Kilpailukyky ja työllisyys unohtuivat budjettiriihessä
Hallituksen budjettiesitys on rakennettu kestämättömälle alustalle. Budjettiesityksessä ei ole mitenkään reagoitu rajusti hidastuvaan talouskasvuun ja kilpailukykyongelmiin, vaikka hallitus itse myöntääkin maailmantalouden tilanteen ja tulevan suhdannekehityksen olevan poikkeuksellisen epävarmoja.
Tilanne on vakava: kilpailukyvyn heikentäminen omin päätöksin maksaa suomalaisille työpaikkoja. Päättämättömyyden sijaan tarvittaisiin nyt määrätietoisia toimenpiteitä.
Hallitusohjelmassa tärkeimmiksi elinkeinopoliittisiksi tavoitteiksi nostettiin viennin lisääminen, kotimaisen työn jalostusarvon kasvattaminen ja lisäarvon tuottaminen. Näiden kautta luodaan uutta kasvua ja lisää työpaikkoja.
- Hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta yritysten toimintaympäristöä varjostavat epävarmuudet vähenisivät ja luottamus Suomessa tapahtuviin investointeihin lisääntyisi, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vaatii. Ellei hallitus ota tilannetta vakavasti, suomalainen työ ja suomalaiset työpaikat jäävät jalkoihin kansainvälisessä kilpailussa.
Hallitus unohtaa Suomen menestykset perusedellytykset: osaamisen ja innovaatiot
Teknologiateollisuus on pettynyt siihen, että hallitus on kohdentamassa tuntuvat menoleikkaukset koulutukseen, osaamiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Erityisesti leikkauksen kohteiksi joutuvat yliopistot ja Tekes. Tämä on selkeä linjanmuutos verrattuna viime vaalikaudella annettuihin lupauksiin.
Suomen menestys edellyttää ylivoimaista osaamista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä korkeakoulujärjestelmää. Aalto-yliopiston toiminnan vasta päästyä kunnolla käyntiin hallitus on jo nyt leikkaamassa yliopiston rahoituksesta vuosittain 30 miljoonaa euroa verrattuna aiemmin sovittuun määrärahatasoon. Muutamille ensimmäisille vuosille sentään saatiin riihessä helpotusta verrattuna valtiovarainministerin alkuperäiseen budjettiesitykseen.
T&k-menojen nostaminen hallitusohjelman mukaiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttää sekä yksityisten että julkisten panostusten euromääräistä lisäämistä. Hallituksen toimet ovat nyt sen oman tavoitteen vastaisia.
- Tavoitteeseen ei päästä sillä, että yliopistot ja tutkimustoiminta ovat päällimmäisenä hallituksen leikkauslistalla. Se vie kehitystä väärään suuntaan, Turunen painottaa.
- Kun leikkauksia tehdään, niitä ei tulisi kohdentaa uutta luovaan ja kasvua edistävään toimintaan. Oikeammat kohteet ovat esimerkiksi aluepoliittisin perustein myönnettävät tuet, Turunen linjaa.
Teknologiateollisuus odotti turhaan myös selkeää linjapäätöstä t&k-verovähennyksen käyttöönotosta. Erillisellä verokannustimella voitaisiin parhaiten kannustaa t&k-toiminnan tekemiseen kaikissa, myös pienissä ja vasta osaamistaan luovissa yrityksissä.
- Kaikkien näiden Suomen talouden kasvumahdollisuuksiin oleellisesti vaikuttavien päätösten puuttuminen hallituksen budjettiesityksestä on äärimmäisen huolestuttava signaali Suomessa toimiville ja investointeja harkitseville yrityksille, Jorma Turunen jatkaa.
Teollisuus tarvitsee energiaveroleikkurin – hallitus vesittää omia lupauksiaan
Teknologiateollisuus korostaa, että hallitusohjelmaan kirjattu energiaverojen kohtuullistaminen olisi pitänyt toteuttaa lupauksen mukaisesti. Sen sijaan hallitus venyttää jo luvattuja toimia vuoden 2013 alkuun asti.
- Teollisuustuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan eikä suomalaisten yritysten ole mahdollista lisätä kohonneiden verojen aiheuttamia lisäkustannuksia hintoihinsa. Tästä seuraa, että suomalaisten yritysten kilpailukyky ja kannattavuus heikkenevät, jolloin investoinnit ja työllistämismahdollisuudet Suomessa vähenevät, Turunen painottaa.
Nykyisellään osa Suomessa toimivasta energiaintensiivisestä teollisuudesta maksaa peräti 14-kertaista sähköveroa EU:n minimitasoon verrattuna. Kilpailu EU:n sisällä on vääristynyt, koska muissa EU-maissa on käytössä tuntuvia veronhuojennuksia energiaintensiiviselle teollisuudelle.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310 tai 0500 445 444
Johtaja Mika Nykänen, puh. 040 825 7329
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden neuvottelut alkaneet kaikilla sopimusaloilla
Palkansaajajärjestöjen irtisanottua Teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättymään syyskuun lopussa neuvottelut eri sopimusaloilla ovat käynnistyneet. Koska työehtosopimukset on irtisanottu, neuvottelujen kohteena ovat sekä palkat että muut työehdot.
Neuvottelut ovat toistaiseksi keskittyneet muihin työehtoihin kuin palkkoihin. Neuvottelut palkoista käynnistynevät vasta sen jälkeen, kun niin sanotut tekstikysymykset on ratkaistu.
Teknologiateollisuuden lähtökohta neuvotteluihin valmistautumisessa on nopeasti heikentyneen taloustilanteen huomioon ottaminen. Palkansaajapuolen esittämät vaatimukset 4 prosentin korotuksesta ovat täysin sopimattomia nykyiseen ja odotettavissa olevaan talouskehitykseen.
Tietotekniikan palveluala
Teknologiateollisuus on pyytänyt tietotekniikka-alan henkilöstöä edustavilta ammattiliitoilta tarkempaa selvitystä niiden edustavuudesta toimialalla. Työehtosopimusneuvotteluita jatketaan tämän selvitystyön jälkeen.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Risto Alanko, puh. 040 502 6411
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Suomen menestys edellyttää kilpailukykyistä korkeakouluverkostoa
Suomen menestys edellyttää ylivoimaista osaamista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä korkeakouluverkostoa. On huolestuttavaa, että Aalto-yliopiston toiminnan vasta päästyä kunnolla käyntiin hallitus on jo leikkaamassa sen rahoitusta.
Avoimilla globaaleilla markkinoilla toimivat teknologiateollisuuden yritykset tekevät yhteistyötä maailman huippuyliopistojen kanssa. Suomi ei toimintaympäristönä ole houkutteleva uusia investointeja harkitseville yrityksille, jos Suomesta ei löydy yliopistoja, jotka yltävät opetuksessa ja tutkimuksessa omilla erikoistumisalueillaan kansainväliseen kärkeen. Aalto-yliopiston valtion rahoituksen leikkaaminen useilla kymmenillä miljoonilla aiemmin sovittuun määrärahatasoon verrattuna olisi äärimmäisen huolestuttava signaali vientiteollisuudelle.
Tuntuvien menoleikkausten kohdentaminen juuri koulutukseen, osaamiseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan on kaiken kaikkiaan ristiriidassa Suomi-vision kanssa, jossa tulevaisuutta rakennetaan uudistumalla ja luomalla uutta kasvua, työpaikkoja ja innovaatioita.
Yliopistojen resurssien varmistamisen rinnalla on tärkeää uudistaa yliopistojen rahoitusmallia laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tämä työ onkin jo käynnistynyt. Uuden mallin tulee ohjata yliopistoja erikoistumaan ja kansainvälistymään sekä palkita yliopistoja ensisijaisesti opetuksen ja tutkimuksen laadusta ja vaikuttavuudesta. Näin voimavarat saadaan yliopistoissamme parhaaseen ja tehokkaaseen käyttöön.
Korkeakoulujen duaalimalli nyt todellisen testin edessä
OKM:n hiljattain julkistamat suuntaviivat ammattikorkeakoululaitoksen uudistamiselle muodostavat hyvän lähtökohdan ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmän, johtamis- ja rahoitusmallin ja ammattikorkeakoululain uudistamiselle. Ammattikorkeakouluille uudistus avaa mahdollisuuden vahvistaa edelleen yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.
- Ammattikorkeakoulujen kyky vahvistaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ratkaisee niiden ja korkeakoulujen duaalimallin tulevaisuuden, johtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta arvioi.
Vientiteollisuus tuottaa Suomeen suoraan tai välillisesti jopa puolet valtion ja kuntien keräämistä verotuloista. Vahva ja monipuolinen yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä toimii myös alueen elinvoimaisuuden ja talouden kasvun katalyyttinä. Töitä onkin tehtävä erityisesti ammattikorkeakoulujen ja vientiteollisuuden kasvuhakuisten ja kansainvälistyvien pk-yritysten yhteistyön vahvistamiseksi. Iso askel kohti strategista kumppanuutta otetaan siinä vaiheessa, kun ammattikorkeakoulun hallituksen edustajista yli puolet työskentelee elinkeinoelämän palveluksessa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiilierojen tulee näkyä myös niiden rahoitusmalleissa.
Teknologiateollisuus ry on käynnistänyt yhdessä jäsenyritystensä kanssa Hämeessä, Raahe-Oulun seudulla, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen koulutus- ja innovaatioyhteistyötä. Hankkeessa luodaan toimintamalleja, joilla pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö saadaan tukemaan pitkäjänteisesti toimialalla ja yrityksissä tehtävää kehittämistyötä ja osaamistarpeita.
Hankkeessa parannetaan valmistuvien insinöörien osaamista ja tuntumaa teknologiateollisuuden yrityksiin ja töihin yritysprojektien ja uusien koulutussisältöjen avulla. Hankkeessa myös kehitetään ja levitetään yrityslähtöisempiä ja joustavampia insinöörikoulutuksen toteutusmalleja, jotta yritysten osaajien saatavuus voidaan varmistaa silloinkin, kun ammattikorkeakoulujen toimipisteverkosto harvenee. Tavoitteena on, että vuoden 2012 aikana vähintään 80 teknologiateollisuuden yritystä osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. 040 741 9801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Palvelut ja omat tuotteet alihankintakonepajojen mahdollisuus
Vuosien 2008–2009 laman runtelemille pienille alihankintakonepajoille on tarjolla erilaisia keinoja selviytyä muuttuneessa tilanteessa. Niitä ovat operatiivisen toiminnan kehittämisen lisäksi muun muassa palveluliiketoiminnan kehittäminen, nykyistä teknologiaa hyödyntävä oma tuote ja muutamaan pääasiakkaaseen keskittyvä markkinastrategia, selviää Alihankinta 2011 -messuilla julkaistusta Suuri kuva -selvityksestä.
Suuri kuva kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintasektorista -selvitys havainnollistaa erilaisten yritystyyppien mahdollisuuksia muuttuneessa tilanteessa. Selvitys julkistettiin Teknologiateollisuuden TRIOplus-hankkeen Vahvuudet ja vaihtoehdot – alihankinta muutoksessa -seminaarissa. Selvityksen toteutti Management Design Intelligence, ja vastuullisena johtajana toimi professori Jukka Vesalainen.
Monien kone- ja metallituoteyritysten liikevaihto notkahti taantuman aikana, eikä yritysten taloudellinen tilanne ole oleellisesti parantunut vuoden 2010 aikana. Kolmanneksella selvitykseen osallistuneista pk-yrityksistä liikevaihto putosi yli 55 prosenttia ja kolmanneksella noin 25 prosenttia. Vain joka kymmenes yritys kertoo vahvasta kasvusta.
Kehittämisideoita yritystyypin mukaan
- Lama on kohdellut kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintasektorin yrityksiä Suomessa kovin ottein. Samaan aikaan globalisaatio on siirtänyt talouden painopistettä halvempien tuotantokustannusten maihin. Pelkästään komponenttialihankintaan keskittyneisiin yrityksiin lama on osunut vielä muita voimakkaammin, Vesalainen sanoo.
- Keskisuuret yritykset taas pärjäsivät lamassa jostain syystä isoja ja pieniä yrityksiä paremmin.
Suuri kuva -selvitys ryhmittelee kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset neljään ryhmään ja tarjoaa niille erilaisia kehittämisvaihtoehtoja. Erityyppisten yritysten vaihtoehtoja ovat operatiivinen tai strateginen kehittäminen tai omistusjärjestelyt. Kaikkiin näihin vaihtoehtoihin löytyy selvityksestä eri toimenpiteitä.
- Yrityksen kyky joustaa nousee yhä tärkeämpään asemaan, kun taloudelliset heilahtelut voimistuvat, Vesalainen toteaa.
TRIOplus apuna muutoksessa
Suuri kuva -selvitys on osa Teknologiateollisuuden TRIOplus-hanketta, joka tarjoaa yrityksille ratkaisuja ja vaihtoehtoja kehittämistyöhön.
Hanke on ensimmäisen toimintavuotensa aikana tavoittanut jo lähes 500 yritystä. Niistä yli 300:ssa on tehty kasvun ja kehittämisen toimintalinjan alkukartoitus. Yrityksiä on ohjautunut tasaisesti eteenpäin jatkoanalyyseihin, ELY-keskusten tuotteistettuihin palveluihin sekä jonkin verran myös terveyttämispalveluihin.
Syyskuussa 2011 tehdyn yrityskyselyn perusteella TRIOplus-hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat tyytyväisiä palveluihin. Useimmat kyselyyn vastanneet yritykset ovat jatkaneet kehittämistyötä alkukartoituksen jälkeen ja hyötyneet kehittämistoimista. Yrityskehittäjien käyttämiä analyysityökaluja yritykset pitävät onnistuneina.
Hankkeen palveluvalikoimaan kuuluvat työkalut kasvun ja kansainvälistymisen kehittämiseen, terveyttämiseen sekä yrityksen talouden parantamiseen. Uusina palveluina otetaan syksyn 2011 aikana käyttöön strategiatyökalut ja niihin valmennetut konsultit, hallitus- ja mentorointipalvelut pk-yrityksille sekä myöhemmin yritysten omistajajärjestelyihin liittyvät palvelut.
Lue Suuri kuva kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintasektorista -selvityksen loppuraportti (pdf)
Lisätietoja:
Harri Jokinen, puh 050 563 5034
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Huom! Yritysten kehittämistyö on esillä myös TRIOplus-lehdessä. Uusi TRIOplus-lehti kertoo mielenkiintoisia esimerkkejä eteenpäin katsovista pk-yrityksistä. Turkulainen Detector vahvistuu yhteistyön voimin. HT Laser kehittyy Ponssen ja Normetin kupeessa Vieremällä. Facor hakee kasvua ulkomailta.
Naiset mukaan tekemään tietotekniikasta käyttäjäystävällistä
Tärkeää osaamista ja uusia näkökulmia ICT-palveluiden ja -sovellusten kehitykseen jää hyödyntämättä, kun naiset eivät hakeudu tietotekniikka-alan opintoihin ja ICT-töihin. Tähän teknologiateollisuus lähtee hakemaan muutosta.
Peruskoulu- ja lukioikäiset tytöt käyttävät sujuvasti tietokoneita, älypuhelimia ja monenlaisia sovelluksia vapaa-ajallaan. Suuri osa tytöistä myös arvelee, että tietotekniikka-ala on tasa-arvoinen ja soveltuu yhtä hyvin naisille kuin miehillekin. Mutta ura tietotekniikka-alalla ei kuitenkaan ole tytöille houkutteleva vaihtoehto.
