Teknologiateollisuuden sidosryhmäkirje 2/2011
Ylimitoitetut palkkavaatimukset johtivat Teknologiateollisuuden neuvottelujen katkeamiseen ja sopimusten irtisanomiseen 30.9.2011 alkaen
Teknologiateollisuuden kolmivuotisten työehtosopimusten viimeisen vuoden palkantarkistuksista tuli neuvotella ja sopia alan talous- ja työllisyysnäkymien perusteella toukokuun loppuun mennessä. Kaikkien ammattiliittojen kanssa käynnistetyt neuvottelut keskeytyivät toukokuun lopulla. Syynä keskeytymiseen olivat vakavat näkemyserot syksyn 2011 palkankorotusten suuruudesta ja toteutustavasta.
Näkemyserot palkankorotusten perusteista
Neuvotteluissa Metallityöväen Liitto, Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Ammattiliitto Pro sekä Toimihenkilöliitto ERTO hakivat yleiskorotuspainotteisia noin 4 prosentin palkankorotuksia. Vaatimuksia perusteltiin muun muassa kohonneella inflaatiolla, joka kuitenkin on pääosin kansainvälisistä tekijöistä ja eräistä veroratkaisuista johtuvaa.
Teknologiateollisuuden tavoitteena syksyn osalta oli sopia tulevat palkantarkistukset yrityskohtaisia tarpeita painottaen ja ottaen huomioon vaikutukset kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen. Niille ylimitoitetut sopimusratkaisut olisivat tuhoisia. Viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä huolimatta alan yritysten tuotanto ja tilauskanta kokonaisuudessaan ovat edelleen olennaisesti taantumaa edeltävää aikaa alemmalla tasolla. Lisäksi alan yritysten kannattavuus, taloudellinen tilanne sekä työllisyysnäkymät vaihtelevat merkittävästi.
Vaaditut palkankorotukset ja niistä seuraava työvoimakustannusten nousu merkitsisivät alan yritysten ohella koko suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn sekä kasvu- ja työllisyysedellytysten vaarantamista kotimaisella palkkainflaatiolla tilanteessa, jossa keskeisten kilpailijamaiden työvoimakustannusten nousu teknologiateollisuudessa alittaa selvästi Suomessa kevään aikana muodostuneen palkankorotuslinjan. Ilman uusia korotuksiakin vuoden 2011 työvoimakustannukset teknologiateollisuudessa nousevat vuositasolla keskimäärin noin 1,5 prosenttia. Nousu johtuu eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen noususta sekä viime syksyn palkankorotuksista tälle vuodelle aiheutuneesta ns. palkkaperinnöstä.
Ei edellytyksiä palkankorotustarjoukseen
Edellä kuvatuista palkkaratkaisun perusteita ja toteutusta koskevista näkemyseroista ja palkansaajajärjestöjen ylimitoitetuista vaatimuksista johtuen Teknologiateollisuus ei katsonut olevan edellytyksiä palkankorotustarjouksiin, jotka olisivat voineet johtaa sopimuksiin kevään neuvotteluissa.
Ammattiliittojen irtisanomiset katkaisevat sopimuskauden 30.9.2011
Neuvottelujen katkettua ammattiliitot päättivät sopimusten irtisanomisista. Irtisanomisten perusteella Teknologiateollisuuden työntekijöitä, toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä sekä tietotekniikan palvelualaa koskevat sopimukset päättyvät syyskuun lopussa. Samaan aikaan päättyy myös suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus. Toimihenkilöitä koskeva sopimus suunnittelu- ja konsulttialalla päättyy alun perin sovitusti lokakuun 2011 lopussa. Neuvottelut syksyllä päättyvien työehtosopimusten uudistamisesta pyritään käynnistämään hyvissä ajoin ennen sopimusten päättymistä.
Lisätietoja antavat varatoimitusjohtaja Risto Alanko (puh. 040 5026411), apulaisjohtaja Ari Sipilä (puh. 040 733 9688), ryhmäpäällikkö Pekka Kärkkäinen (puh. 0400 608 522) ja ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi (puh. 040 833 9577).
Kilpailukyvyn heikkeneminen vaarantaa suomalaiset työpaikat
Teknologiateollisuuden työpaikkojen siirtyminen Suomen ulkopuolelle on jälleen kiihtynyt. Kansainvälisen talouden kasvun moottoreina toimivat kehittyvien talouksien maat, mutta läntisten teollisuusmaiden kehitystä varjostavat velkaongelmat. Epävarmuus on nopeasti lisääntynyt.
