Teknologiateollisuuden sidosryhmäkirje 4/2011
Tukeeko raamiratkaisu riittävästi paikallista sopimista?
Jos työmarkkinoiden raamisopimuksen määrittämä kustannusvaikutus toteutuu tasasuurina yleiskorotuksina, raami on selkeästi liian kallis ja johtaa vientiteollisuuden työpaikkojen vähenemiseen edelleen.
Suomi on valitettavasti tupo-historiastaan johtuen palkanmuodostuksessa takamatkalla samanlaisiin yhteiskuntiin verrattuna. World Economic Forumin vertailussa selvitettiin palkanmuodostuksen jäykkyyttä eri maissa. Suomi on sijalla 133 kaikkiaan 142 maan listalla.
Raamin hyvyys tai huonous ratkeaa yrityksissä
Keskitettyä ratkaisua on perusteltu sen tuottamalla kilpailuedulla.
"Tosiasia kuitenkin on, että keskeisissä kilpailijamaissamme on tehty viime aikoina palkkaratkaisuja selvästi raamia alemmalla tasolla. Tämä antaa aiheen katsoa myös peiliin. Erityisen itsekriittisiä meidän on oltava, jos raami loppujen lopuksi jaetaan tasasuuruisina yleiskorotuksina", toteaa Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Pekka Lundmark.
Tällä hetkellä on Lundmarkin mukaan liian aikaista tehdä lopullista arviota raamisopimuksen vaikutuksesta.
"Aivan oleellista on, miten sitä yrityksissä sovelletaan. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden sopimuksessa on ensisijaisena vaihtoehtona täysin vapaa yrityskohtainen sopiminen. Jos tämä ei onnistu, raamista 2/3 maksetaan yleiskorotuksena ja 1/3 paikallisena eränä. Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopimukseen, on mahdollista pyytää liittojen ehdotusta sen jaosta. Jos tämäkään ei tuo tulosta, erä jaetaan kaikille samansuuruisena yleiskorotuksena”, Lundmark kertoo.
Työmarkkinoillakin seurattava kilpailijamaita
Lähes kaikkialla maailmassa palkat sovitaan yritys- ja henkilökohtaisesti. Lundmark ei usko, että Suomi voi olla tässä enää poikkeus. Vientiteollisuus ei ainakaan voi olla tästä irrallaan.
Hallitus torjui taka-askeleet digitaalisten markkinoiden kehittämisessä
Hallitus on tänään käsitellyt hyvitysmaksua eli ns. kasettimaksua koskevaa asetusta vuodelle 2012. Teknologiateollisuus on tyytyväinen hallituksen päätökseen, jolla ainoastaan nostetaan hieman nykyistä maksutasoa, mutta ei laajenneta maksua uusiin laitteisiin. Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä päätti myös kokouksessaan 13. joulukuuta 2011, että järjestelmän uudistus käynnistetään niin, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta.
Hyvitysmaksu järjestelmänä on tullut tiensä päähän, eikä se toimi digitaalisessa maailmassa. Suunnitteilla ollut maksun perusteeton laajennus olisi entisestään lisännyt järjestelmän haitallisia vaikutuksia.
”Teknologiateollisuus pitää erityisen merkittävänä, että nyt tehtiin päätös järjestelmän uudistuksesta. Koko vanhentunut hyvitysmaksujärjestelmä tulisi korvata lisensointiin perustuvalla ja digiaikaan sopivalla uudella järjestelmällä. Tästä hyötyvät niin kuluttajat, tekijät kuin laitevalmistajatkin - eikä vähiten suomalainen kulttuuri”, painottaa Teknologiateollisuuden asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt.
Ramm-Schmidt on tyytyväinen siitä, että uudistamistarpeesta näyttää löytyvän selvä yksimielisyys eri tahojen kesken.
Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti aiemmin syksyllä, että maksu laajennetaan matkapuhelimiin ja tietokoneisiin. Tämän lisäksi ministeriön asetusluonnoksessa ehdotettiin voimassa olevien maksujen merkittävää korottamista ja asetuksen säätämistä toistaiseksi voimassa olevaksi. Tähän aiempaan asetusluonnokseen verrattuna nyt tehty päätös maksujen maltillisesta korottamisesta ja ennen kaikkea järjestelmän uudistuksesta on Teknologiateollisuuden näkökulmasta merkittävä edistysaskel digitaalisten markkinoiden luomisessa.
Pahin painajainen vältettiin
Teknologiateollisuuden näkökulmasta ratkaisevaa tässä vaiheessa on, ettei hyvitysmaksua laajennettu uusiin laitteisiin.
