Metallityöväen Liitto ja Teknologiateollisuus jatkavat neuvotteluja syksyllä
Metallityöväen Liitto ja Teknologiateollisuus päättivät jatkaa neuvotteluja loppukesästä. Neuvottelua palkoista jatketaan elokuun loppupuolella. Myös neuvottelut Toimihenkilöunionin kanssa jatkuvat syksyllä.
Metallityöväen Liitto ja Teknologiateollisuus ovat allekirjoittaneet pöytäkirjan, jossa sovitaan nyt keskeytyneiden neuvottelujen jatkamisesta loppukesästä.
Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusta on neuvoteltu poikkeuksellisen talouskriisin oloissa. Sen seurauksena sekä maailman, Euroopan että Suomen taloudet supistuvat tänä vuonna. Suomessa talous supistuu eri arvioiden mukaan 5 - 7 %. Teknologiateollisuuden liikevaihto pienenee tänä vuonna 20 - 30 %.
Ulkomaankaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 45 %. Kysyntä on tyrehtynyt kansainvälisillä markkinoilla ja taantuman vaikutukset ovat kohdelleet Suomea voimakkaasti. Rankimmat ja nopeimmat seuraukset viennin nopeasta supistumisesta ovat kohdistuneet teknologiateollisuuteen, joka vastaa noin 60 %:sta Suomen viennistä ja työllistää noin 270 000 työntekijää.
"Ilman vahvaa vientiteollisuutta vaarantuu Suomen ja suomalaisten hyvinvointi. Tämän vuoksi on välttämätöntä hillitä kaikkia kustannuksia sisäisen devalvaation keinoin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Muutoin uhrataan suomalainen kilpailukyky ja teollisuuden mahdollisuus tarjota työpaikkoja", Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko toteaa.
Taantuman kesto on vaikeasti ennakoitavissa. Sen kielteinen vaikutus suomalaiseen teknologiateollisuuteen jatkuu, kunnes investointien ja investointitavaroiden kansainvälinen kysyntä elpyy. Tästä ei vielä ole merkkejä näkyvissä. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vähenivät lähes 50 %.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Risto Alanko
Puh. 040 502 6411
Tulevaisuuden osaajista on huolehdittava myös taantumassa
Teknologiateollisuus ry:n vuosikatsaus:
Teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi vuonna 2008 ennätykselliseen 77 miljardiin euroon, mutta loppuvuonna kohdattiin äkkijarrutus, kun uudet tilaukset vähenivät 40 prosenttia. Yhtä nopeaa ja voimakasta uusien tilausten vähenemistä ei tapahtunut Suomessa edes 1990-luvun alun lamassa. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa uudet tilaukset vähenivät lähes 50 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi viime vuonna vielä noin viisi prosenttia. Loppuvuoden henkilöstövähennyksistä huolimatta myös henkilöstön määrä kasvoi. Teknologiateollisuus työllisti viime vuonna Suomessa 274 000 henkeä. Maaliskuun lopussa henkilöstöä oli 5 000 vähemmän ja lomautettuja yli 30 000. Henkilöstövähennysten laajuus alkaa hahmottua kuluvan vuoden loppupuolella.
Tuoreessa vuosikatsauksessaan Teknologiateollisuus toteaa, että tulevina vuosina alalle palkataan kuitenkin paljon uutta osaavaa henkilöstöä. Alan yrityksistä siirtyy vanhuuseläkkeelle vuosittain 6 000–7 000 tekijää. Tulevien 15 vuoden aikana eläkkeelle siirtyy yli 100 000 ihmistä.
”Nuorille on tarjottava kesätyö-, harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja taantumankin aikana”, muistuttaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäenpää.
Teknologiateollisuus esittelee 2008/2009-vuosikatsauksessaan toimintaansa nuorten osaajien kautta. Miten huippututkimusta ja yritystoimintaa voitaisiin yhdistää, millaista on työ nykyajan konepajassa ja millaista työpaikkaa nuoret arvostavat? Peruskoulun yläasteen oppilaat ovat kuvanneet teknologiateollisuutta kuvin.
Kotimaassa tarvitaan tehokasta elvytystä
Tämän vuoden tammikuussa teknologiateollisuuden liikevaihto oli 28 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Vertailun vuoksi on kuitenkin huomattava, että alan yritysten liikevaihto kasvoi Suomessa peräti 60 prosenttia vuosina 2004–2008.