Keskeinen kansallinen haaste on suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn globaalin kilpailukyvyn parantaminen. Tämä on tulevan hallituksen suurin ja tärkein tehtävä.
Yrityksillä ulkomailla jo enemmän työvoimaa kuin Suomessa
Teknologiateollisuuden ulkomaisissa tytäryrityksissä olevan henkilöstön määrä ylitti Suomen henkilöstömäärän vuoden vaihteessa 2009-2010. Vuonna 2010 ulkomailla olevan henkilöstön määrän lisääntyminen kiihtyi, ja kehitys on jatkunut myös vuoden 2011 alkupuolella. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstömäärä on kasvanut 306 000:een.
Samanaikaisesti teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa on vähentynyt vuoden 2008 syksyn jälkeen 13 prosenttia eli yli 40 000:lla ja on nyt 290 000. Vientiteollisuus tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta edelleen noin puolet.
Teknologiateollisuus on tehnyt selvityksen alan henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä globaalisti eritellen kehityksen Suomessa ja ulkomailla toimivissa tytäryhtiöissä.
Tulevan hallituksen tärkein tehtävä: kilpailukyvyn parantaminen
Maailmantaloudessa ja Suomen taloudessa on paljon riskejä, jotka edellyttävät määrätietoisia toimia yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta myös julkisten menojen priorisointia.
- Hallitusneuvotteluissa on katsottava tosiasioita silmiin suomalaisen työn ja yrittämisen näkökulmasta. Haasteeseen on vastattava kaikilla kansallisessa päätöksenteossa olevilla keinoilla. Pään paneminen pensaaseen johtaisi työpaikkojen, osaamisen ja pääomien menettämiseen painottaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.
- Vientiteollisuuden tarpeet on ymmärrettävä koko hyvinvoinnin perustan vahvistamisena. Yhtään työpaikkaa tai yritystä ei saa uhrata hölmöyden alttarille heikentämällä teollisuuden toimintaedellytyksiä.
- Tulevien verolinjausten tärkeimmän tavoitteen on oltava kilpailukyvyn ja kasvun parantaminen. Verotusta on uskallettava uudistaa niin, että se kannustaa paremmin työn tekemiseen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Alentamalla verotusta voidaan lisätä verotuloja, mutta kiristyvä verotus voi jopa vähentää niitä, korostaa Turunen.
Teknologiateollisuus globaalisti -raportti 2/2011 (pdf)
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310, 0500 445 444
viestintäjohtaja Mika Nykänen, puh. 040 825 7329
pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (09) 192 3358, 040 750 5469
Insinöörikoulutusta ja ammattikorkeakouluverkostoa halutaan uudistaa
Teknologiateollisuus ry, Uusi Insinööriliitto UIL ry, Insinööriopiskelijaliitto ja ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalan opettajajärjestö TOOL ry luovuttivat opetus- ja kulttuuriministeriölle yhteisen vetoomuksen insinöörikoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.
Suomi elää viennistä, ja kansantalouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden lujittamiseksi jokainen viennistä saatava euro on tarpeen. Teknologiateollisuus ja muut OKM:lle luovutetun vetoomuksen allekirjoittajat korostavat, että vientitulot perustuvat suurelta osin teollisen tuotannon ja siihen kytkeytyvän palveluliiketoiminnan kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla. Syntyvien vientituotteiden ja palvelujen aikaansaamisessa insinöörit ovat avainasemassa. Teknologiateollisuus ry, UIL ry, Insinööriopiskelijaliitto ja TOOL ry kantavat huolta insinöörien - kilpailukyvyn kannalta keskeisen ammattiryhmän - osaamisesta ja sen ylläpidosta.
Teknologiateollisuus ry ja insinöörejä, opiskelijoita ja opettajia edustavat järjestöt ovat yksimielisiä siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa tulee uudistaa. Perusrahoituksen tulisi jatkossa tulla suoraan valtiolta ja rahoituksen tulisi perustua pääsääntöisesti toiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen. Allekirjoittaneet tahot näkevät osakeyhtiö- ja säätiömuodon sopivimmiksi ylläpitomuodoiksi ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakoululakia uudistettaessa tulisi myös varmistaa, että ammattikorkeakouluilla on jatkossa yksi hallitus ja että siinä on vahva elinkeinoelämän edustus.
