Työhyvinvointi lisääntynyt merkittävästi alle 35-vuotiailla
Teknologiateollisuus ry:n ja neljän palkansaajajärjestön yhteinen työhyvinvointihanke on parantanut etenkin nuorten työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Suurimmat parannukset koetaan koulutuksen riittävyydessä, työhön sitoutumisessa, työmotivaatiossa, oikeudenmukaisessa kohtelussa, esimiehen palautteessa ja työaikajoustoissa. Työhyvinvointi on työntekijäryhmällä lähtötasoisesti matalammalla tasolla kuin toimihenkilöammateissa. Tuloksia on saatu kuitenkin aikaan molemmissa henkilöstöryhmissä.
Hanke on myös parantanut työntekijöiden luottamusta työnantajaa kohtaan. Yrityskohtaiset erot muutoksissa ovat kuitenkin huomattavia. Tulokset käyvät ilmi teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen vaikuttavuustutkimuksesta.
Tuloksia yllättävän nopeasti
Tutkimuksen mukaan hanke on edistänyt etenkin nuorten, alle 35-vuotiaiden työhyvinvointia. Työhyvinvointi-indeksillä mitattuna muutos parempaan suuntaan oli kuudesta yhdeksään prosenttia vuoden aikana. Muilla ikä- ja henkilöstöryhmillä ei vielä havaittu merkittävää edistymistä työhyvinvoinnissa näin lyhyellä ajanjaksolla.
”Yritysten projektiryhmät arvioivat, että yhteistoiminta työpaikoilla on parantunut, vastuuhenkilöt ovat sitoutuneet hankkeeseen ja innostus työhyvinvoinnin kehittämiseen on säilynyt”, toteaa hankkeessa työhyvinvoinnin asiantuntijana toimiva professori Juhani Ilmarinen.
Parannettavaakin havaittiin: muun muassa henkilö- ja aikaresursseja, aikataulujen pitävyyttä, tiedotusta sekä tunnustuksen saantia tehdystä kehittämistyöstä on syytä kohentaa. ”Kokonaisuudessaan hanke on lähtenyt tulosten näkökulmasta varsin hyvin käyntiin. Nuorten työhyvinvoinnin paraneminen näin lyhyen ajan kuluessa oli yllätys”, Ilmarinen sanoo.
Vaikuttavuustutkimuksen tulokset koostuvat neljän yrityksen ja noin 800 henkilön tuloksista vuosilta 2011 ja 2012. Se kattaa noin kolmasosan hankkeen pilottivaiheeseen osallistuneiden 19 yrityksen henkilöstöstä.
Lähes 50 yritystä mukana Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa
Hanke laajenee edelleen ja uusia yrityksiä otetaan mukaan teknologia-alalta. Projektipäällikkö Tiina Hartikaisen mukaan hankkeen tavoitteena on edistää työhyvinvointia, pidentää työuria ja saada aikaan yhdessä tekemistä yrityksissä. Yhteismitalliset työkalut tekevät tuloksista vertailukelpoisia.
Hankkeen kotisivut: www.tyohyvinvointi.info
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tiina Hartikainen, puh. +358 50 586 2879
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
_ _ _
Teknologiateollisuudelle uusi vetovoimaohjelma
Teknologiateollisuuden yritykset pitävät tärkeänä, että vetovoiman parantamiseksi tehdään yhteistyötä erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden kanssa unohtamatta kuitenkaan opettajia. Uudessa ohjelmassa yritykset painottavat suoraa kontaktia nuoriin.
Teknologiateollisuuden yritykset ja Teknologiateollisuus ry ovat jo pitkään toimineet nuorten innostamiseksi teknologia-alojen opintoihin ja teknologiateollisuuden töihin. Toiminnalla on tavoitettu vuosittain suuret määrät opettajia ja oppilaita.
Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi ja toimivien käytäntöjen tunnistamiseksi tehtiin vuonna 2011 laaja kyselytutkimus. Siinä selvitettiin opettajien, koululaisten ja opiskelijoiden mielikuvia ja tietoja teknologiateollisuudesta ja sen päätoimialoista sekä teknologia-alojen opinnoista.
Vetovoimatoimenpiteiden suuntaamispäätöksiä varten teknologiateollisuuden yrityksiltä kysyttiin näkemyksiä tärkeimmistä opettaja- ja oppilasryhmistä sekä ydinviesteistä ja vaikuttavimmista toimenpiteistä.
Kyselytutkimusten ja yrityshaastattelujen pohjalta Teknologiateollisuus ry valmisteli jäsenyritysten edustajista koostuvan Koulutus- ja työvoimatyöryhmän johdolla uuden vetovoimaohjelman vuosille 2012 - 2015.