”Analogisen maailman jäänteitä ja 1980-luvun peruja oleva hyvitysmaksujärjestelmä haittaa digitaalisten markkinoiden kehitystä ja jopa kannustaa piratismiin. Se johtaa myös siihen, että kuluttajat maksavat moninkertaisesti digitaalisesta sisällöstä, jonka lisäksi se ohjaa kuluttajan ostamaan laitteita ulkomailta. Kuluttajan näkökulmasta sisällön hinta nousee liian korkeaksi. Samanaikaisesti tekijöiden saamat korvauksen valuvat kankean, raskaan ja byrokraattisen järjestelmän hallinnoimiseen. Maksun keräämisestä aiheutuu lisäksi yhteiskunnalle ja yrityksille huomattavia hallinnollisia kustannuksia”, Ramm-Schmidt luettelee nykyjärjestelmän huonoja puolia.
Teknologiateollisuus pitää hyvänä, että järjestelmän uudistus käynnistetään pikaisella aikataululla. Suomella on nyt loistava mahdollisuus olla edelläkävijä Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita luotaessa. Uudistuksella onkin kiire.
”Hyvitysmaksujärjestelmä on kumottava ja sisällön lisensointia digitaalisessa ympäristössä on helpotettava merkittävästi. Näin turvataan luovan työn tekijöille paremmat tulot ja varmistetaan, että kuluttajille voidaan jatkossa tarjota entistä rikkaampaa ja monipuolisempaa sisältöä digitaalisia jakelukanavia hyödyntäen”, vaatii Teknologiateollisuuden asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt.
Lisätietoja:
Asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt
Puh. (09) 192 3346 tai 040 525 0509
Yhteistyöllä uusille kansainvälisille markkinoille
Teknologiateollisuuden Isot teemat -hankkeessa on haettu vuoden ajan uusia, kansainvälisille markkinoille suuntautuvia liiketoiminta-aihioita. Niitä on löydetty kymmeniä. Seuraavassa vaiheessa aihiot pyritään saamaan yritysvetoisiksi ja useamman yrityksen yhteistyönä toteutettavaksi liiketoiminnaksi. Monet aihioista ovatkin jo edenneet: nyt useissa niistä veturiyritys tai yritysryhmä kehittää liiketoimintamahdollisuuksia.
Pisimmälle ovat edenneet ydinenergia-alan toimittajien hanke ja Venäjän öljyteollisuuden modernisointi -hanke. Ydinenergia-alan toimittajien hankkeessa joukko suomalaisia yrityksiä rakentaa yhteistä tarjoamaa erityisesti matalien ydinturvallisuusluokkien alueille. Yritysjoukko haluaa yhteisellä kokonaisuudella vastata voimayhtiöiden ja laitostoimittajien haasteeseen vähentää pienten toimittajien määrää.
Venäjän öljy-yhtiöt toteuttavat merkittävää jalostamoiden modernisointiohjelmaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän puhdasta bensiiniä ja dieseliä ja vähemmän raskasta polttoöljyä. Suomalaisilla yrityksillä on maailman parhaat näytöt, miten venäläisestä raaka-öljystä saadaan jalostettua puhtaita polttoaineita. Näillä näytöillä suomalaiset yritykset tarjoavat osaamistaan Venäjälle useamman yrityksen yhteistyönä.
Teknologiateollisuus ry jatkaa uusien liiketoiminta-aihioiden kehittelyä hankkeen kumppanien sekä yritysten ja yritysryhmien kanssa ensi vuonna, ja on jättänyt siitä myös rahoitushakemuksen kokonaisvolyymin kasvattamiseksi. Isot teemat liittyy tiiviisti Teknologiateollisuuden TRIOplus-kokonaisuuteen, joka tuo teknologiateollisuuden yritysten käyttöön laajan palvelutarjonnan.
TRIOplus palvelee teknologiateollisuuden pk-yrityksiä kolmella toimintalinjalla: kasvun ja kansainvälistymisen toimintalinjalla, ELY-keskusten tuotteistettujen palvelujen kautta sekä terveyttämispalveluilla. Valtakunnallisesti toimiva TRIOplus on tavoittanut jo noin 640 yritystä ja siihen on juuri liittynyt uusia palveluja, kuten strategian kehittäminen, mentori- ja hallitustyöskentely sekä yritysjärjestelyt. Lisäksi ensi vuonna käynnistyy laaja hanke yritysten kansainvälistymisen kehittämiseksi.
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Harri Jokinen, puh. 09 192 3294
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Markkinavalvonnan tehostaminen EU:n painopisteenä
Euroopan sisämarkkinoiden toteutuminen edellyttää entistä tehokkaampaa markkinavalvontaa niin kuluttaja- kuin teollisuustuotteiden osalta. Teollisuus on eurooppalaisten järjestöjensä (Orgalime, Business Europe jne.) kautta ilmaissut EU-komissiolle eri yhteyksissä huolensa markkinavalvonnan tehottomuudesta. Epäonnistuminen markkinavalvonnassa vääristää kilpailua, lisää kustannuksia ja markkinoille tulee vaatimusten vastaisia tuotteita, jolloin sekä kuluttajien että työntekijöiden turvallisuus vaarantuu.
Komissio on omalta osaltaan kiristänyt lainsäädäntöä ja NLF-asetuksen (New Legislative Framework, uusi lainsäädäntökehys) myötä nykyistä lainsäädäntöä täydennetään erityisesti markkinavalvonnan säädösten osalta.
Eurooppalainen teollisuus (ks. alla) tukee omalta osaltaan hanketta julkaisemalla markkinavalvonnan internet-sivut, joissa annetaan ohjeita koneiden vaatimustenmukaisuuden toteamiseksi.
Lisätietoja:
Asiantuntija Toivo Haatio, puh. 09 192 3296 tai 040 544 1580 etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
http://machinery-surveillance.eu/
Sivujen ylläpitäjät: CECE, CECIMO, CECIP, CEMA, EUROMAP, FEM sekä Orgalime
Tietoja teknisistä määräyksistä ja lainsäädäntökehyksestä: http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/palvelut/tekninen-lainsaadanto.html
Puoli miljoonaa perusopetukseen ja oppimisen kehittämiseen
Euroopan E-skills-hanke 2012 käynnistyy
Euroopan E-skills-hankkeen päätavoite on innostaa nuoria ja aikuisia hankkimaan ja käyttämään monipuolisesti digitaalisessa maailmassa tarvittavaa osaamista ja osallistumaan digitaaliteknologian ja -palveluiden kehittämiseen. Teknologiateollisuus on mukana tässä Euroopan komission yrittäjätoiminnan ja teollisuuden pääosaston hankkeessa yhdessä DigitalEuropen kanssa.
Euroopan komission rahoittamassa E-Skills-hankkeessa on kyse ruohonjuuritason kampanjasta. Sitä koordinoivat DigitalEurope ja European Schoolnet EUN yhteistyössä satojen kansallisten ja yleiseurooppalaisten partnereiden kanssa. Teknologiateollisuuden ohella mukana ovat mm. suurimmat IT-alan yritykset, kuten Microsoft, Nokia, Intel, Cisco ja monet muut.
Yhteistä E-skills-teemaviikkoa vietetään eri puolella Eurooppaa 26.–30.3.2012. Teknologiateollisuuden e-osaamista koskevat tapahtumat jatkuvat kuitenkin koko vuoden 2012. Yhteistyössä ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.
International Data Corporationin IDC:n tekemässä teollisuustutkimuksessa arvioidaan, että vuoteen 2015 mennessä 90 prosenttia kaikesta työstä edellyttää vähintäänkin perustason tietotekniikkataitoja. Korkeaa lisäarvoa tuovassa työssä monipuolisen e-osaamisten merkitys on sitäkin tärkeämpää. Pk-yritysten kasvun ehtona on korkean ammattitaidon omaava henkilöstö. Oikea osaaminen ruokkii innovaatioita ja yrittäjyyttä. Tämä haastaa eri toimijat – nuoret, opettajat, tutkijat, digitaaliteknologiaa ja -palveluja käyttävät ja tuottavat henkilöt ja yritykset – yhteistyöhön.
Teknologiateollisuus ry:n erityistavoitteena on kiinnittää yläasteella, lukioissa ja yliopistoissa opiskelevien tyttöjen ja naisten huomio e-osaamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin teknologiateollisuuden töissä. Pelkästään e-skills-teemaviikolla Teknologiateollisuuden ja yritysten edustajat kohtaavat tuhansia nuoria eri puolella Suomea. Nuorilla on mahdollisuus myös tutustua omakohtaisesti digitaaliteknologian mahdollistamiin uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin. Ensimmäinen vuonna 2010 järjestetty Euroopan e-skills-teemaviikko tavoitti 65 miljoonaa ihmistä 35 maassa.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. 040 741 9801
Asiantuntija Minna Jokinen, puh. 040 750 5468
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
DigitalEurope on Euroopan digitaaliteknologiateollisuutta edustava järjestö. Sen jäseninä on tietotekniikka- ja tietoliikennetekniikka- sekä kulutuselektroniikkateollisuuden aloilla toimivat yritykset. DigitalEuropen jäseniin kuuluu 61 kansainvälistä yritystä ja 41 kansallista järjestöä yhteensä 29:ssä Euroopan maassa. Kaikkiaan DigitalEurope edustaa yli 10 000 yritystä kaikkialla Euroopassa. Nämä työllistävät yli 2 miljoonaa henkilöä, ja niiden liikevaihto on yli 1000 Mrd euroa.
European Schoolnet EUN on 30 eurooppalaisen ja naapurimaan opetusministeriön verkosto. EUN perustettiin 15 vuotta sitten edistämään innovaatioita opetuksessa ja oppimisessa.
