Toimitusjohtajablogi
Toimitusjohtajablogissa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen ja jäsenyritysten toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista aiheista omasta näkökulmastaan.
Ovatko kuluttajat ekonomisteja paremmin perillä työllisyysnäkymistä?
Ei ole mikään vitsi, että ekonomistit kysyvät taksikuskeilta arviota taloudentilasta ja suhdannenäkymistä. Kansantalous, puhumattakaan maailmantaloudesta, on niin monimutkainen kokonaisuus, että sitä arvioidessa on otettava huomioon kaikki kysyntä- ja tarjontaerät sekä väestöryhmät. Mikäli lähettyvillä ei ole ammattiautoilijoita, voi ekonomisti kääntyä kuitenkin kuluttajabarometrin aineiston puoleen. Kuluttajabarometrissa Tilastokeskus kysyy kuukausittain suomalaisilta kuluttajilta heidän tuntemuksiaan talouden nykytilasta ja kehityksestä. Saaduilla tuloksilla, eli kuluttajien luottamuksella, on merkittävää ennustevoimaa kansantalouden tulevaa kehitystä silmälläpitäen sillä yksityinen kulutus vastaa puolikasta Suomen kokonaistuotannosta. Yhdysvaltain yksityinen kulutus kattaa 70 % maan BKT:sta ja noin neljänneksen koko maailman yksityisestä kulutuksesta. Kuluttajilla ja heidän odotuksillaan on siis valtavasti vaikutusta yksittäisten kansantalouksien ja sitä kautta koko maailmantalouden kehitykseen.
Mitä mieltä kuluttajat sitten ovat Suomen talouskehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä?
Kuva 5. Vuoden 2008 puolivälin aikoihin julkisessa keskustelussa vallitsi vielä laajalti luottamus siihen, että Suomi selviää taantumasta melko vähäisin kustannuksin. Kuluttajien luottamus maan talouteen oli kuitenkin vajonnut jo 1990-alun lukemiin. Kuvassa mustat pylväät kuvaavat BKT:n kuukausikuvaajan muutosta edellisvuoden vastaavasta kuukaudesta.
Vuoden 2009 alun ja taantuman pohjakosketuksen jälkeen kuluttajien luottamus maan talouteen kohosi yllättävän nopeaa vauhtia. Huomattavaa on, että pohjakosketuksen osoittavat tilastot julkaistiin kuluttajien saataville vasta joulukuussa 2009. Barometri kuvaa kuluttajien uskoa taloustilanteen heikkenemiseen tai paranemiseen, eikä siis varsinaisesti kerro mitään odotetun muutoksen voimakkuudesta. Kuluttajabarometrista nähdään kuitenkin, että tällä hetkellä tavallista suurempi enemmistö uskoo taloustilanteen kohentuvan. Lähtötaso huomioon ottaen tämä on tietenkin luonnollista.
Merkittävintä tämänhetkisessä taantumassa on kuitenkin se, että kuluttajien luottamus omaan talouteen on pysynyt koko ajan melko vankkumattomana. Tässä piileekin kuluttajien luottamuksen ristiriita. Usko maan talouteen, muiden kuluttajien talouteen ja työllisyystilanteeseen on enemmistöllä horjunut, mutta samanaikaisesti omasta taloudentilanteesta on ollut verrattain positiivinen kuva.
Kuva 6. Kuluttajien luottamus omaan taloudentilaansa on pysynyt maailmanlaajuisen taantuman aikana melko vankkumattomana.
Enemmistön kannaltahan taantumalla on lyhyellä aikavälillä käytettävissä oleviin tuloihin positiivinen vaikutus. Nousukaudella sovitut palkankorotukset nostavat nimellisansioita ja korkotason sekä hintojen laskiessa työllisten reaalitulot kasvavat. Yleensä työttömyyden riskin lisääntyminen kuitenkin heikentää kuluttajien luottamusta.
Kuva 7. Työllisten arvion mukaan työttömyyden riski omalla kohdallaan on vähentynyt kevään 2009 jälkeen.
Kuva 8. Maaliskuussa noin puolet kuluttajista uskoi Suomessa olevan vuoden kuluttua paljon tai hieman enemmän työttömiä kuin vastaushetkenä.
Kuluttajien mielestä Suomen työllisyystilanne tulee siis vielä seuraavan vuoden aikana heikkenemään ja tällä hetkellä vallitsee normaalia korkeampi työttömäksi jäämisen riski. Tämä ei kuitenkaan paina kokonaisarviota negatiiviseksi vaan omaa taloustilannetta pidetään hyvänä ja Suomen talouden odotetaan kasvavan.
Kuluttajat ovat olleet hyvin perillä Suomen talouskehityksestä kuluvan taantuman aikana. Punnitsevatko kuluttajat myös heikon työllisyyskehityksen aiheuttamat kustannukset ekonomisteja paremmin ja vetävät käytettävissä olevan tiedon pohjalta johtopäätöksen, että kasvu on alkanut eikä työttömyyskään tule kasvamaan ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi?
« Takaisin
Lisää kommentti