Uuden vetovoimaohjelman keskiössä ovat teknologiateollisuuden yritykset ja nuoret. Yhteistyötä nuorten kanssa tehdään sekä kouluissa opettajien kautta että suoraan internetissä teknologiateollisuuden omassa verkkopalvelussa ja sosiaalisen median yhteisöjen kautta.
Yritykset haluavat, että nuoret pääsevät itse näkemään ja kokemaan minkälaisia teknologiateollisuuden työympäristöt ja työt ovat ja erityisesti mitä yrityksissä tehdään ja miten toimitaan.
Uusi vetovoimaohjelma, Teknologiateollisuus - mahdollisuuksien maailma nuorille, julkistetaan 26.6.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija, Birgitta Ruuti, puh. 09 1923 365 tai 040 581 8603, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Suomen vienti ja vaihtotase kehittyvät huolestuttavasti
Suomen kansantaloudelle ulkomaankaupalla on tunnetusti suuri merkitys. Vienti tuo noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta, kun mukaan lasketaan viennin välilliset vaikutukset.
Viimeaikaiset tiedot Suomen kauppa- ja vaihtotaseen kroonisesta heikentymisestä ja nyttemmin alijäämäisyydestä ovat hälyttäviä. Tavaroiden viennin ja tuonnin erotusta kuvaava kauppatase oli suurimmillaan 13 - 14 miljardia euroa ylijäämäinen vuosina 2001 ja 2002. Vastaavasti tavaroiden ohella myös palveluviennin ja -tuonnin sisältävä vaihtotase oli tuohon aikaan 11 - 12 miljardia euroa ylijäämäinen.
Vuoden 2002 jälkeen kauppatase ja vaihtotase ovat heikentyneet kroonisesti. Vuonna 2011 molemmat kilpailukykyämme kuvaavat mittarit painuivat alijäämäisiksi. Kehitys jatkui samanlaisena myös tammi-maaliskuussa 2012. Tuonti on nyt vientiä suurempaa. Suomi velkaantuu ulkomaille myös koko kansantalouden tasolla.
Suomen tapaista vaihtotaseen heikkenemistä ei ole tapahtunut tärkeissä kilpailijamaissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Näissä maissa vaihtotase on pysynyt selvästi ylijäämäisenä. Kaukana ei enää ole se tilanne, jolloin Suomen vaihtotaseen alijäämä on yhtä suuri kuin vaikeuksissa olevissa Euroopan maissa.
Suomen viennissä tapahtuneesta tasopudotuksesta noin puolet on seurausta elektroniikkateollisuuden, noin kolmannes kone- ja metallituoteteollisuuden ja loppuosa lähinnä muun teollisuuden kilpailukykyongelmista.
Viennin tasopudotus on edellä kuvattuakin suurempi, jos otamme huomioon menetetyn viennin aiheuttamat haittavaikutukset hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle. Poikkeama viennin pitkänajan trendikehityksestä on vuositasolla 20–30 miljardia euroa vertailutasosta riippuen. Näin paljon enemmän tulisi nyt olla vientiä, jotta julkiset menot ja muut hyvinvointikustannukset kyettäisiin rahoittamaan ilman velkaantumista ja veronkiristyksiä.
Vastaavanlaista viennin tasopudotusta ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Johtopäätös on yksiselitteinen: teollisuuden kilpailukyky rapautuu kaiken aikaa. Osaaminen, jalostusarvo ja viennin edistäminen eivät kehity toivotulla tavalla. Osasyynä tähän kehitykseen ovat työn tarjontaan ja kysyntään liittyvät jäykkyydet työmarkkinoilla sekä verotuksen ja sosiaaliturvan aiheuttamat heikot kannustimet työn tekemiseen. Suomessa on huutava tarve ymmärtää oikein kilpailukyvyn merkitys globaalissa taloudessa toimiville yrityksille.
Lisätietoja:
Pääekonomisti, Jukka Palokangas, puh. (09) 192 3358 tai 040 750 5469
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Hi Design 2012 - hienoja koneita Suomesta
Koneet ovat vallanneet Kaapelin
HI Design 2012 -näyttely Helsingin Kaapelitehtaalla avaa kävijöille Suomen eturivin yritysten tekemää muotoilutyötä. Esillä olevien tuotteiden kautta kerrotaan, kuinka muotoilua hyödyntäen voidaan toimialasta riippumatta tehdä helposti käytettäviä, houkuttelevan näköisiä ja tehokkaasti valmistettavia tuotteita.
Tarkoitus on tarjota kävijöille mahdollisuus nähdä ja kokea tuotteita, joita harvemmin pääse muuten näkemään sekä uutta näkökulmaa tuttuihin tuotteisiin, kuten matkapuhelimiin.
