Teknoblogi

Tulosta

Suuri kriisi ei tuonut välittömästi mukanaan suurta lamaa

Vaikka 1990-luvun alun laman aikana tuotanto supistui nykytilannetta loivemmin, lähti työttömyys kasvuun huomattavasti tämän hetkistä taantumaa nopeammin.

Kuva 3. Työllisten määrän trendin muutos kesäkuusta 2008 (1000 henkeä). Työttömien ja työvoimaan kuulumattomien määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun vuoden 2008 kesäkuun jälkeen. Työikäisten määrä kasvoi vielä viime vuonna, minkä pitäisi lisätä työttömyyttä entisestään.

Työttömyysasteen trendi kääntyi kasvuun kesäkuun 2008 tietämillä. Tämän jälkeen työllisten määrä on supistunut kuukausi toisensa jälkeen, työttömien määrä on kasvanut ja työvoimaan kuulumattomiakin on noin 50 tuhatta enemmän kuin ennen kriisiä. Suuri joukko vastavalmistuneita ja työpaikkansa menettäneitä on siis poistunut ainakin toistaiseksi markkinoilta. Työttömien määrän lisääntyminen on kuitenkin hidastunut ja työvoimaan kuulumattomienkin joukko on viime kuukausina jopa hieman pienentynyt. Työvoiman määrä on jatkanut kasvuaan, eli ainakaan suurten ikäluokkien eläköitymisellä ei työttömyyden hidasta kasvua voi selittää.

Kuva 4. Työllisten määrän trendin muutos kesäkuusta 1990 (1000 henkeä). 1990-luvun alun laman aikana työttömyysaste oli noussut nykyhetkeä vastaavassa ajassa jo 6 prosenttiyksikköä ja työllisten määrä pudonnut neljännesmiljoonalla.

1990-luvun laman aikana työttömyys kääntyi kasvuun heti, mutta työttömyysaste nousi yli neljän prosentin vasta vuosi taantuman alkamisen jälkeen. Työllisyys reagoi tällä tavoin pienellä, 6–12 kuukauden viipeellä tuotannon muutoksiin. Seuraavana vuonna työttömyysaste kipusi kuitenkin jo yli 10 %:iin. Laman aikana Suomen BKT supistui 13 % ja työttömyysaste kohosi alle kolmesta prosentista lähes 18 prosenttiin. Nykyhetkeä vastaavassa ajassa työttömyysaste oli noussut jo 6 prosenttiyksikköä ja työllisten määrä pudonnut neljännesmiljoonalla.

Vaikka tuotanto on kuluvan kriisin aikana supistunut nopeammin kuin 1990-luvun laman alkupuolella, työllisyys on kuitenkin supistunut puolet hitaammin. Kuluvaa kriisiä seurannut konkurssiaalto ei ole ollut yhtä massiivinen, koska yritykset ovat varautuneet tulevaan ilmeisen paljon paremmin. Tämänhetkinen kriisi iski päälle kovempaa, mutta veretseisauttavien alkutahtien jälkeen alamäki on tasaantunut. Lisäksi yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit eivät ole missään vaiheessa supistuneet yhtä jyrkästi.

Tähän mennessä taantuman kourissa ovat kituneet pahimmin teollisuus ja rakentaminen. Paikoittain erittäin huonoksi äitynyt työllisyystilanne on kuitenkin koko maan tasolla heikentynyt verrattaen hitaasti. Suomen kannalta pahinta olisikin, jos tämänhetkiset lomautukset jouduttaisiin muuttamaan irtisanomisiksi, yksityinen kulutus kärsisi ja taantuma iskisi kaikille toimialoille yhtä kovaa kuin teollisuuteen. Toisaalta yhtä katastrofaalista olisi, mikäli globaali taantuma pitkittyisi ja alhainen maailmanmarkkinakysyntä ajaisi alas suomalaista teollisuustuotantoa. Tällöin Suomi menettäisi perinteisen talouden veturin ja kasvun avaimet.

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot