Tulosta

 

Jo ennen kesää sovittiin Metallin kanssa monista yrityskohtaisuutta edistävistä muutoksista, jotka koskivat muun muassa työaikaa, neuvottelukäytäntöjä ja luottamusmiehen roolia. Nyt näistä voidaan sopia entistä joustavammin työpaikoilla. 

 

Ainoastaan palkantarkistukset jäivät elokuun neuvotteluihin. Talouden kehitys ei kesän aikana osoittanut piristymisen merkkejä, ja neuvottelupöytään käytiin suomalaisen teknologiateollisuuden kilpailukyky mielessä. Kohtuullisen nopeasti päädyttiinkin ratkaisuun, jonka mukaan palkan tarkistuksista sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,5 prosentin kustannusvaikutuksen puitteissa.

 

Ellei palkankorotuksista päästä sopuun yritys- tai työpaikkakohtaisesti, voidaan palkkoja korottaa 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Näin sovittu korotus toteutuu aikaisintaan joulukuun alusta, kun yritys- tai työpaikkakohtaisesti sovittu korotus tulee voimaan kuukautta aiemmin.

 

Tilanteet yrityksissä vaihtelevat paljon. Jos yrityksen taloudellinen tilanne, tilauskanta tai työllisyys on poikkeuksellisen heikko, on yrityksessä mahdollisuus sopia, ettei korotusta makseta tai että se siirretään myöhempään ajankohtaan. Näin tunnistetaan se, että työllisyys on palkankorotuksia tärkeämpää elpymisen kannalta.

 

Kolmivuotinen sopimuskausi vakauttaa työmarkkinoita. Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun palkantarkistuksista neuvotellaan kunkin vuoden huhti-toukokuussa. Silloin arvioidaan, miten sopimuksen tavoitteet ovat toteutuneet sekä talous ja työllisyys kehittynyt.

 

Kun palkantarkistukset neuvotellaan vuosittain tulevan talouskehityksen perusteella, voidaan toimia reaalitalouden edellyttämällä tavalla. Tämä on epävarmuustekijät huomioon ottaen työllisyyden kannalta välttämätöntä. 

 

Teknologiateollisuus avasi vastuullisesti neuvottelusyksyn. Taloudellinen tilanne jatkuu vaikeana, ja siksi myös muilla toimialoilla olisi päästävä Suomen kilpailukykyä vahvistaviin ratkaisuihin. Työmarkkinaratkaisujen on edistettävä tuottavuuden kasvua yrityksissä ja työpaikoilla. Ilman tätä muutosta menetetään sekä inhimillisiä että aineellisia voimavaroja - varsinkin kun tuotannon kasvun painopiste on matalamman kustannustason maissa. Toivottavasti järki voittaa.

 

Neuvottelujen yhteydessä on selvitetty myös valtiovallan mahdollisuuksia tukea työmarkkinoiden sopeutumisedellytyksiä määräaikaisilla, lähinnä työttömyysturvaan, lomautukseen ja koulutukseen liittyvillä muutoksilla. On tärkeää, että nämä toteutetaan nopeasti. Vuoden 2010 vero- ja maksupolitiikassa pitää tavoitella kustannustason alentamista ja ostovoiman turvaamista työllisyyttä tukemalla.