Näytteilleasettajina ovat muun muassa Nokia, KONE, Konecranes, Rocla, Patria, Planmeca, Planmed, ABB, BRP, Ensto, Kemppi ja Link Design.
Elämyksellinen näyttely aukeaa perjantaina 8.6. ja sulkeutuu sunnuntaina 2.9. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja se on avoinna yleisölle to–su klo 10–18. Hi Design 2012 -näyttelyn yhteydessä järjestetään erilaista oheisohjelmaa viikoittain.
Näyttelykokonaisuuden järjestää World Design Capital Helsinki. Suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa muotoilutoimisto Pentagon Design.
Lisätietoja:
Kristiina Kaski, puh. (09) 192 3382 ja 040 749 0619 ja näyttely sivuilta http://wdchelsinki2012.fi/hidesign2012
Teknologia ilmastonmuutoksen torjunnassa
Teollinen kulttuurimme perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen, jolloin väistämättä aiheutuu ympäristövaikutuksia. Teknologiateollisuus on kuitenkin avainasemassa, kun kehitetään uutta ja vähäpäästöistä teknologiaa, joka tarjoaa ratkaisuja aikamme suurimpiin ympäristöhaasteisiin. Korkeatasoinen teollinen muotoilu ja suunnittelu ovat energiatehokkaiden tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ytimessä.
Teknologiateollisuus ry:n Teknologia ilmastonmuutoksen torjunnassa -seminaari esittelee yrityspuheenvuorojen kautta teknologian tarjoamia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin.
Arto Tuomisen vetämässä paneelikeskustelussa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa vaikuttavat kansanedustajat sekä ympäristö- ja teknologia-asiantuntijat keskustelevat teknologian roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Aika: ti 19.6.2012 klo 14–18.30
Paikka: HI Design 2012 -näyttely, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, Helsinki
Ohjelma:
14.00 ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
14.30 Energiatehokkuus ja design teollisuusyrityksissä, puheenvuorot à 20 minuuttia
- Energiatehokkaita ratkaisuja teollisuudelle, Toimialajohtaja Petri Lonka, ABB Oy
- Energiatehokas pientalo, Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy
- Vihreä ICT kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, Director, Sustainability in Operations Markus Terho, Nokia Oyj
- Energiatehokkuus Ruukissa, Energia- ja ympäristöjohtaja Toni Hemminki, Rautaruukki Oyj
- Päästöttömät työkoneet - teknologian haasteet, Johtaja, satamateknologia, Hannu Oja, Konecranes Finland Oy
16.10 Paneeli: Onko kestävää kasvua olemassa? Mikä on teknologian rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa?
Keskustelijoina:
Päivi Lipponen, sd
Harri Jaskari, kok
Oras Tynkkynen, vihr,
Antti Rantakangas, kesk
Hanna-Liisa Kangas, WWF:n ilmastovastaava
Heikki Lehtonen, Teknologiateollisuuden energiatyöryhmän puheenjohtaja.
Paneelin juontaa: Arto Tuominen
17.00 Buffet, virvokkeita
Vapaamuotoista verkostoitumista ja mahdollisuus tutustua HI Design -näyttelyyn
18.30 Tilaisuus päättyy
Seminaari järjestetään suomalaisen teollisen muotoilun huippuja esittelevän HI Design 12 -näyttelyn yhteydessä Kaapelitehtaalla. Tilaisuuden lopuksi on mahdollisuus tutustua näyttelyyn.
Ilmoittaudu tästä
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi ylioppilaita ja opettajia
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi kaikille ylioppilaskirjoitusten pitkässä matematiikassa täydet tai lähes täydet pisteet saaneille kevään ylioppilaille 1 000 euron stipendin. 63 pisteen rajan ylitti yhteensä 134 ylioppilasta. Säätiö palkitsi myös 21 ansioitunutta matemaattisten aineiden opettajaa eri koulutusasteilta. Kaiken kaikkiaan säätiö jakoi kevätkaudella apurahoja, palkintoja ja stipendejä yhteensä lähes 0,8 miljoonaa euroa.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on palkinnut pitkässä matematiikassa menestyneitä ylioppilaita vuodesta 2005 alkaen. Tänä keväänä 1 000 euron stipendin sai lakkiaisten yhteydessä 134 ylioppilasta. Näiden lisäksi vaadittavan pistemäärän saavutti 7 abiturienttia, jotka saavat stipendinsä myöhemmin tutkinnon valmistuttua.
Stipendi myönnettiin kaikille pitkästä matematiikasta vähintään 63 pistettä saaneille. Täydet 66 pistettä saavutti tänä vuonna 21 ylioppilasta.
"Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen on teknologiateollisuuden toimialoilla menestymisen perusedellytys ja iloitsemme näistä matemaattisesti lahjakkaista ylioppilaista. On myös hienoa, että hyviä oppimistuloksia tulee eri puolilta Suomea ja kaiken kokoisista lukioista. Lämpimät onnittelut stipendiaateille!" toivottaa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Mervi Sibakov.
Koulujen kärkipaikan vei tänä vuonna Valkeakosken Tietotien lukio kuudella stipendillä, joista jopa kolme saavutettiin täysillä pisteillä. Kakkossijan jakoivat Kuopion Lyseon lukio ja Ressun lukio viidellä stipendiaatilla. Kolmanneksi yltivät Halikon lukio ja Oulun lyseon lukio neljällä stipendiaatilla. Tänä vuonna erityisesti ruotsinkieliset lukiot kunnostautuivat: niiden saamien stipendien määrä tuplaantui.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi ansioituneita opettajia
Säätiö on palkinnut vuodesta 2005 lähtien myös ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia eri koulutusasteilta. Tää keväänä palkittiin 21 opettajaa, joista seitsemän alakoulusta, viisi yläkoulusta, kahdeksan lukiosta ja yksi toisen asteen ammatillisesta oppilaitoksesta. Opettajien palkinnot ovat suuruudeltaan 5 000 euroa.
– Säätiö haluaa kannustaa ammattitaitoisia opettajia jatkamaan ja kehittämään laadukasta työtään. Nuoren innostus matemaattisia aineita kohtaan on usein pitkälti kiinni juuri opettajasta, säätiön asiamies Mervi Sibakov perustelee.
Palkintojuhlaan toi opetushallituksen tervehdyksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön puheenjohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta kiinnitti onnittelupuheessaan huomion matemaattisluonnontieteelliseen osaamiseen kansantalouden selkärankana.
– Teknologiateollisuuden toimialoilla hyvä matemaattisluonnontieteellinen osaaminen on menestymisen perusedellytys. Matematiikan opiskelu antaa pohjaa myös arkielämässä tarvittavalle ongelmanratkaisukyvylle. Opettajilla on oppilaiden motivoinnissa tärkeä ja haastava tehtävä. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö haluaa omalta osaltaan tukea opetustalkoita palkitsemalla opettajia onnistuneesta työstä, Eloranta totesi.
Muut apurahat ja stipendit
100-vuotissäätiö jakoi tänä keväänä koulutuksen kehittämiseen kohdennettuja apurahoja yhteensä viidelle työryhmälle 530 000 euron kokonaissummalla. Aiheet liittyivät fysiikan, tietotekniikan ja laajemmin teknologiaan liittyvän tuotekehityksen koulutuksen kehittämiseen. Apurahoista kolme kohdistui yliopistoille, yksi ammattikorkeakouluille ja yksi kolmannelle sektorille.
Lisätietoja:
Mervi Sibakov, puh. (09) 192 3326 tai 040 772 2882, mervi.sibakov@teknologiateollisuus.fi
www.teknologiateollisuus.fi/100-vuotissaatio
Keväällä 2012 palkitut matemaattisten aineiden opettajat
Ammattikorkeakoulu-uudistuksessa fokus työelämälähtöisyyteen
Ammattikorkeakoulu-uudistusta koskeva keskustelu mediassa on toistaiseksi liittynyt suurelta osin aloituspaikkojen vähentämiseen. Ammattikorkeakoulujen johdolta ja ylläpitäjiltä kaivattaisiin nyt rohkeita keskustelun avauksia siitä, miten ammattikorkeakoulut ja yritykset voivat yhdessä lisätä alueiden vetovoimaa ja edistää yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä.
Hyvää aluepolitiikkaa on vahvistaa ja kehittää osaamista, jota alueella jo toimivat yritykset tarvitsevat pärjätäkseen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa myös tulevaisuudessa tai jota tarvitaan uusien kansainvälisten kasvuyritysten synnyttämiseksi. Työelämälähtöiset, erikoistuneet ja profiililtaan yliopistoista erottuvat ammattikorkeakoulut tulevat pärjäämään kilpailussa parhaista osaajista - tulevaisuuden ammattiosaajista.
Uuden rahoitusmallin kannustettava työelämälähtöisyyteen
Valmisteilla olevan uuden rahoitusmallin tulee kannustaa ammattikorkeakouluja entistä strategisempaan yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa.
Arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan 150 000 - 200 000 uutta yksityisen sektorin, yksityisrahoitteista työpaikkaa kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Parhaiten ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa huolehtimalla koulutuksen laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Kun työelämän osaamisvaateet koko ajan kasvavat, tässä on tehtävää kerrakseen. Tavoitteena on oltava, että ammattikorkeakouluista valmistuneilla on osaamista, rohkeutta ja innostusta, joita tarvitaan kansainvälisesti kilpailukykyisissä, innovaatiotoimintaan pitkäjänteisesti investoivissa yrityksissä.
Hyviä indikaattoreita työelämäyhteistyön läheisyydestä ja koulutuksen relevanssista ovat valmistuneiden työllistyminen; yritysten palveluksessa olevien henkilöiden osallistuminen ammattikorkeakoulujen opetukseen; opettajien tutustumisjaksot ja ohjattu harjoittelu yrityksissä; sekä opiskelijoiden opintopisteet, jotka on hankittu kehittämis- ja lopputyöprojekteissa.
Ammattikorkeakoulujen t&k&i-toiminnan relevanssia mittaa hyvin erityisesti kansainvälistyvien yritysten sitoutuminen ja osallistuminen kehittämistoimintaan.
Pitkäjänteinen yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja paikallisten yritysten välillä lisää yhteisen kehittämistoiminnan vaikuttavuutta yritysten näkökulmasta. Parhaimmillaan yhteistyön tulokset näkyvät sekä yritysten että ammattikorkeakoulujen tehokkaampina ja kehittyneempinä prosesseina ja toimintatapoina, uusina työelämän innovaatioina tai jopa uusina tuotteina tai yrityksinä.
Ammattikorkeakoulujen johtamisrakenteita tulee uudistaa nopealla aikataululla
Osakeyhtiömuoto on osoittautunut hyväksi tavaksi järjestää myös ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakouluilla tulee olla jatkossa vain yksi strateginen hallitus, jossa elinkeinoelämä on monipuolisesti edustettuna. Tämä edistäisi vahvan yhteyden luomista yrityksiin ja yhteisen vision ja strategian luomista ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiseksi. Näitä uudistuksia tulisi viedä eteenpäin nopealla aikataululla jo ammattikorkeakouluja koskevan lakiuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. 040 7419801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuus lupaa edistää vihreää kasvua
”Teknologiateollisuus ry haluaa edistää ympäristö- ja energialiiketoiminnan kasvua rakentamalla yritysten ja muiden kumppanien kanssa uudenlaisia tuote- ja palvelukonsepteja kansainvälisille markkinoille”, avaa toimitusjohtaja Jorma Turunen Teknologiateollisuuden ympäristölupauksen sisältöä.
Teknologiateollisuuden lupaus edistää vihreää kasvua on osa TEMin ja Tekesin käynnistämää kansallista prosessia, jossa pyritään yhdistämään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimenpiteet Suomen kestävän talouden edistämiseksi. Eri toimijat antavat oman konkreettisen lupauksensa roolistaan ja toimistaan tavoitteen saavuttamiseksi. Lupaukset julkistettiin 6.6. Tekesin järjestämässä Green Growth Summitissa.
”Teknologiateollisuuden yrityksillä on merkittävä yhteisvaikutus vihreän kasvun edistämisessä. Yli 1 600 jäsenyritystä tekevät 60 prosenttia Suomen viennistä ja 80 prosenttia koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista”, Turunen muistuttaa.
Monet teknologiateollisuuden yrityksistä toimivat jo cleantech-alalla. Turusen mukaan tarvitaan kuitenkin yritysten ja muiden toimijoiden uudenlaista yhteistyötä, jotta ala lähitulevaisuudessa tuottaa uutta kasvua ja työpaikkoja.
”Haluamme myös varmistaa yritysten kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön, joka kannustaa energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviin innovaatioihin ja ratkaisuihin.”
Teknologiateollisuuden tavoitteena onkin vahvistaa toimintaympäristön kilpailukykyä siten, että se luo suotuisan kasvualustan energia- ja ympäristöliiketoiminnalle. Se parantaa myös yritysten mahdollisuuksia kasvaa, työllistää ja luoda kestävää hyvinvointia.
Lisäksi Teknologiateollisuus kartoittaa uusia vihreän, kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia, hakee yritysryhmiä niiden hyödyntämiseen ja tukee konkreettisesti yritysverkostojen rakentumista.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444
Kestävän kehityksen ryhmäpäällikkö Pirjo Kaivos, puh. 040 540 1796
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Hyvitysmaksulle pitää hakea yksinkertaisempi malli
Teknologiateollisuus tyrmää selvitysmies Markus Leikolan esityksen uudeksi yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmäksi. Ehdotus ei sovi tämän päivän digitaaliseen maailmaan, eikä se tue tekijöiden toimeentuloa tai paranna kuluttajien mahdollisuuksia hyödyntää luovaa sisältöä laillisesti. Ehdotettu malli ei korjaisi nykyjärjestelmän ongelmia, vaan laajentaisi ja pahentaisi niitä. Lisäksi se olisi erittäin kallis ja nostaisi suomalaisen kuluttajan hyvitysmaksurasituksen yhdeksi Euroopan korkeimmista.
Teknologiateollisuus korostaa opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden avaamisen tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Hallitusohjelmassakin todetaan, että Suomi tukee digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä ja työllisyyden edellytysten vahvistamista.
Markkinoiden toiminnan parantaminen edistää tekijöiden toimeentuloa, kannustaa liiketoiminnan lisäämiseen sekä parantaa kuluttajien mahdollisuuksia hyödyntää laillista sisältöä eri muodoissa. Arvioiden mukaan EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuus toisi jopa neljän prosentin lisäyksen bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä.
Kasettimaksu kannustaa piratismiin
Sisällön jakaminen käyttäjille tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, jotteivät kalliit väliportaat syö tekijöiden toimeentuloa.
”Tekijänoikeudella suojatun sisällön korvaamisessa tulee käyttää ensisijaisesti suoraa lisensointia. Järjestelmän tulee olla laite- ja palveluneutraali sekä yksinkertainen. Muunlainen toimintatapa ohjaa kuluttajat hankkimaan sisältöä laittomista lähteistä”, painottaa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt. "Suoralisensointi helpottaa sisällön jakamista tekijältä kuluttajalle, ja se tulee siten nostamaan merkittävästi kuluttajien halua maksaa digitaalisesta sisällöstä sekä tekijöiden saamia tuloja."
Nykyinen laitepohjainen hyvitysmaksujärjestelmä tulee korvata yksinkertaisella keräysmallilla, kuten budjettirahoituksella, veikkausvoittovaroilla tai esimerkiksi YLE-maksun yhteydessä kerättävällä mediamaksulla. "Meillä ei ole varaa tuhlata yhteiskunnan rahoja tai inhimillisiä resursseja nykymallin mukaisella tai sitä vastaavalla raskaalla ja järjenvastaisella keräystavalla, varsinkin, kun näin kasaan saatava summa, 6–7 miljoonaa euroa nykytasolla, on vähäinen verrattuna lisensoinnilla saataviin tuloihin", Ramm-Schmidt korostaa.
Suoralisensointi turvaa taiteilijoiden tulot
Taiteilijoiden ja sisällöntuottajien merkitys yhteiskunnalle on erittäin merkittävä, eikä heille kuuluvaa tuloa saa leikata. Yksinkertaistamalla hyvitysmaksujärjestelmää merkittävästi helpotettaisiin lisensointia digitaalisilla markkinoilla. "Jo pienellä lisäyksellä lisenssituloihin tekijät ansaitsevat kokonaisuutena nykytilannetta enemmän ja yhteiskunta säästää vanhentuneen ja byrokraattisen järjestelmän kulut", korostaa Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Juha Saarnio.
Suoran lisensoinnin tuleekin olla tulevaisuudessa ensisijainen tapa huolehtia korvauksesta tekijälle. Hyvitysmaksu tulee keinotekoisena ja markkinoiden toimintaa haittaavana järjestelmänä ajaa asteittain alas sitä mukaa kun yksityinen kopiointi vähenee ja siitä aiheutuva haitta muuttuu merkityksettömäksi.
Teknologiateollisuuden lausunto
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt, puh. 040 525 0509
Ryhmäpäällikkö Juha Saarnio, puh. 045 135 2688
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Tiukat kemikaaliasetukset vaarantavat työpaikkoja
Luvanvaraisten aineiden käytön tiukentaminen, tiukat kemikaaliasetukset ja lupien hinta vaikeuttavat suomalaisten pk-yritysten toimintaa ja uhkaavat jopa siirtää työpaikkoja maihin, joissa valvontaa on vähemmän. Ajankohtainen esimerkki on kromitrioksidin luvanvaraisuus, joka vaikuttaisi pintakäsittely-yritysten toimintaedellytyksiin.
"Erilaisten aineiden käsittely on jo nyt Suomessa ja EU:ssa selvästi turvallisempaa ja paremmin valvottua kuin kansainvälisesti keskimäärin. Erityisen vaikeaa luvanvaraisuus on niiden aineiden osalta, joiden käyttöä ei voida korvata", sanoo REACH-asetuksen seurannasta vastaava asiantuntija Mia Nores-Korkeamäki Teknologiateollisuudesta.
"Kromitrioksidille ei ole löydetty kovakromaukseen sopivaa korvaavaa ainetta. Jos sen käyttö tulee luvanvaraiseksi, on mahdollista, että pintakäsittelyprosesseja siirtyy Euroopan ulkopuolelle. Samalla kasvaa riski, että tuotantoketjun aiempi vaihe siirtyy mukana, jolloin kaikki raaka-aineetkin hankintaan muualta."
Suomessa pelkästään kovakromauksessa on 100 työpaikkaa, mutta välilliset työllisyysvaikutukset huomiooon ottaen määrä olisi huomattavasti isompi. Kaikki kovakromauksen ja siihen liittyvien työvaiheiden työpaikat ovat pk-yrityksissä. Yritysten yhteinen liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa.
Euroopan kemikaalivirasto on suosittanut 13 erityistä huolta aiheuttavaa, niin sanottua SVHC-ainetta, luvanvaraisiksi. Yksi niistä on kromitrioksidi. Luvanvaraista ainetta ei saa käyttää eikä saattaa markkinoille ilman erikseen haettua ja saatua lupaa. Pelkkä lupahakemus maksaa kymmeniä tuhansia euroja, ja lupa on määräaikainen. Nores-Korkeamäen mukaan kustannus on pk-yrityksille niin suuri, että se saattaa jopa vaarantaa yrityksen toiminnan.
Nykyisin kromitrioksidin turvallista käyttöä valvotaan Suomessa muun muassa ympäristölupien kautta. Esimerkiksi Stratum on tehnyt huomattavia investointeja ympäristön ja työsuojelun riskien vähentämiseksi erityisesti kromitrioksidin turvallisen käytön varmistamiseksi.
Monet suomalaiset yritykset panostavat jo nyt huomattavia summia ympäristönsuojeluun. Esimerkiksi Stratumin liikevaihdosta käytetään 10 % ympäristön-, kemikaaliturvallisuuteen ja työsuojeluun. Kromitrioksidin käytön luvanvaraisuus nostaisi yrityksen kustannuksia huomattavasti.
Lisätietoja:
Asiantuntija Mia Nores-Korkeamäki, Teknologiateollisuus ry, puh. 044 330 0928, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Ympäristöpäällikkö Monique Pillet, Stratum Oy, puh. 075 30 500 339
REACH, RoHS ja GHS - selvitykset Kiinan ja Intian kemikaalilainsäädännöstä ilmestyneet
Sekä Kiina että Intia ovat suomalaisten yritysten tärkeää markkina-aluetta, ja monilla yrityksillä on näissä maissa toimintaa, joka vaatii tietoa ympäristöasioista. Paikallisella ympäristölainsäädännöllä on merkitystä, kun suomalaiset yritykset suunnittelevat tuotteiden vientiä, materiaalien ja osakokoonpanojen tuontia tai tuotannon käynnistämistä Kiinassa tai Intiassa.
Teknologiateollisuus ry selvitti kansainvälisesti toimivien suomalaisyritysten pyynnöstä ympäristölainsäädännön kehitystä Kiinassa ja Intiassa, jotta yritysten olisi helpompi toimia ja tehdä päätöksiä. Selvitykset toteutti Finpro.
Kiinassa ympäristöasioihin kiinnitetään paljon huomiota ja kemikaalilainsäädäntö lähestyy eurooppalaista tasoa. Tähän vaikuttavat Kiinan teollisen tuotannon voimakas kehittyminen sekä maan vientimarkkinoiden tärkeys.
Intian vientimarkkinat ovat vasta kehittymässä. Kemikaalilainsäädäntö on hajanaisempaa ja usein myös suomalaisille yrityksille haasteellista seurata.
Tutustu Kiina- ja Intia-raportteihin.
Lisätietoja:
Pirjo Kaivos, puh. 040 5401796
Mia Nores-Korkeamäki, puh. 044 330 0928
Carina Wiik, puh. 040 717 3627
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
TRIOplus löysi kasvuhaluiset yritykset
Teknologiateollisuuden TRIOplus-hankkeen kasvun ja kansainvälistymisen palveluja käyttäneet yritykset ovat kasvuhaluisia ja -kykyisiä. Yritykset myös haluavat käyttää niille suunniteltuja täsmäpalveluja toimintansa kehittämiseen. Yritysanalyysien ja kehittämishankkeiden myötä yritysten kasvuhalukkuus näyttäisi kasvavan edelleen.
TRIOplussaan osallistuneet yritykset arvioivat liikevaihtonsa ja -voittonsa kehittymistä lähitulevaisuudessa hankkeessa käynnistettyjen kehittämishankkeiden seurauksena. Yritykset tavoittelevat vuoden 2010 lukuihin verrattuna 2,6-kertaista liikevaihtoa sekä merkittävää kasvua liikevoittoon vuoteen 2014 mennessä. 290 kehittämisohjelman laatineen yrityksen osalta tämä tarkoittaisi noin 1,1 miljardin euron yhteenlaskettua kasvua liikevaihtoon. Työntekijämäärän ei yrityksissä kuitenkaan odoteta lähitulevaisuudessa kasvavan merkittävästi, koska resurssit eivät ole laman jälkeen vielä tehokkaassa käytössä. Yritykset arvioivat lisäystarpeeksi noin 2 500 työpaikkaa vuoteen 2014 mennessä.
