Hyvä hallintotapa osaksi myös yliopistojen hallintoa
Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen, jota koulutusjärjestelmä tuottaa teollisuuden ja muun yhteiskunnan tarpeisiin.
Yliopistouudistus synnytti tähän maahan pitkälti elinkeinoelämän aloitteesta kaksi säätiöpohjaista yliopistoa, Aalto Yliopiston ja Tampereen Teknillisen Yliopiston. Uudistus kohtasi vahvaa vastustusta perustuslakivaliokunnassa ja jäi valitettavasti kesken mm. hallinnon osalta.
Teknologiateollisuus ry ja sen 100-vuotissäätiö ovat jo rahoittaneet säätiöyliopistoja 99 miljoonalla eurolla, mistä yliopistojen muu varainkeruu on saanut lisäpuhtia. Yritykset ovat tälläkin tavalla sitoutuneet yhteistyöhön yliopistojen kanssa.
Hyvän hallintotavan käsite on lähtöisin pörssiyhtiöistä ja ajattelu on yleistynyt myös listaamattomiin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja hiljalleen myös valtion hallinnon puolelle.
Eräs hyvän hallintotavan keskeisiä periaatteita on se, että yritysten hallitukset ovat riippumattomia yrityksen toimivasta johdosta. Hallituksen ja yrityksen johdon välistä vuorovaikutusta koordinoi yrityksen toimitusjohtaja. Omistajien nimittämä hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Hallitus käsittelee ja hyväksyy toimitusjohtajan ehdotuksesta mm. yrityksen strategian, toimintasuunnitelman, budjetin sekä toimitusjohtajalle raportoivien henkilöiden palkkauksen ja palkkausehdot.
Hyvän hallintotavan mukaan johdetut yritykset houkuttelevat hallitukseensa kokeneita ja osaavia jäseniä, jotka pystyvät auttamaan toimitusjohtajaa kehittämään yritystä edelleen. Hyvät hallitukset ovat tutkitustikin edesauttaneet yritysten menestystä.
Säätiöyliopistoissa yliopistoyhteisön eri ryhmiä, professoreita, muuta henkilöstöä ja opiskelijoita, edustava hallintoelin valitsee ns. nimitystoimikunnan pääosin yliopistoyhteisön jäsenistä. Nimitystoimikunta seuloo ehdokkaat hallitukseen ja tekee tälle hallintoelimelle nimitysehdotukset. Hallintoelin tekee päätökset hallitukseen nimitettävistä.
Tällöin on vaarana, että hallitukseen ei valita pätevintä ja sopivinta, vaan valintaan vaikuttaa yliopiston sisäinen tilanne, jännitteet ja henkilösuhteet. Yliopiston hallitus valitsee yliopiston rehtorin. Edellä kerrottu tekee yliopiston toimitusjohtajan, rehtorin aseman hankalaksi, koska hän on tällöin riippuvainen johdettavistaan, mikä saattaa vaikeuttaa yliopiston määrätietoista kehittämistä ja uudistamista.
Normaalisti säätiöissä säätiön perustajajäsenet asettavat hallituksen, joka sitten täydentää tarvittaessa itseään joko suoraan tai käyttäen apunaan nimittämäänsä osin ulkopuolista nimitysvaliokuntaa. Hallituksen jäsenet ovat säätiön ulkopuolisia riippumattomia jäseniä.
Yliopistolakia ja säätiöyliopistojen johtosääntöjä on muutettava siten, että myös säätiöyliopistoissa hallitus täydentää itseään suoraan tai käyttäen apunaan nimittämäänsä korkeatasoista nimitysvaliokuntaa ja hallitus koostuu ulkopuolisista jäsenistä. Yliopistoon pystytään näin houkuttelemaan osaavista ja kokeneista jäsenistä koostuva hallitus, joka puolestaan pystyy palkkaamaan ammattitaitoisia rehtoreita ja professoreita ja kehittämään yliopistoa riippumattomana yliopiston henkilökunnasta.
Jorma Turunen
Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry
Hallitusammattilaiset ry:n jäsen
Tampereen Teknillisen Yliopiston nimitystoimikunnan jäsen
« Takaisin
Lisää kommentti