Teknologiateollisuus ry, UIL ry, Insinööriopiskelijaliitto ja TOOL ry korostavat vetoomuksessaan erityisesti ammattikorkeakoulujen opetustehtävän tärkeyttä. Työelämän osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan parhaiten panostamalla oppimiseen ja opetusmenetelmiin. Myös harjoittelun painoarvoa insinöörikoulutuksessa tulee kasvattaa nykyisestä. Ammattikorkeakoulujen odotetaan tiivistävän yhteistyötä erityisesti kasvavien ja innovaatiotoimintaan panostavien pk-yritysten kanssa.
Ammattikorkeakoulut voivat huolehtia alueellisesta tehtävästään erikoistumalla ja panostamalla alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta kriittisiin osaamisalueisiin. Alueen elinkeinoelämään vahvasti integroitunut ja aidosti kilpailukykyinen ammattikorkeakoulu luo paikkakunnalle positiivisen kierteen.
Lisätietoja:
johtaja Mervi Karikorpi
040 7419801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Tutka-menetelmät ohjaavat työhyvinvointiin teknologiateollisuudessa
Teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa luodut Tutka-menetelmät haastavat johdon ja henkilöstön lisäämään työhyvinvointia yhteistyössä. Työhyvinvoinnin nykytila on selvitetty hankkeen pilottiyrityksissä ja konkreettiset kehittämistoimenpiteet ovat käynnissä.
Hyvä työ - Pidempi työura -hankkeen kotisivut ovat osoitteessa www.tyohyvinvointi.info.
Hankkeessa ovat mukana Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt ry ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry.
Opettajat ja opinto-ohjaajat tutustuivat yrityksiin
Teknologiateollisuus tutuksi -päivät ovat saaneet opinto-ohjaajia ja opettajia liikkeelle runsain määrin kevään aikana. Tavoitteena on ollut päivittää osallistujien tiedot alasta ja alalla tarvittavasta osaamisesta tutustumalla Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiin.
25 opinto-ohjaajaa Pirkanmaalta ja Satakunnasta seurasi 15.4.2011 Luvata Pori Oy:ssä upeaa ja innostunutta yritysesittelyä. Opinto-ohjaajat saivat tilaisuudesta nuorille välitettäväkseen paljon tietoa työelämässä tarvittavasta osaamisesta ja asenteesta.
70 peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajaa Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä oli tutustumassa insinöörien kiehtovaan maailmaan 20.5.2011 Outotec Oyj:ssä Espoossa. Kielitaito ja ihmissuhdetaidot nousivat keskustelussa esiin tärkeinä työelämävalmiuksina.
Tietotekniikka-ala kiinnosti 45 pohjoisavolaista opinto-ohjaajaa, rehtoria ja tietotekniikan opettajaa ENFO Oyj:ssä Kuopiossa 27.5.2011. Tilaisuudessa kuultiin nuorten enfolaisten tarinoita omista uravalinnoistaan.
Lisätietoja:
asiantuntija Pirkko Pitkäpaasi, puh. 040 569 2485
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
www.openet.fi
Vision teemana globaalin kilpailukyvyn rakentaminen
Yrittäjä, bisnesenkeli ja vaikuttaja Risto Siilasmaa iloitsee Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision (2/2011) haastattelussa yrittäjyysilmapiirin vahvistumisesta.
Risto Siilasmaa oli yksi niistä pioneereista, jotka rakensivat Suomesta maailman tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaan. Asiasta hypetys on jäänyt kauas taakse, kärkisija on vaihtunut pikemminkin takapajulaksi. Hän perää poliittisilta päättäjiltä puheiden mukaisia tekoja, jotka kannustavat kansainväliseen kasvuyrittäjyyteen.
Tehoja olisi Siilasmaan mukaan haettavissa myös julkiselta sektorilta. Sen tietohallintobudjetti on noin 2,1 miljardia euroa. Siitä valtion tietohallintojohtajan, jota voi pitää keskeisenä julkisen hallinnon koordinaattorina, alla on suoraan noin 40 miljoonaa euroa. Ei voi kuvitella yhtäkään menestyvää yksityistä yhtiötä, jossa tietohallintojohtajalla olisi suora budjettiohjaus vain kahteen prosenttiin budjetista, ihmettelee Siilasmaa.
Siilasmaa vaatii, että asialle viimeinkin tehtäisiin jotain. Väestön ikääntyessä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle välttämätön talouden kasvu voi jatkossa pohjautua yksinomaan työn tuottavuuden parantumiseen. Siilasmaa uskoo teknologiaan maailmaa eteenpäin vievänä voimana. Hän on vakuuttunut, että työn tuottavuutta voidaan nostaa vain hyödyntämällä tietotekniikkaa totuttujen rakenteiden ja toimintamallien muuttamiseen.
Johtaja Jari Saaranen kertoo Visiossa Fastems Oy:n hieroneen pitemmän aikaa suurta ohutlevyosien valmistukseen käytettävien työvälineiden kauppaa ajoneuvoteollisuudelle. Viime syksynä kaupat syntyivät, mutta siihen sisältyi ehto: toimitusajasta oli nipistettävä 30 prosenttia.
Vaikka Fastems on Suomen suurin työkaluvalmistaja, sillä ei Saarasen mukaan ollut mitään mahdollisuuksia suoriutua asetetusta ehdosta yksin. Kaupan saamiseen oli kuitenkin kova halu, sillä taantuma oli pitänyt kysynnän hiljaisena. Tilaus toisi 25 prosenttia lisää työvälineiden valmistuksen vuosiliikevaihtoon.
Kehitysjohtaja Petri Aatinen kertoo, että kaupan neuvotteluvaiheessa käytiin läpi mahdolliset ratkaisumallit ison toimituksen toteuttamiseksi. Vaihtoehtoina oli kasvattaa omia resursseja, käyttää vuokratyövoimaa tai toimia yhteistyöverkoston kautta. Aikataulun kiristys ratkaisi asian verkoston eduksi.
Projektista kuivin jaloin suoriutuminen antaa verkostoon osallistujille uskoa, että jatkossa Suomessa voidaan kilpailla isoista kansainvälisistä kaupoista. Pakkokin on, sillä asiakkaat ovat menneet kauemmaksi ja samalla kauppojen koko on kasvanut.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa yrityskyselyyn viitaten, että alihankkijayrityksistä vain joka viides pitää kannattavuuttaan hyvänä.
Lisätietoja:
Visio verkossa; www.teknologiateollisuus.fi/fi/visio/
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö jakoi apurahoja, palkintoja ja stipendejä
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kevätkauden apurahojen jako ajoittui tänäkin vuonna oppilaitosten lukuvuoden loppuun. Apurahoja, palkintoja ja stipendejä jaettiin lähes 1,9 miljoonan euron verran.
Stipendit ylioppilaille
Jo keväästä 2005 alkaen on kaikille ylioppilaskirjoitusten pitkässä matematiikassa täydet tai lähes täydet pisteet saaneille ylioppilaille myönnetty 1000 euron stipendi. Tänä keväänä stipendin sai lakkiaisten yhteydessä 195 ylioppilasta, joista ennätykselliset 45 saavutti täydet 66 pistettä. Koulujen kärkipaikan vei Olarin lukio kahdeksalla stipendiaatilla. Tampereelta löytyivät kakkos- ja kolmossijat: Sammon keskuslukioon meni 7 stipendiä ja Tampereen Klassilliseen lukioon 6. Pohjoisen kouluista kunnostautui etenkin rovaniemeläinen Lyseonpuiston lukio.
Palkintoja opettajille
Samoin jo keväästä 2005 lähtien on palkittu ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia eri koulutusasteelta. Tänään palkitaan 22 opettajaa, joista kaksi alakoulusta, yhdeksän sekä yläkoulusta että lukiosta ja kaksi toisen asteen ammatillisesta oppilaitoksesta. Opettajien palkinnot ovat suuruudeltaan 5000 euroa.
- Säätiö haluaa kannustaa ammattitaitoisia opettajia jatkamaan ja kehittämään laadukasta työtään. Nuoren innostus matemaattisia aineita kohtaan on usein paljolti kiinni opettajasta, säätiön asiamies Mervi Sibakov perustelee.
Palkintojuhlaan tuo opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen johtaja Anita Lehikoinen sekä säätiön tervehdyksen hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta.
Apurahat työryhmille
Tänään jaetaan myös koulutuksen kehittämiseen kohdennetun haun apurahat, yhteensä yhdeksälle työryhmälle kokonaissumman noustessa 1,55 miljoonaan euroon. Aiheena olivat uudet oppimisjärjestelmät ja -ratkaisut. Apurahoista seitsemän kohdistui yliopistoille, yksi ammattikorkeakoululle ja yksi ammattioppilaitokselle.