TRIOplus-hankkeeseen on sisällytetty yrityksiltä saadun palautteen myötä uusia palveluita, joihin Teknologiateollisuuden palvelut pk-yrityksille painottuvat jatkossa. Näitä palveluita ovat strategiapalvelu, Mentoripooli, SPEKtri-yritysjärjestelyhanke, Isot teemat -hanke sekä Verkostoveturi.
Strategiapalvelussa analysoidaan ja arvioidaan eri strategisia vaihtoehtoja ja määritetään tavoitteet sekä toimenpideohjelma niiden toteuttamiseksi. Palvelu tarjoaa tehokkaan, johdetun ja keskustelua inspiroivan toimintamallin yrityksen strategiseen hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn.
Mentoripooli tuo kokeneiden yrityskummien, hallitusjäsenten ja neuvonantajien verkostot joustavasti yritysten käyttöön. Menestyäkseen globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä teknologiateollisuuden pk-yritykset tarvitsevat kokonaisvaltaisen strategian, hyvää hallitustyötä ja korkeatasoista liikkeenjohdon osaamista.
SPEKtri-yritysjärjestelyhanke auttaa yrityksiä löytämään ratkaisuja yritysjärjestelyihin. SPEKtrissä luodaan toimintatapa, jonka avulla pk-yritykset voivat kasvaa ja luoda uutta liiketoimintaa yritysjärjestelyin. SPEKtri-hankkeen osalta käynnissä on pilottivaihe, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta yritysten keskuudessa.
Verkostoveturi-konsepti on kehitetty nopeuttamaan teknologiateollisuuden verkostojen rakentamista. Sen avulla arvioidaan Verkostoveturi-työkalua käyttäen verkoston kehittämistarpeet, rakennetaan verkosto systemaattisesti sekä kootaan tarvittava rahoitus ja asiantuntemus.
Isot teemat etenevät vauhdilla - lue lisää verkkosivuilta
Teknologiateollisuuden Isot teemat -hanke yhdistää yritysten osaamista ja tarjontaa kokonaisuuksiksi, joilla on maailmalla kasvavaa kysyntää. Tavoitteena on synnyttää nopeasti uutta liiketoimintaa ja madaltaa kynnystä kansainvälistymiselle. Hanke on lähtenyt liikkeelle erinomaisesti ja vuoden 2012 aikana on muodostettu jo 14 yritysryhmää. Vuonna 2010 aloitetussa hankkeessa on löydetty jo useita kymmeniä teema-aihioita.
Käynnissä tai valmisteilla olevat isot teemat, ks. alla, esitellään viikolla 24 Teknologiateollisuuden verkkosivuille avattavilla hankkeen omilla sivuilla.
Businesta bioenergiasta
Elektroniikkajätteiden hyödyntäminen
Energiatehokkuusratkaisut Kiinan teollisuudelle
Ilmailualan vientiklusterikonseptin kehittäminen
Kansainvälistymisen helpotusoperaattori
Kelluva rakentaminen
Kiinan paperi ja sellu
Liiketoimintaa säästä
Modulaarinen ja integroiva sairaalarakentaminen
Tuulivoimaloiden napojen kehittäminen
Venäjän öljyteollisuuden modernisointi
Ydinenergia-alan toimittajat
Ympäristö- ja energiatekniikan ratkaisuja Saksaan
Uusia ideoita teemoiksi saadaan niin yrityksiltä itseltään kuin yrityskehittäjiltä ja konsulteiltakin. Teknologiateollisuus toteuttaa Isot teemat -hanketta yhteistyössä TEMin, Finpron ja VTT:n kanssa.
Edistettävien hankkeiden rahoitus vaihtelee eri vaiheissa. Ensimmäisen vaiheen liiketoimintamahdollisuuksien kartoitusta rahoittavat Teknologiateollisuus ry sekä Tekes. Toisessa vaiheessa yritykset rahoittavat puolet hankkeesta itse ja toiseen puoleen haetaan julkista rahoitusta aina tapauskohtaisesti. Kolmannessa vaiheessa yritykset suuntaavat kansainvälisille markkinoille omalla rahoituksellaan tai joissakin tapauksissa Tekesin arvoverkkorahoituksen avulla.
Lisätietoja:
Ryhmäpäällikkö Harri Jokinen, puh. 050 563 5034
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