Teknologiateollisuuden myynnistä meni viime vuonna 75 prosenttia vientiin. ”Vientikysyntään Suomi ei voi vaikuttaa millään tavoin. Sen sijaan kotimaassa on välttämätöntä tehdä lisää tehokkaita elvytys- ja sopeutustoimia”, Martti Mäenpää korostaa.
Lisätietoja:
Tarja Virmala
viestintäjohtaja
Puh. 0400 484 693
Vuosikatsauksen voi ladata täältä:
Puolustusvoimien uudet hankinnat tärkeitä puolustus- ja ilmailuteollisuuden työllisyydelle
Puolustusvoimien 29.4. julkaistut päätökset ilmatorjuntaohjusten ja tutkajärjestelmien hankinnoista tulivat oikeaan aikaan myös Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuuden kannalta. ”Päätoimittajat ovat ulkomaisia yrityksiä, mutta toimituksiin kuuluvat laajat alihankinta- ja vastaostosopimukset omien kompensaatiosääntöjemme mukaisesti. Näin ollen työllistävä vaikutus on mittava monelle suomalaiselle puolustustarvikealalla toimivalle yritykselle”, sanoo Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys ry:n pääsihteeri Henrik Nordell.
Puolustusteollisuus on siinä mielessä poikkeava teollisuudenala, että vientikauppojen yhteydessä vaaditaan lähes poikkeuksetta 100 %:n vastaostovelvollisuus ulkomaiselta myyvältä yritykseltä. ”Näin on tiettävästi myös nyt ajankohtaisissa kaupoissa. Puhutaan yhteensä noin 1500–2000 miestyövuodesta", Nordell arvioi.
Kilpailevat ulkomaiset yritykset ovat jo kauan valmistelleet omia ns. vastaostopaketteja. Paitsi työllisyyden kannalta vastaostot ovat varsin tärkeitä alan kotimaisen teollisuuden osaamisen ja teknologian tason kannalta.
Kompensaatiosääntöjen perusteella voidaan myös hankkia markkinointiapua alan suomalaisille tuotteille. Säännöissä sanotaan mm., että on kiinnitettävä erityistä huomiota puolustusalan vientitilausten saamiseen Suomeen, samoin kuin korkean teknologian hankintaan Suomen puolustusteollisuudelle.
”Moni muu teollisuussektori on ehkä kärsinyt enemmän nykyisestä lamasta kuin puolustus- ja ilmailuteollisuus kokonaisuutena, mutta tiedossa on tälläkin alalla useita yrityksiä, joihin lama jo vaikuttaa. Yritykset pääsevät nyt suunnittelemaan tulevaisuuttaan uudelta pohjalta, mikäli ne ovat mukana nyt julkaistujen kauppojen alihankintaketjuissa”, Nordell toteaa.
Lisätietoja:
Henrik Nordell
pääsihteeri
Puh. 09 192 3399 tai 040 830 1641
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Metallinjalostajilta rahasto osaamisen kehittämiseen
Rahaston nimi on Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto. Rahaston tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta, opetusta ja opiskelua yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.
"Tarkoituksensa toteuttamiseksi rahasto muun muassa tukee tutkimustyötä myöntämällä apurahoja Suomessa toimiville tutkijoille, tutkimusryhmille, yksittäisille jatko-opiskelijoille tai yhteisöille. Se voi tukea yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmien ja opetusmenetelmien kehittämistä sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä myöntämällä apurahoja ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa suoritettavia tutkintoja ja tutkimustöitä varten", toteaa Metallinjalostajien hallituksen puheenjohtaja Juha Rantanen.
Tukea voi saada myös osallistumiseen kansainvälisiin kokouksiin ja ulkomaiseen työharjoitteluun sekä vierailevien tutkijoiden ja luennoitsijoiden kutsumiseen.
"Rahasto voi myöntää apurahoja hyvin menestyneille opiskelijoille, opiskeluun ulkomaisissa yliopistoissa tai ulkomailla tapahtuvaan työharjoitteluun. Se voi osallistua myös oppi- ja väitöskirjojen julkaisukustannuksiin tai myöntää tunnustuspalkintoja erinomaisesti suoritetuista opinnäytteistä ja metallien jalostukseen liittyvistä huomattavista ansioista", Rantanen lisää.
Apurahoina jaetaan 300 000 euroa vuodessa
Rahaston pääoma on vähintään kolme miljoonaa euroa, joka kerätään viiden vuoden aikana, vuodesta 2010 alkaen. Näiden pääomaosuuksien lisäksi lahjoittajayritykset voivat tukea rahaston toimintaa vuosittaisilla lahjoituksilla, joiden yhteissummasta Metallinjalostajien hallitus antaa vuosittain suosituksen. Rahasto voi myös vastaanottaa pääoma- tai toimintalahjoituksia ja testamentteja.
"Rahaston toiminnan ensimmäisenä, vuonna 2009 alkavana viisivuotiskautena on tarkoitus jakaa apurahoja vuosittain noin 300 000 euroa", Juha Rantanen kertoo.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallitus päättää apurahojen jaosta Metallinjalostajat ry:n hallituksen esityksestä.
Lisätietoja:
Sirpa Smolsky
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
Puh. 09 192 3379.
Yritykset puntaroivat taantumaskenaarioita
Teknologiateollisuudessa on mietitty taantuman vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön eri taantumaskenaarioiden kautta. Tavoitteena oli pohtia keinoja ja toimenpiteitä, joilla yritysten ja Suomen kilpailukykyä voidaan ylläpitää nyt ja tulevaisuudessa.
Taantumalle luotiin kolme vaihtoehtoista skenaariota: merkittävä taantuma, nopeahko toipuminen vuonna 2010; vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen vuoden 2010 loppupuolella; ja syvä ja pitkäkestoinen taantuma, jossa toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella.
Työssä havaittiin, että yritysten olisi syytä arvioida ja mitata, mitä vaikutuksia eri taantumaskenaarioilla on niiden toimintaan. Lyhyellä aikavälillä yritysten on myös syytä varmistaa taloutensa perusta, sopeuttaa kustannukset ja keskittyä ydintoimintaansa. Lisäksi kannattaa panostaa myyntiin ja vahvistaa asemia kasvumarkkinoilla. Esille tulleita pidemmän aikavälin menestystekijöitä taas ovat esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja -mallien hyödyntäminen sekä investoiminen ihmisiin.
Taantuma asettaa haasteita johtamiselle ja muutoksen hallinnalle. Sudenkuoppia voivat olla esimerkiksi johtoryhmän puutteellinen yhteinen valmistautuminen ja toimenpiteiden hajanaisuus.
Skenaariotyössä pohdittiin myös kriittisiä kansallisia menestystekijöitä ja taantuman vaikutusta verkostoitumiseen ja palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnan kehitykseen.
Mukana olleet yritykset hyödyntävät saatuja tuloksia strategiatyössään.
Lisätietoja:
Juha Ylä-Jääski
johtaja
Puh. 09 192 3378 tai 040 903 0606
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Teknologia-alat tutuiksi yhteisöllisesti
Teknologiateollisuus on tarjonnut tulevaisuuttaan pohtiville nuorille faktoja teknologia-alojen opinnoista ja ammateista internetissä omien verkkopalvelujensa kautta jo useiden vuosien ajan. Kuluvan kevään aikana nuoria on lähestytty myös uudenlaisin keinoin heidän omissa verkkoyhteisöissään.
Teknologiateollisuus on kevään aikana ollut yhteydessä laajaan joukkoon nuoria heidän omissa ympäristöissään verkossa ja tarjonnut tietoa teknologia-alojen opinnoista ja ammateista. Toimenpiteiden tärkein kohderyhmä verkkoyhteisöissä ovat yläkoulun 7.- ja 8.-luokkalaiset. Tarkoituksena ei ole opettaa tai tuputtaa teknologia-alaa, vaan innostaa nuoret pohtimaan tulevaisuuttaan.
Teknologiateollisuuden Aapeli.com-sivustolle luoma yhteisö keräsi valtavan määrän nuoria kävijöitä, jotka kertoivat tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kyselivät eri ammateista. Keskustelun lisäksi brändätyt t-paidat loivat yhteisöllisyyttä ja tulivat suosituiksi kävijöiden virtuaalihahmojen yllä. Vaikka varsinainen kampanja toteutettiin jo helmikuussa, nuoret kyselevät edelleen innokkaasti tulevaisuuden opiskelumahdollisuuksista Teknologiateollisuuden yhteisössä.
IRC-Galleriassa nuoria aktivoitiin maalis-huhtikuussa osallistumaan itse sivuston sisällön tuotantoon. Teknologiateollisuudella oli IRC-Galleriassa yhteisösivu, jossa nuoret saivat tuottaa kuvia, jotka esittivät heidän näkemystään teknologian tekijöistä. Nuoret lähettivät yhteisöön satamäärin kuvia, joita katsottiin tuhansia kertoja. Kävijöillä oli myös mahdollisuus äänestää omaa suosikkiaan. Samalla linjalla jatketaan toukokuussa, kun nuoria innostetaan YouTube-videopalvelussa pohtimaan, mikä on teknologiaa.
Tavoitteena on, että koululaisilla on muistijälki ja mielikuva teknologiateollisuuden monista mahdollisuuksista ennen kuin valinta jatkokoulutuksesta tulee ajankohtaiseksi. Kun koulutusvalinnan aika on käsillä, mielikuvat toivottavasti ohjaavat nuoret etsimään lisää tietoa esimerkiksi Teknologiateollisuuden omalta Opiskelijaboxi.fi-sivustolta.
Lisätietoja:
Birgitta Ruuti
Puh. 09 192 3365 tai 040 581 8603
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
100-vuotissäätiö lahjoitti Innokide-palkinnon
Innovaatiojournalismin seura Finjo jakoi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön lahjoittaman Innovaatiokide 2009 -palkinnon viime vuoden parhaasta innovaatioita käsittelevästä lehtijutusta. Palkinnon sai Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Perttu.
Perttu palkittiin keväällä 2008 Helsingin Sanomissa julkaistusta kuusiosaisesta Energiaa etevästi -juttusarjasta.
Vuosittain järjestettävän Innovaatiokide-kilpailun palkinto myönnetään ”journalistiselle esitykselle, jossa on erityisen ansiokkaasti käsitelty jotakin innovaatioteemaa”.
Mediapäivillä 3.4. järjestetyssä palkinnonjakotilaisuudessa kilpailun voittajalle luovutettiin 3 000 euroa sekä luonnonkiteestä valmistettu palkintokide. Tämänvuotisen voittajan valitsi tekniikan tohtori Yrjö Neuvo.
Voittaneeseen juttusarjaan kuuluvissa kirjoituksissa kerrottiin muun muassa, miten elintarvikejätteistä tuotetaan energiaa, kuinka maito- ja mehupurkkien muovikalvoista syntyy sähköä ja miten tuulta ja aurinkoa hyödynnetään uusiutuvina energianlähteinä.
”Jukka Pertun kuusiosainen juttusarja osoittaa hienosti, että voimme jo nyt tuottaa Suomessa energiaa ympäristöystävällisesti mitä moninaisimmilla keinoilla”, Yrjö Neuvo perusteli valintaansa.
”Kyseessä on innovatiivisia näköaloja laajasti avaava, upea ja yllättävä kirjoitussarja, jossa samalla esitellään, miten suomalaista yritystoimintaa on syntynyt ja syntymässä alalle.”
Bisnesmahdollisuudet hyvin esillä
Neuvon mukaan Innovaatiokide 2009 -kilpailun voittanut juttusarja sai lukijan pohtimaan omia kierrätysratkaisujaan ja keinoja säästää energiaa, ja hän uskoi useampienkin lukijoiden saaneen kimmokkeen ainakin harkita oman yrityksen perustamista. ”Bisnesaspekti oli jutuissa mukana, kuten innovaatiojutuille sopii.”
Innovaatiokide 2009 -kilpailuun tarjottiin ehdolle yhteensä 56 viime vuonna julkaistua innovaatioaiheista kirjoitusta.
Palkitun energia-aiheisen juttusarjan lisäksi Neuvo valitsi kärkikolmikkoon Jyri Raivion kirjoittaman Helsingin Sanomissa julkaistun jutun ”Sähköautoa kootaan avoimen koodin yhteisössä”, joka kertoo käytettyjä autoja sähkökäyttöisiksi muuttavasta nettiyhteisöstä, sekä Aamulehdessä julkaistun Sami Suojasen kirjoittaman reportaasin ”Tilaa hallille!”, jossa kuvataan nokialaisen teollisuusalueen arkea.
Lisätietoja:
Asiamies Mervi Sibakov
Puh. 09 192 3326 tai 040 772 2882
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Palveluliiketoiminta tasaa taantuman vaikutuksia
Teollisuuden palveluiden myynti ja tilauskanta ovat säilyneet melko vakaina taantumasta huolimatta. Palvelusopimukset ovat pitkäkestoisia, ja palvelujen osuus yritysten liiketoiminnassa on kasvanut. Palvelusopimuksia ei ole merkittävästi lykätty tai peruttu. Useissa yrityksissä arvellaan palveluliiketoiminnan tarjoavan kasvumahdollisuuksia myös taantuman aikana. Tällaisia tuloksia saatiin kyselystä, jonka toteutti BestServ Forum maaliskuussa 2009.
Yritysten uskallus tehdä uusia investointipäätöksiä on heikentynyt ja laitekanta ikääntyy. Huoltopalveluiden ja laitteiden ylläpidon tarve kasvaa. Yrityksistä on taantuman kiristämän kilpailun myötä tullut yhä vaativampia, ja ne tarkastelevat kriittisesti oman toimintansa kustannustehokkuutta ja suorituskykyä.
Jos tarjonta ja toimitusprosessit ovat kunnossa, palveluliiketoiminta on mahdollisuus tasata taantuman vaikutuksia. Yli 2/3 kyselyyn vastanneista arvioi, että henkilöstövähennyksiltä palveluliiketoiminnassa vältytään, ja heistä yli neljännes arvioi, että on tarvetta ja hyvä mahdollisuus rekrytoida lisää osaajia.
Optimismia on myös aikeissa panostaa palveluliiketoiminnan kehittämiseen: Taantumasta huolimatta kehityspanoksien arvellaan olevan jopa hienoisessa kasvussa. Erityisesti palvelujen tarjontaa, tuotteistamista, asiakassuhteita, henkilöstön osaamista ja palvelutoiminnan tehokkuutta kehitetään. Kehityskohteiden taustalla ovat asiakkaiden kasvanut hinta- ja laatutietoisuus sekä tarve selkeyttää arvolupausta eli arvoa, minkä palvelu asiakkaalle tuottaa.
Kasvumahdollisuuksia taantuman aikana
Taantuma haastaa yritykset parantamaan kilpailukykyään. Yrityksille on ratkaisevan tärkeää löytää kohteet, joita parantamalla saadaan kustannustehokkaimmin ja nopeimmin aikaan myynnin kasvuun johdattavia hyötyjä asiakkaalle. Moni kyselyyn vastannut yritys näkee tarpeita myös yritysjärjestelyille ja uusille palveluinnovaatioille. Tietointensiiviset ja asiakkaan suorituskykyä parantavat palvelut ovat erityisen kiinnostavia.
"On ilahduttavaa huomata, että kustannussäästöjen sijaan moni yritys on nähnyt taantuman myös mahdollisuutena parantaa asiakassuhteita. Asiakaskeskeisyys ja kyky motivoida asiakkaat mukaan luomaan palvelukonsepteja jo taantuman aikana varmistavat seuraavassa nousussa muita paremman kilpailukyvyn. Monet yritykset ovat vahvistamassa palveluresurssien asemaa ja osaamista lähellä asiakkaita", liiketoiminnan kehityspäällikkö Kim Kaijasilta Vaisalasta kertoo.
BestServ Forum (www.bestserv.fi) on suomalaisten teollisuusyritysten ja tutkimuksen välinen verkosto, joka jakaa avoimesti osaamistaan ja kokemuksiaan palveluliiketoiminnasta. BestServin jäsenenä on tällä hetkellä yli 30 Suomessa toimivaa yritystä. Vuodesta 2003 lähtien toimineesta yhteisöstä vastaa Teknologiateollisuus ry ja sitä koordinoi VTT. Palveluliiketoiminnan taantumakysely toteutettiin BestServ-yhteisön nykyisten ja aiempien jäsenyritysten keskuudessa maaliskuun 2009 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 33 henkilöä 23 yrityksestä. Kyselyä täydennettiin haastatteluilla ja VTT:n keräämällä aineistolla. Pienestä otoksesta johtuen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina.