Lisätietoja:
asiamies Mervi Sibakov, puh. 09 192 3326, gsm 040 772 2882, mervi.sibakov(at)teknologiateollisuus.fi.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tarkoituksena on Teknologiateollisuuden edustamien toimialojen osaamista, kehittämistä ja kilpailukykyä tukevan koulutuksen, tutkimuksen sekä alalle suotuisan ja innovatiivisen toimintaympäristön edistäminen.
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan neljällä tavalla: tukemalla merkittäviä monitieteisiä ja kansainvälisiä hankkeita, rahoittamalla teknologiateollisuuden toimialoja tukevia perustutkimus- ja koulutushankkeita, palkitsemalla ansioituneita matematiikan opettajia ja oppilaita sekä lähettämällä stipendiaatteja yhdysvaltalaisiin huippuyliopistoihin. Säätiö on perustettu vuoden 2003 lopussa, jolloin sen peruspääomaksi merkittiin sata miljoonaa euroa.
Kansainvälinen arvio matkapuhelimien terveysvaikutuksista ennallaan
Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus on arvioinut radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät, joita lähettävät matkapuhelimet, langattomat laitteet ja tutka sekä radio- ja televisiolähettimet, mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi. Samaan luokkaan kuuluu muun muassa kahvi.
IARCin (The International Agency for Research on Cancer) arvion matkapuhelimien syöpävaarallisuusluokasta teki 31 asiantuntijasta koostuva ryhmä, jossa oli jäseniä 14 eri maasta. Suomesta mukana olivat tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski Säteilyturvakeskuksesta (STUK) ja professori Jukka Juutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
Radiotaajuisten kenttien lisäksi samaan luokkaan kuuluvat muun muassa kahvi ja säilykevihannekset.
- IARCin arvio tukee nykyisen tutkimusaineiston pohjalta vallitsevaa tulkintaa, jonka mukaan radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät eivät ole ihmiselle syöpää aiheuttavia eikä todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttavia, toteaa asiantuntija Patrick Frostell Teknologiateollisuudesta.
- IARC on arvioinut riskin mahdollisuutta, eikä riskin todennäköisyyttä normaaleissa olosuhteissa. Kansalliset terveysviranomaiset ottavat omissa arvioinneissa huomioon IARCin arvioinnin. Suomen valvova viranomainen Säteilyturvakeskus (STUK) toteaa, että IARC:n kannanotto ei tuo muutoksia sen antamiin matkapuhelimen käyttösuosituksiin, painottaa Frostell.
Frostell toteaa, että alan teollisuus tulee jatkossakin tukemaan riippumatonta ja korkealaatuista tieteellistä tukimusta, joka auttaa selvittämään IARCin arvioinnissa tunnistettuja epävarmuustekijöitä.
- Kaikki hyväksytyt pienitehoiset langattomat tiedonsiirtolaitteet on suunniteltu toimimaan kansainvälisten ja kansallisten raja-arvojen puitteissa. Niihin on sisäänrakennettu merkittävä turvallisuusmarginaali, joka ottaa huomioon kaikki käyttäjäryhmät, myös lapset, painottaa Patrick Frostell.
IARC-luokitus
Luokka 1: Ihmisille syöpää aiheuttava
Esimerkiksi asbesti, bentseeni, alkoholijuomat, tupakansavu, ionisoiva säteily (muun muassa radon ja röntgen), ultraviolettisäteily ja solariumit.
Luokka 2A: Todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttava
Esimerkiksi dieselpakokaasu, kampaajana toimiminen, puunpolton savukaasut, vuorokausirytmin häiriintyminen vuorotyössä, anaboliset steroidit, elintarvikkeiden nitraatit ja nitriitit.
Luokka 2B: Mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttava
Esimerkiksi kahvi, kuivapesuaineet (ammatillinen altistus), pientaajuiset magneettikentät (voimajohdot) ja matkapuhelinsäteily.
Luokka 3: Ei luokiteltavissa ihmisille syöpää aiheuttavaksi
Esimerkiksi tee, sakariini ja mineraalivilla
Luokka 4: Ei todennäköisesti aiheuta ihmisille syöpää
Luokassa vain yksi aine, kaprolaktaami.
Lisätietoja:
asiantuntija Patrick Frostell
puh. 040 8301640
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
