Teknologiateollisuus
Uutishuone

Teknoblogi




6.2.2008 Peruutuspeilin on oltava tuulilasia pienempi

Tulosta Print
Ilkka Salo 6.2.2008

Peruutuspeilin on oltava tuulilasia pienempi


Otsikkoon kiteytyy Kiinteistö- ja rakentamisalan (KiRa) ensimmäisillä talkoopäivillä kuultu luonnehdinta klusterin haasteista. Päivillä harrastettiin tervettä itseruoskintaa ja haettiin yhdessä tekemisen henkeä.

 

Kiinteistö- ja rakentamisala kattaa noin 70 prosenttia kansallisvarallisuudestamme ja on näin mitaten Suomen suurin klusteri. Se ei kuitenkaan ole viiden jo valitun strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) joukossa. Suuri varallisuusosuus kertoo jotain merkittävyydestä, mutta ei ole oikea perustelu SHOK-statukselle. On katsottava eteenpäin, ei taustapeiliin. Tämä oli yksi KiRa-talkoopäivienkin kantavista teemoista. Päiville oli haettu mallia mm. metsäakatemiasta ja maanpuolustuskursseista.

 

Kiinteistö- ja rakentamisala on kasvanut ja alalla on mennyt poikkeuksellisen hyvin koko 2000-luvun ajan. Kuitenkaan alan t&k-panostukset eivät ole absoluuttisesti kasvaneet tänä aikana ja suhteellisesti ne ovat laskeneet. Aineeton pääoma rapistuu.

 

Tarvitaan enemmän aitoa huolta tulevaisuudesta ja aktiivista panostamista osaamiseen ja kehittämiseen. Joku irvileuka on sanonut, että rakentamisessa t&k-prosentti on 100, koska kaikki uudet rakennukset tuntuvat olevan prototyyppejä. Todellisuudessa ja hieman vakavammin koko kiinteistö- ja rakentamisalan keskimääräinen tutkimus- ja kehityspanostus on vain n. 0,9 prosenttia liikevaihdosta.

 

Alhaisimmillaan se on urakoinnissa, jossa prosenttiluku on 0,2. On totta, että urakointi on luonteeltaan enemmän integroimista ja siten on luonnollista, että urakoinnissa t&k-osuus on pienempi, kuin teollisuudessa. Toisaalta totta on sekin, että työmailla mikroja käytetään liiaksi eväiden lämmittämiseen, ei tietojen käsittelyyn. Kuitenkin vaikkapa tuotemallinnuksen hyödyntäminen ja urakointitapojen konseptointi etenkin korjausrakentamisessa vaatisivat aktiivista kehittämistä. Myös urakoinnin menestyksellisistä kehityspanostuksista löytyy hyviä esimerkkejä, mutta keskimäärin nykytasoa täytyy merkittävästi kohottaa.

Klusterin selvästi suurin suhteellinen t&k-panostus on talotekniikkateollisuudessa, n. 3,5 prosenttia liikevaihdosta, joka on lähes kaksinkertainen rakennustuoteteollisuuteen nähden. Yksittäiset talotekniikkateollisuuden yritykset kolkuttelevat ajoittain jopa Nokia-vetoisen elektroniikka- ja sähköteollisuuden kannoilla suhteellisilla kehityspanoksillaan.

 

Toinen KiRa-klusterin haasteista liittyy yhteisten nimittäjien löytämiseen. Hyvin erityyppisten toimijoiden on ollut vaikea löytää yhteistyön malleja ja hyötyjä. Osaoptimointi kokonaisuuden kustannuksella on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus.

 

Rakennusten energiatehokkuus on merkittävin yksittäinen alue kansallisia päästötavoitteita ajatellen. Tässäkin KiRa-klusterin sisältä nousee aika ajoin ”yhden asian liikkeitä”, joilla on yksin lääke koko haasteeseen. Kyseessä on todellisuudessa kuitenkin monitahoinen ja yhteistyötä vaativa kokonaisuus.

Konkreettinen ja suuri askel kadonneen yhteishyvän etsintään oli alan tärkeimpien järjestöjen päätös KiRa-foorumin perustamisesta reilu vuosi sitten. Näkyviä tuloksia on jo saatu; klusterin yhteinen ja hyvin huomioitu esitys hallitusohjelmaan, KiRa-seminaari Finlandia-talolla ja edellä mainittu Talkoopäivät. Myös klusterin sisällä on otettu tärkeitä askelia, kun pirstaleiseksi tunnettu talotekniikka-ala perusti yhteisvoimin Talotekniikan instituutin TKK:n yhteyteen varmistamaan kansainvälisen huippuosaamisen säilymistä ja kehittymistä tällä sektorilla.

 

Aika tuntuisi viimein olevan kypsä kehittävään yhteistyöhön, tai ainakin sen yrittämiseen. KiRan ydintoimijat ovat käynnistäneet selvitystyön alan kehittämisen ja tutkimuksen tason nostamisesta ja jopa oman SHOKin mahdollisuuksista. Jos kotimaasta ei jatkossa löydy riittävästi huippuosaajia, siirtyy tutkimus- ja kehitystoiminnan painopiste väkisinkin ulkomaille. Rakentaminen ei ole niin paikallista, kuin yleisesti luullaan.

 

Oli tavoitteena oma SHOK tai toimiminen jo nimetyissä, on joka tapauksessa kyettävä löytämään riittävän laajalla pohjalla toimiva kehittämisen meininki ja yhteisen tekemisen malli.


Jaa linkki


« Takaisin
 
 

Lisää kommentti





 

Extranet




Muista kirjautumiseni tässä tietokoneessa.
 

Unohtuiko salasana?
Hae tunnuksia

Toimipisteet

 

Suhdanteet ja tilastot



Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00131 HELSINKI, Puh. (09) 192 31, faksi (09) 624 462 Copyright (c) Teknologiateollisuus ry 2012

Palaute SULJE
 
Tällä lomakkeella voitte lähettää palautetta, kysymyksiä tai yhteydenottopyynnön Teknologiateollisuudelle. Täyttäkää alla olevat kentät. Jättämällä myös yhteystietonne, otamme teihin yhteyttä mahdollisimman pian.

Haluan lähettää:
Palautetta
Kysymyksen
Yhteydenottopyynnön



Jos haluat että palaamme asiaan niin jätä myös yhteystietosi.
Nimi:
Sähköpostiosoite:
Puhelinnumero: