Teknoblogi

Tulosta

Päähankkijat haastavat järjestelmätoimittajat ja alihankkijat

Kone- ja metallituoteteollisuus elää muutoksen keskellä. Kiinan investointihyödykkeiden tarve on avannut suuret markkinat eurooppalaisille valmistajille. Osansa näistä markkinoista on saanut myös Suomen kone- ja metallituoteteollisuus. Päähankkijat ovat etabloituneet Kaukoitään lähemmäksi markkinoita. Tällä hetkellä suomalaisen teollisuuden työvoimasta yli puolet on jo muualla kuin Suomessa. Tämä kehitystrendi on otettava mahdollisuutena.

Suomalaisten päähankkijoiden hankintatoimi toimii globaaleilla markkinoilla. Pääsääntöisesti Kiinassa tuotetaan Kaukoidän markkinoille, mutta sieltä myös tuodaan esimerkiksi standardiosia, valuja sekä komponentteja Suomen teollisuuden tarpeisiin. Keskeinen kysymys on, miten päähankkijan suomalainen alihankintaverkosto voi hyödyntää kolmansien maiden alhaisen kustannusten kilpailuetua. Pitäisikö mennä päähankkijan mukana Kaukoitään, vai löytyisikö muita tapoja.

Eräs ratkaisu tähän voisi olla yhteiset hankintakeskukset esim. Kiinassa ja Intiassa. Keskuksen tehtävänä on palvella ennen kaikkea suomalaisia kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiä hakemalla, kilpailuttamalla ja valmistuttamalla standardiosia verkoston tarpeisiin. Yhteistoiminnalla voidaan säästää logistiikan ja hankinnan kuluissa. Hankintakeskus luonnollisesti palvelee sekä päähankkijoita, järjestelmätoimittajia että komponenttitoimittajia.

Tekesin Liito-ohjelmassa tehdyn selvityksen mukaan keskisuuret suomalaiset teollisuusyrityksen pitäytyvät totutuissa toimintamalleissa kasvuhakuisuudesta huolimatta. Yritykset arastelevat uusien liiketoimintamallien kokeilussa, ja kasvu tapahtuu orgaanisen kasvun kautta. Selvityksen mukaan suomalaiselta yritysjohdolta puuttuu riskinottokykyä kasvaa riskirahoituksen ja yritysostojen kautta. Teknologiateollisuuden TRIO-ohjelman eräs keskeisiä tavoitteita on aktivoida pääomasijoittajia. Tähän mennessä pääomasijoittajat eivät ole juurikaan lähteneet mukaan, mutta onneksi tässä on myös poikkeuksia ja erinomaisia esimerkkejä parin viimevuoden ajalta. Aktiivisina ovat olleet mm. Primaca Partners, CapMan ja MidInvest. Suomeen on syntynyt joukko kone- ja metallituoteteollisuuden menestystarinoita, joita ovat mm. Komas Oy, Hilomec Oy, Högfors Sahala Oy.

Lisäksi julkinen sektori on vihdoin kiinnostunut kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten kasvun mahdollisuuksista ja SITRA on käynnistänyt Koneteollisuuden kasvuohjelman 2008 – 2010.

Verkostoitumisen keskeisenä haasteena näyttää olevan yhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen. Kahdenvälisessä kommunikaatiossa yhteistyö näyttää toimivan, niin kauan kuin sitä hoitavat samat henkilöt. Kolmas yritysosapuoli koetaan jo kilpailijana ja se vaikeuttaa yhteistyötä. Ongelmia syntyy myös henkilöstövaihdosten yhteydessä. Näistä on lukuisia esimerkkejä, joissa uusi ostaja on järjestellyt ostopaletin ja toimittajasuhteet uudelleen. Pitkäjänteinen verkostoituminen vaatii yhteisiä kehitystavoitteita ja yhteisen vision siitä, mihin kukin panostaa. Ongelma kulminoituu hankintatoimeen. TRIO-ohjelma on käynnistänyt hankintatoimen kehittämisen selvityksen, jota ovat laatimassa VTT ja Talent Partners. Tuloksista kuullaan alihankintamessujen yhteydessä.

Jaa linkki

Toimipisteet

Suhdanteet ja tilastot

• Suhdanneraportit ja tilastot