Lisätietoja:
Liiketoiminnan kehityspäällikkö Kim Kaijasilta, Vaisala Oyj, puh. 040 564 9815
Johtaja Ilkka Niemelä, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 545 2213
Teknologiapäällikkö Iiro Salkari, VTT, puh. 040 525 4771
Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi -verkkopalvelu avattu
Teknologiateollisuus ry:n ympäristötyöryhmä käynnisti keväällä 2008 Ympäristöosaaminen verkostoissa ja pk-yrityksissä -hankkeen. Sen tarkoituksena oli luoda yrityksille malli ja tarjota hyviä toimintatapoja ympäristöasioiden hallintaan. Hankkeen tuloksena on valmistunut Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi -verkkopalvelu ja siihen liittyvä Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi - toimintamalli ja työkalut -kirja.
Ympäristöosaamisesta on kehittymässä entistä voimakkaampi kilpailutekijä ja samalla yksi yrityksen menestyksen edellytyksistä. Aktiiviset yritykset saavat kustannussäästöjä ja kilpailuetua ottamalla ympäristönäkökohdat huomioon toiminnassaan ja tuotteissaan. Ympäristöasioiden hallinnan tulisi olla osa liiketoimintaa ja strategiaa. Tämä edellyttää ympäristönäkökohtien integroimista osaksi jokapäiväistä toimintaa ja koko henkilökunnan sitoutumista toiminnan aktiiviseen kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi -verkkopalvelu tarjoaa selkeän toimintamallin, joka auttaa yritystä keskittymään sen toiminnalle merkittävimpien ympäristöosaamisalueiden kehittämiseen ja tarvittavien toimenpiteiden priorisoimiseen. Valmiiksi mietityn toimintamallin avulla yrityksessä voidaan kohdistaa kehittäminen ja resurssit oikeisiin asioihin. Se ohjaa myös valitsemaan oikeat työkalut yrityksen tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Verkkopalveluun voi tutustua ja sen voi tilata osoitteesta
www.ympäristöosaaminen.fi.
Verkkopalvelussa esitetty selkeä toimintamalli ja kokonaiskuva yrityksen ympäristöosaamisen osa-alueista on kiteytetty myös Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi - toimintamalli ja työkalut -kirjaksi. Kirja on tilattavissa Teknologiainfo Teknovan nettikaupasta
http://www.teknologiainfo.net.
Lisätietoja:
Ryhmäpäällikkö Pirjo Kaivos
puh. (09) 192 3282
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Yliopistouudistus Suomelle ainutlaatuinen mahdollisuus
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teerin alustus keräsi ennätysjoukon kuulijoita Teknologiateollisuuden kevätkokoukseen. Aalto-yliopistossa tiede, taide kohtaavat muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan uutta luovalla ja eri osapuolia hyödyttävällä tavalla, Tuula Teeri kertoi.
Aalto-yliopistossa halutaan tarjota opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muille toimijoille entistä parempia mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon, yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen.
Tuula Teeri totesi, että eduskunnan käsittelyssä olevan uuden yliopistolain mukaan myös jatkossa opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan päätöksenteko säilyy vahvasti yliopistoyhteisön omissa käsissä. Aalto-yliopistossa tullaan panostamaan yliopistojohtamisen kulttuuriin ja käytäntöihin. "On hedelmällistä saada myös yliopistoyhteisön ulkopuolista asiantuntemusta yliopistojohtamiseen, sillä lisääntyvän autonomian myötä yliopistoilla on entistä paremmat mahdollisuudet valintojen ja tulevaisuuden tekemiseen. Tähän tarvitaan myös kauaskantoisempaa, strategista johtamista. Itsenäisen oikeushenkilön asema lisää samalla yliopistojen vastuuta omasta toiminnastaan", Teeri totesi.
Elinkeinoelämä pitää yliopistouudistusta välttämättömänä. Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat, että globaalin rakennemuutoksen myötä korkeatasoisen tutkimuksen ja laadukkaan opetuksen merkitys kasvaa entisestään. Parhaat yliopistot vetävät puoleensa paitsi parhaita opiskelijoita myös kärkiyrityksiä.
Myös muualla maailmassa yliopistoissa on todettu tarve uudistua. Suomen yliopistouudistus on jo saanut paljon positiivista kansainvälistä julkisuutta. Suomella onkin nyt ainutlaatuinen mahdollisuus kulkea uudistuksen eturintamassa. Pallo on nyt eduskunnan käsissä!
Lisätietoja:
Mervi Karikorpi
johtaja
Gsm: 040 7419801
