nopeasti yleistymässä ylläpitävissä organisaatioissa, mutta ylläpitävän organisaation hallituksen lisäksi ammattikorkeakouluissa on sisäiset operatiivista toimintaa johtavat hallitukset, jolloin taas keskustellaan kummankin hallituksen roolista ja työnjaosta. Hallitukset ovat suosittuja vaikuttamispaikkoja paikallisille poliitikoille, ja hallituksissa on aivan liian vähän yritysten edustajia.
Ammattikorkeakoulujen tulisi olla osakeyhtiöitä, ja niillä pitäisi olla yksi strategisista asioista päättävä hallitus. Elinkeinoelämän edustajia tulisi olla vähintään puolet hallituksen jäsenistä.
Ammattikorkeakoulujen monimutkainen valtionapujärjestelmä on purettava. Perusrahoitus pitäisi tulla suoraan valtiolta. Vähintään 50 % ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta tulisi olla tuloksellisuusrahoitusta, joka perustuu toiminnan laatua, työllistymistä ja vaikuttavuutta mittaaviin indikaattoreihin.
Ammattikorkeakoulujen tulisi myös parantaa yhteistyötään pk-yritysten kanssa, minkä olisi oltava yksi tuloksellisuusmittareista.
Suomeen riittäisi vuonna 2020 12–14 työelämälähtöistä, vetovoimaista ja tehokkaasti toimivaa ammattikorkeakoulua.
Jorma Turunen
toimitusjohtaja
« Takaisin
Toistaiseksi yksi kommentti
Nokia keskusteluun ottaisin kantaa.
Miksi nyt tässä tilanteessa ei Nokia julkaise perussimppeleitä mummo-malleja, joita perusihmiset, vanhukset, vammaiset ja muutoin rajoittuneet käyttäjät voisivat helposti käyttää.
Miksi ei oteta tätä haasteena? Jos kerran Nokia ei menesty näin, on saatava heidät tajuamaan suomalaisen työntekijän ja osaamisen arvon.
Miten me voisimme luoda erilaisia ja eri asiakaslähtöisiä puhelimia?
Missä on tietyille erityisryhmille suunnatut kännykät?
Missä olisi suuremmat innovaatiot?
Miksi suomalaisten nuorten uusia verkkokenttiä ja heidän ajatuksia ei oteta haasteena luoda uutta.
On hyvä, että älypuhelimia luodaan, mutta on myös pystyttävä takaamaan laiteosaamisen opetus, liittymien hyvä huolto ja kontrolli.
Miksi siis suomalaiset vaihtaisivat pikkaa. On taottava nyt luoden aivan uutta. On ajoitettava erilaisia kovia tuotteita. Konserniohjaus täytyy miettiä uusiksi.
Lisää kommentti