Vienti on Suomessa hyvä mittari koko maan pulssille. Kun viennin syke heikkenee, on koko maan hapenottokyky koetuksella. Teollisuuden viennin näkymät puhuttavat nyt paljon. Monessa kannanotossa tuodaan esille vanha tuttu ”jonkun tarttis tehrä jotakin”-ajatus. On siis varmasti tarpeen, että viennin osaajat jakavat nykyistä useammin käytännön kokemuksiaan yhteiseksi hyödyksi.

Teknologiateollisuuden kasvu Suomessa on jatkunut, mutta yritysten tilanne on hyvin epäyhtenäinen. Teknologiateollisuuden viennistä 70 prosenttia menee Eurooppaan, jossa näyttää tapahtuneen käänne huonompaan. Selviytyäkseen Suomi tarvitsee viennin vetoa sekä investointeja uudistumiseen ja kasvuun.

Ruotsissa on nykyhallitus määrätietoisesti tehnyt työllisyyttä ja työntekoa tukevia ratkaisuja ja saanut onnistumisesta jo näyttöjä. Toimivat käytännöt kannattaisi kopioida Suomeen.

Vientitakuita koskevaa lakia on päätetty uudistaa asettamalla työryhmä, joka parantaa lakia ainakin ns. erityisris-kinoton osalta. Jällenrahoitusmallia päätettiin jatkaa vielä vuoden ajan kuitenkin siten, että korot ovat kilpailukykyi-sempää OECD-tasoa.