Teknologiateollisuus ry käynnistää joukon hankkeita, joilla kannustetaan tyttöjä ja naisia valitsemaan tietotekniikka-alan opinnot, kasvatetaan teknologiateollisuuden tunnettuutta ja lisätään tietoa uramahdollisuuksista. Ensimmäiset hankkeet käynnistetään jo tämän syksyn aikana. Käynnistettävät hankkeet perustuvat Teknologiateollisuuden Digi.fi-ryhmän toteuttaman Naisia ICT-alalle! -tutkimuksen toimenpidesuosituksiin.
- Tietotekniikkaa osaavia naisia tarvitaan laajalti teknologiateollisuuden yrityksissä. Siksi uudessa, ensi vuoden alussa käynnistyvässä vetovoimaohjelmassamme tyttöjen ja naisten innostaminen tietotekniikka-alan töihin onkin valittu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -yksikön johtaja Mervi Karikorpi kertoo.
- Yritysten kanssa toteutettavissa hankkeissa kaikenikäiset tytöt ja naiset ovat keskiössä, mutta yhteistyötä tehdään myös peruskoulujen ja lukioiden rehtoreiden ja opettajien kanssa. On merkittävää, että EU:n komissio on jäsenmaiden kanssa nimennyt vuoden 2012 e-osaamisen teemavuodeksi. Teknologiateollisuuden vetovoimaohjelmassa tytöt ja naiset verkottuvatkin kansainvälisesti.
Karikorpi iloitsee myös siitä, että koulutuksen tietoyhteiskuntakehitys on saamassa tuulta purjeisiin myös Suomessa, jossa uusi hallitus on sisällyttänyt teeman hallitusohjelmaansa.
Lisätietoja:
johtaja Mervi Karikorpi, puh. 040 7419801
mervi.karikorpi(at)teknologiateollisuus.fi
johtaja Jukka Viitasaari, puh. 040 823 5507
jukka.viitasaari(at)teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuudelta suuri lahjoitus Aalto-yliopistolle
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Teknologiateollisuus ry ja alan yksittäiset yritykset lahjoittivat Aalto-yliopistolle yhteensä noin 108 miljoonan euron säätiöpääoman. Teknologiateollisuus keräsi selvästi yli puolet elinkeinoelämän yhteensä 200 miljoonan euron tukipotista yliopistolle.
Teknologiateollisuus panostaa alan osaamiseen ja tutkimukseen tukemalla Aalto-yliopistoa yhteensä noin 108 miljoonan euron säätiöpääomalla. Lahjoituksesta 50 miljoonaa tuli Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä, 40 miljoonaa Teknologiateollisuus ry:ltä ja noin 18 miljoonaa alan yrityksiltä.
Teknologiateollisuus luovuttaa lahjoitusta kuvaavat lahjakirjat Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teerille 22. syyskuuta 2011 järjestettävässä tilaisuudessa. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön puolesta tilaisuuteen osallistuvat hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta ja asiamies Mervi Sibakov. Teknologiateollisuus ry:tä edustavat hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark ja toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Elinkeinoelämä keräsi yhteensä 200 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston säätiöpääomaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä. Suomen valtio sijoitti pääomaan lahjoituksilla kerätyn summan 2,5-kertaisena, eli 500 miljoonaa euroa. Säätiöpääoman tuotot tarjoavat Aalto-yliopistolle kipeästi kaivattua lisärahoitusta. Tuotot tullaan käyttämään korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen, ja niillä on tarkoitus kattaa 6–8 prosenttia yliopiston noin 400 miljoonan euron vuosittaisesta toimintabudjetista tulevina vuosina.
Lisätietoja:
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Mervi Sibakov, puh. 040 772 2882 etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
